Akvaariokalojen petollinen kauneus

Viisivuotiaana minä sain akvaarion. Oli kunnia-asia ruokkia sen ihmeellisiä asukkaita ja katsella lasin läpi, millaista elämää ne elivät.

Muutaman kerran kalaostoksilla myyjä kysyi, mitä muita kaloja meillä on, sopivatko ne yhteen. En muista, että koskaan olisi ollut puhetta veden lämpötilasta tai pH:sta ja siitä, mikä millekin kalalle sopi. Tai mitattiinko meillä sitä edes koskaan. Kerran ostimme kalan joka ei sopeutunut. Se olisi tarvinnut paljon isomman reviirin, enemmän tilaa. Se jahtasi ja satutti muita kaloja, kunnes otimme sen pois muiden joukosta. Olen kuullut tarinoita myös lehtikaloista, joiden evät eivät kasvaneet normaalisti, koska akvaarion tilavuus on ollut kalalle liian pieni. Usein kuulin myös kaloista, jotka kuolivat heti seuraavana päivänä kaupasta haun jälkeen. Myös meillä niin kävi joitain kertoja.

Kauneimmalla on värinsä kenties jalostuksen tai värjäyksen ansiosta. 

Järvenpään ainoasta luomukahvilasta saa marenkeja

Kahvila Iivari houkutteli minut ensikäynnille mainostamalla itseään luomukahvilana, ainoana Järvenpäässä. Pitihän sitä mennä kurkkimaan, onko tarjolla mitään vegaanista. Kahvila on ollut auki reilun vuoden.

Iivari on myös ensimmäinen kahvila Järvenpäässä, joka ottaa huomioon vegaanit. Kakkuja tehdään tilauksesta myös vegaanisina tai esimerkiksi raakana tai gluteenittomana. Järvenpääläisenä vegaanina olen tottakai erityisen iloinen, että kahville mennessä tarjolla on muutakin kuin mustaa kahvia.

Niin viihtyisää tunnelmaa ei ehkä osaisi odottaa, sillä ikkunasta näkyy verovirasto ja työvoimatoimisto.

Suomen suurin kasvisruokafestivaali tarjoaa ruokaa, tietoa ja viihdettä

VegFestin kävijöitä Keskustorilla.

Kaksipäiväinen kaupunkitapahtuma Vegfest tuo Tampereelle runsaasti ruokakojuja, järjestöjen infopisteitä ja ilmaisia yleisöluentoja. Risto Isomäen uusin tietokirja Meat, Milk and Climate tuo keskustelunaiheisiin ilmastonmuutoksen näkökulman.

Vegfest on koko perheen kaupunkifestivaali, joka järjestetään tänä keväänä neljättä kertaa. Runsaan ruokatarjonnan lisäksi ohjelmassa on monipuolisesti puheenvuoroja, luentoja ja toriohjelmaa eikä lapsia ole unohdettu. Tapahtumapaikkana on Tampereen Keskustori ja sen lähiympäristö.

Risto Isomäen uusimman kirjan mukaan ruoantuotannon vaikutusta ilmastonmuutokseen ei ole tutkittu tarpeeksi

Risto Isomäki: Meat, Milk and Climate. Into, 2016.

Risto Isomäki: Meat, Milk and Climate. Into, 2016

Risto Isomäen tänä vuonna julkaistu kirja Meat, Milk and Climate aloittaa toivottavasti Suomessakin vilkkaamman keskustelun lihantuotannon ja muiden eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutuksista. Kirja on tarpeellinen avaus moniin tutkimattomiin eläintuotannon kysymyksiin.

Meat, Milk and Climate ei keskity suomalaiseen eläintuotantoon, vaan käsittelee ongelmia globaalilla tasolla – englanniksi. Isomäki kertaa kirjassaan tunnetuimmat tutkimukset eläintuotannon ympäristövaikutuksista. Sen jälkeen hän esittelee joukon ongelmia, joita nykyisissä tutkimuksissa ei ole vielä huomioitu riittävästi tai lainkaan. Näitä asioita onkin yllättävän paljon.

Gluteenitonta seitania, kiitos!

Kun ruokavalioon liitetään vielä allergia tai keliakia, alkaa tavallinen veganismi näyttää ihmeellisen helpolta. Rakel Halmesvaara on onnistunut yhdistämään kaksi haastavaa – vegaaniuden ja gluteenittomuuden.

Gluteeniton kuiva-ainekaappi kondolaisittain! Rakel Halmesvaara on järjestänyt uuden kotinsa japanilaisen Marie Kondon siivousfilosofian mukaan.

 

Rakel Halmesvaaran lempiruoka on ananas-herkkusienipitsa. Tämä suosikki on säilynyt vuodesta toiseen, vaikka resepti on kokenut kovia. Kun Rakel jätti viisi vuotta sitten ruokavaliostaan pois kaikki eläinkunnantuotteet, vaihtui juusto vegaaniseen versioon. Kun ruokavaliosta tuli lisäksi gluteeniton, piti pohja ruveta leipomaan gluteenittomasta jauhosta.

"Kasvissyönti ei ole mikään nykyajan oikku” – Jukka Vornanen kartoittaa suomalaisen vegetarismin juuria

Kasvisravintola Reformin mainos, sanomalehti Uusi Suometar 8.7.1906.

Vaikka lihansyöntiä kritisoivat jo antiikin kreikkalaiset, vegetarismi laajempana yhteiskunnallisena liikkeenä syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin se levisi myös Suomeen. Jukka Vornanen on tutkimuksissaan tutustunut tähän suomalaisen kasvissyönnin ensimmäiseen aaltoon.

Luuletko, että kasvissyönti ja veganismi ovat aikaisintaan 1970-luvulla syntyneitä postmodernien kaupunkilaisten villityksiä? Luulet väärin

Kasviproteiinien syöminen ja tuottaminen on ekoteko – ei naudanlihan, ei edes suomalaisen

Härkäpapuja

Yle uutisoi Luonnonvarakeskuksen (Luken) professori Perttu Virkajärven sanoneen, että kotimaisen jauhelihan syönti on ekoteko (1). Professorin väitteeseen sisältyy merkittäviä ongelmia.

Ylen Tiede-sivustolla 24.4.2016 julkaistu väite ekoteosta perustuu muun muassa siihen, että Pohjoismaissa ympäristö kestää naudanlihan tuotantoa paremmin kuin joissakin vertailumaissa, koska täällä ei ole esimerkiksi akuuttia puutetta vedestä. Lisäksi tuotanto on artikkelin mukaan tehokasta, koska ”yli 80 prosenttia naudanlihasta saadaan lypsykarjan uudistamisesta eli sonnivasikoista ja poistettavista lehmistä ja hiehoista.” Vaikka Suomessa yhdistetyn maito- ja lihateollisuuden vuoksi kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin kolmanneksen vähäisemmät kuin pelkän pihvikarjan tuotannossa, ovat ne edelleen korkeat.

Sivut

Tilaa syöte Vegaaniliitto RSS