filosofia

Voit hakea sisältöä myös tekstihaulla.

Reseptejä voit hakea tarkemmin täältä.

Artikkeli

Oikeutta eläimille -kansi

Kirjaesittely: Peter Singer: Oikeutta eläimille – Eläinten vapautuksen filosofiaa. Animalia 2007. 352 sivua.

Alkuperäisteos Animal Liberation ilmestyi vuonna 1975, ja sen toinen painos vuonna 1990. Tämä kirja on toisen painoksen vuonna 1991 suomennetun version päivitetty versio. Sekavaa? Niin oli kirjakin.

Kirja alkaa kolmella esipuheella ja neljillä kiitoksilla, ja vasta sivulla 29 päästään itse asiaan.

Artikkeli

Eläineetikot Tom Regan ja Steve Best olivat puhumassa eläinoikeusleirillä Englannissa heinäkuussa 2005. Molemmat ovat varsin sympaattisia miehiä, jotka mielellään kertoivat ajatuksiaan suomalaiselle lukijakunnalle siitäkin huolimatta, että halukkaita jututtajia oli jonoksi asti. Tässä satoa helteisestä Englannista.

Artikkeli

Plutarkhoksen Lihansyönnistä on ensimmäinen liki kokonaan säilynyt lihansyönnin kritiikki länsimaisessa filosofiassa. Kasvissyönnin puolesta oli kuitenkin puhuttu jo satoja vuosia ennen sitä. Kasvissyönnin ja länsimaisen eläinoikeusliikkeen eräänlaiseksi isäksi voidaan kutsua Empedoklesta, joka eli Sisiliassa 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Empedokleen säilyneet fragmentit ovat länsimaisen ajattelun ehkä vanhimmat säilyneet kirjoitukset eläinten tappamista, julmaa kohtelua ja lihansyöntiä vastaan.

Artikkeli

Kansikuva. Lihansyönnistä.

Kirjaesittely: Lihansyönnistä/Om att äta kött. Plutarkhos. Summa 2004, 79 s. Kääntäneet Tua Korhonen, Antti J. Niemi ja Pia Åberg. 

Lihansyönti saastuttaa ja raaistaa ihmisen. Mikä onneton sattuma sai meidät syömään aistivia ja älykkäitä eläimiä? Eihän  meillä edes ole raateluhampaita! Voiko ateria olla muuta kuin kallis, jos sitä varten tapetaan elävä olento?

Artikkeli

Historiassa eläinten moraalinen arvo on usein sidottu eläimen ulkopuolisiin tai eläimen kannalta rajallisiin tekijöihin.

Artikkeli

Kirjaesittely: Vegetarismi, miksi ja miten ryhtyä kasvissyöjäksi. Bodhipaksa. 1999, Like. s. 128

Bodhipaksan Vegetarismi tarkastelee kasvissyöntiä ja sen ekologisia, terveydellisiä, eettisiä ja globaaleja ruokataloudellisia vaikutuksia kompaktisti, mutta kattavasti. Varsinaisesti mitään uutta tietoa kirja ei tarjoa, mutta buddhalainen näkökulma tuo kirjavuutta perinteisten eläinetiikkaa käsittelevien teosten joukkoon.

Artikkeli

Eläinetiikan saralla “eläinoikeus”-käsitteestä on käyty keskustelua jo vuosikymmenten ajan. Peruskysymyksenä on ollut, voidaanko muiden eläinten kohdalla puhua oikeuksista lainkaan, vai onko pelkkä “arvo” osuvampi tapa lähestyä eläimiin liittyviä moraalisia kysymyksiä.

Yhteistä eetikoiden keskuudessa yleensä on ajatus, jonka mukaan kokemuksellisuus (tietoisuus niin sanotussa “fenomenaalisessa” mielessä) on eläinten arvon perusta – asioiden jonakin kokeminen on siis pohja moraaliselle arvolle.

Artikkeli

Tässä kirjoituksessa otan etäisyyttä siihen käsitykseen, että veganismi olisi ymmärrettävissä yksinkertaiseksi ulkokohtaisten sääntöjen noudattamiseksi. Kiinnitän huomiota veganismin kokemukselliseen ulottuvuuteen: luontoa ja eläimiä kohtaan koettuun vastuullisuuteen ja eräänlaiseen pyhyyteen. Kaavamaisten sääntöjen sijaan tulkitsen veganismin rituaaliksi, jolla vegaanit antavat muodon kokemuksilleen. Kirjoitus perustuu veganismista tekemääni sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmaan.

Artikkeli

Eläinkokeista puhuttaessa kuulee usein kysyttävän, eikö sentään ihmiselämä ole rotan elämää arvokkaampi. Kysymyksen taustalla tuntuu piilevän käsitys, jonka mukaan yhden olennon pienempi etu on oikeus väkivalloin syrjäyttää toisen olennon suuremman edun tieltä. Ajatellaan, että koska ihmiselämä on rotan elämää arvokkaampi, niin jos ihmistä ei voida pelastaa tappamatta rottaa, rotan tappaminen on oikeutettua.

  •  
Tilaa syöte filosofia