Kolumnit: Pieni ihme

Pieni ihme: Voiko perheenäiti ryhtyä vegaaniksi?

Lapset nuotion edessä

Kun muutuin monivuotisesta kasvissyöjästä vegaaniksi, alkoi meidän keittiöstä kuulua kummia. Äitinä minä toimin hovikokkina yhdelle teinille ja esiteinille. Yht'äkkiä sain kuulla kummallisen lihanhimoisia kommentteja ja arvaamatonta arvostelua. Kasvissyöjinä lihattomuus oli ollut ihan luontevaa, joten odotin siirtymän vegaaniuteen sujuvan ihan leikiten. Ei mennyt ihan kuin Strömssössä sitten kuitenkaan. Sain miljoona kysymystä niskaani.

Pieni ihme: Rotinoiksi seitanpihvejä ja piirakoita

Karjalanpiirakka

- Minulla on sinulle rotinoita! kirjoitti ystäväni Tuulia tekstiviestissä. Hän oli tulossa kylään.

Sana ”rotinat” kuulosti tutulta ja mukavalta, mutta myönnän, että sen merkitys oli hämärä. Mielikuvani poukkoili käsitöistä uunituoreisiin pulliin ja sanoin miehelleni, että Tuulialla on kuulemma jotain rotinoita. Ai mitäkö? No jotain tuliaisia, varmaan vauvalle.

Pieni ihme: Kun tuomari kopautti nuijaa

Äiti ja lapsiMinun lapseni on kaunis. Äärettömän kaunis. Hänen silmänsä ovat suklaanruskeat ja iho kaakaopavun värinen. Lapseni oppi kävelemään jo alle vuoden ikäisenä ja nyt hän juoksee, hyppii, kiipeilee, nauraa sekä huudahtaa usein ”Äiti! Kivaa!”.

Lapseni ei ole perinyt yhtäkään geeniään suoraan minulta. Minä en ole synnyttänyt. Sen sijaan me laitoimme hienot vaatteet päälle ja astuimme oikeussaliin. Minusta tuli äiti, kun tuomari kopautti nuijaa. Sitten lensimme yhdessä kylmään, loskaiseen Suomeen.

Pieni ihme: Jotenkin vain tiesin

Ai mistäkö tiesin olevani raskaana? Kuukautiset olivat ensimmäistä kertaa vuosiin yli viikon myöhässä, ja siitä aloin jo hieman aavistella. Alkoholin juominen jäi sisäisestä tunteesta, ihan tuosta vain. Jotenkin vain tiesin. Tunteestani huolimatta minun piti tehdä viisi raskaustestiä, ennen kuin lopulta uskoin. Testien tekemisen jälkeen oloni oli epätodellinen. Kun olin jotenkin sisäistänyt ajatuksen, tunnetilat vaihtelivat paniikista innostukseen: Ihanaa saada oma pieni vegevauva! Mutta syönköhän minä varmasti niin, että mahaasukki saa tarpeeksi kaikkia ravintoaineita? Mitä jos en, ja mitä ne ajattelevat minusta neuvolassa? Päällimmäisenä oli kuitenkin onnen tunne siitä, että sisälläni kasvoi pieni elämän alku.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa