Merkillä on väliä – mutta mitä merkit kertovat?

Kati Michelsson

Ei riitä, että tuote on vegaaninen, vaan on hyvä myös miettiä, mitä seurauksia tuotteen ostamisella on. Työllistätkö Suomessa vai Aasiassa? Suositko kemikaalien käyttöä vai luonnonmukaisia viljelymenetelmiä? Rikastuuko yritysjohto vai saako kehitysmaan lapsi mahdollisuuden koulunkäyntiin?

Suomalaisten kauppojen valikoimat ovat yltäkylläiset ja valinnanvaraa on – jopa vegaanilla. Kun on ensin varmistunut elintarvikkeen vegaanisuudesta, kannattaa katsoa, löytyykö pakkauksesta tuotteen taustasta kertovia merkkejä. Valinnat voi tehdä nykyään muun muassa kotimaisuuden ja luonnonmukaisuuden lisäksi myös oikeudenmukaisuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen mukaan.

Mahdollisimman läheltä

Fennovegaani suosii kotimaisia tuotteita ja kannattaa siten suomalaisessa ruoan tuotantoketjussa työskenteleviä noin 250 000 ihmistä. Askelta ekologisempaa on suosia lähituotteita eli omalla lähialueella viljeltyjä ja valmistettuja tuotteita.

Lähialueella tuotetun ja valmistetun leivän tunnistaa Valtakunnallinen Lähileipä – 100 % suomalaista viljaa ‑merkistä. Merkki kertoo, että kyseinen leipä on leivottu perinteisin menetelmin eikä siihen ole lisätty leivän säilyvyyteen ja rakenteeseen vaikuttavia säilöntä- tai muita lisäaineita.

Korkeakoulumaailmassa suositut luomuruokapiirit antavat opiskelijoille mahdollisuuden ostaa lähialueen viljelijöiden luomutuotteita ilman välikäsiä ja siten vähittäiskauppaa huokeampaan hintaan.

Joutsenen sinivalkoisin siivin

Hyvää Suomesta -joutsenlippu on ruoan alkuperämerkki, joka kertoo, että tuote on valmistettu Suomessa, ja sen raaka-aineista vähintään 75 prosenttia on kotimaista alkuperää.

Vuonna 1993 julkistettu joutsenlippu on nykyisin käytössä lähes 300 elintarvikevalmistajalla noin 8 200 tuotteessa. Merkin myöntää ja sen käyttöä valvoo Finfood – Suomen ruokatieto ry, jonka jäseniä kaikkien merkin käyttäjien täytyy olla.

Avain suomalaisen työläisen kotiin

Avainlippu-tuotteet on valmistettu Suomessa ja niiden kotimaisuusaste eli suomalaisten kustannusten osuus tuotteen omakustannehinnasta on yli 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.

Avainlippu-palvelut tuotetaan Suomessa ja merkin myöntämisessä käytetään kriteereinä muun muassa yrityksen taustaa ja omistuspohjaa, pääkonttorin sijaintia ja työllistävyyttä Suomessa.

Avainlipun käyttäjät ovat Suomalaisen Työn Liiton jäseniä, ja heidän edellytetään noudattavan liiketoiminnassaan Suomen lakia ja hyvää tapaa. Merkin käytöstä joutuu maksamaan vuosittaisen jäsenmaksun, joka määräytyy yrityksen liikevaihdon perusteella.

Puhtaasti, kauniisti ja kestävästi kotimainen

Sirkkalehtilippu on suomalaisen puutarhatuotannon yhteinen laatumerkki, jota käyttää yli 1 000 yritystä. Laatumerkki kertoo tuotteen olevan Suomessa viljelty ensimmäisen tai ekstraluokan tuote (ruokasipuleissa kelpaa toinen luokka). Laadunvalvonnasta vastaavat jälleenmyyjät.

Merkkiä käyttävät yritykset joutuvat osallistumaan tuoteryhmänsä mainoskampanjan kustannuksiin. Maksuperusteet vaihtelevat tuoteryhmittäin ja ne voivat määräytyä liikevaihdon, myyntitulojen, tuotannon määrän tai tuotantoalueen koon mukaan.

Luomua – luonnollisesti

Luomutuotannossa viljellään kasveja, kasvatetaan eläimiä ja valmistetaan elintarvikkeita mahdollisimman luonnonmukaisesti käyttäen hyväksi luonnon omia menetelmiä. Luomutuotannon tavoitteita ovat luonnon puhtaana ja elinvoimaisena pitäminen, mahdollisimman monen kasvi- ja eläinlajin säilyttäminen luonnossa, lajityypillisten olojen suominen kotieläimille, turvallisten elintarvikkeiden tuottaminen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliäs käyttö.

Luomun tuotantoketjun kaikki toimijat maatiloilta viimeiseen pakkausvaiheeseen saakka sitoutuvat noudattamaan luomun tuotantoehtoja. Suomessa luomutuotantoa ja -tuotteita valvovat viranomaiset. Säännöllinen valvonta takaa luomutuotteiden luonnonmukaisuuden ja mahdollistaa luomutuotteiden raaka-aineiden jäljitettävyyden.

Luonnonmukaisen tuotannon kansainväliset puitesäännöt on luonut luomualan kattojärjestö IFOAM (International Federation of Organic Agriculture Movement). Euroopan unionin alueella on voimassa EU:n luomuasetus, joka asettaa minimivaatimukset kaikille EU:n alueella myytäville luomutuotteille. Näiden vaatimusten lisäksi eri alueiden luomuyhdistyksillä voi olla omia tiukempia tuotantoehtoja. Suomessa omia tuotantoehtoja on Luomuliitolla sekä kansainvälisesti toimivalla Biodynaamisella yhdistyksellä.

Auringon voimalla

Luomu – Valvottua tuotantoa ‑merkki (aurinkomerkki) takaa, että elintarvikkeen maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 prosenttia on tuotettu luonnonmukaisesti ja tuote on valmistettu, pakattu ja merkitty Suomessa. Aurinkomerkki ei siis takaa tuotteen raaka-aineen olevan kotimaista alkuperää.

Aurinkomerkkiä saa käyttää EU:n luomuasetuksen mukaisissa tuotteissa, joiden luonnonmukaisuutta valvoo suomalainen viranomainen. Tällä hetkellä aurinkomerkin käyttöoikeus on myönnetty jo noin 450 toiminnanharjoittajalle. Merkin käyttö on vapaaehtoista ja maksutonta.

Lennä, lennä leppäkerttu

Leppäkerttumerkki osoittaa tuotteen olevan EU:n luomuasetuksen mukainen ja suomalaista alkuperää. Alkutuotteissa kotimaisuusastevaatimus on 100 prosenttia ja jalosteissa 75 prosenttia pääraaka-aineen ollessa 100-prosenttisesti kotimaista.

Yrittäjältä edellytetään sertifiointikelpoista, ISO 9001- tai vastaavaan standardiin pohjautuvaa laatujärjestelmää sekä Luomuliiton tai sen jäsenyhdistyksen jäsenyyttä.

Steiner-viljelyä

Demeter-tarkastusmerkkiä saa käyttää tuotteissa, jonka ainesosista 90 prosenttia on Biodynaamisen yhdistyksen tuotantoehtojen mukaisesti tuotettuja. Merkin haltija, myöntäjä ja valvoja on Biodynaaminen yhdistys, ja merkin käyttäjän on oltava Biodynaamisen yhdistyksen tai sen jäsenyhdistyksen jäsen.

Biodynaaminen viljely pohjautuu tohtori Rudolf Steinerin oppeihin 1920-luvulta ja on yksi luonnonmukaisen tuotannon suuntaus. Viljelyssä hyödynnetään vuoroviljelyä ja noudatetaan kylvökalenteria, joka perustuu muun muassa tähti- ja planeetta-asentoihin ja Kuun vaiheisiin.

Ympäröivää luontoa ja kotieläinten oikeutta lajinmukaiseen käyttäytymiseen kunnioitetaan. Tuotannossa käytetty lanta ei saa olla turkistarhalta tai teollista kotieläintuotantoa harjoittavalta tilalta.

Viljelyssä ei käytetä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita, ja siinä kieltäydytään tuotteiden säteilyttämisestä ja geenimanipulaatiosta. Kasvun edistämiseksi viljelyssä käytetään kuitenkin hormoneihin verrattavissa olevia biodynaamisia ruiskutteita eli preparaatteja. Preparaatit valmistetaan lehmänsarvessa, ja raaka-aineina käytetään muun muassa lehmänlantaa.

Kaurapuuro on ekoaamiainen

Raisio on ensimmäisenä Suomessa alkanut merkitä tuotepakkaukseen tuotteen koko elinkaaren aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Ensimmäinen merkitty tuote on Elovena-kaurahiutaleet, joiden hiilidioksidipäästöt viljelyvaiheesta jalostuksen kautta kaupan varastoon ovat noin 37 grammaa 100 hiutalegrammaa kohden. Viljelyvaiheen osuus päästöistä on noin 60 prosenttia. Elovena-kaurahiutaleiden hiilitase on 460 grammaa negatiivinen. Biomassa siis sitoo ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin jalostusvaihe aiheuttaa.

Raision kehittämän mittarin laskentamalli pohjautuu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Foodchain-tutkimukseen. Raisio tarjoaa päästömerkkiään ilmaiseksi muiden yritysten käyttöön.

Ole reilu ja auta kehitysmaita

Reilun kaupan tuotteiden suosiminen on helppo tapa auttaa kehitysmaiden ihmisiä saamaan paremmat elinolot. Merkkijärjestelmän tavoitteena on parantaa kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä, jota rikkaat länsimaat hallitsevat.

Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti viljelijälle maksetaan tuotteista takuuhinta, joka kattaa tuotantokustannukset, ja suurtilojen työntekijöille maksetaan vähintään lainmukaista palkkaa. Reilu kauppa -merkintä takaa palkkatyöntekijöille oikeudenmukaiset työehdot ja sen, että tuotannossa ei käytetä lapsityövoimaa tai loukata ihmisoikeuksia.

Reilun kaupan periaatteet sisältävät lisäksi ympäristömääräyksiä, jotka edellyttävät ympäristön suojelua ja kannustavat mahdollisimman luonnonmukaiseen viljelyyn. Tiloilla pitää suojella maaperää ja läheisiä vesistöjä, vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja korvata haitalliset torjunta-aineet ympäristöystävällisemmillä menetelmillä.

Reilun kaupan tuotteiden hinta sisältää Reilun kaupan lisän, joka on tarkoitettu viljelyn kehittämiseen ja tuottajayhteisön ja sen lähialueiden elinolojen parantamiseen. Reilun kaupan lisällä hankitaan muun muassa terveydenhuoltoa, rakennetaan kaivoja ja kouluja sekä tuetaan lasten koulunkäyntiä hankkimalla materiaaleja ja palkkaamalla opettajia.

Ruokaostoksilla voi muuttaa maailmaa

Vegaani vaikuttaa valinnoillaan eläinten oloihin, mutta samoilla valinnoilla hän voi vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan. 

Ehkä vielä jonakin päivänä saamme laajaan merkkivalikoimaan merkin, joka kertoo tuotteen olevan vegaaninen, ympäristöystävällinen, luonnonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti tuotettu ja myyntituloistaan kaiken voiton ihmisten, eläinten ja luonnon auttamiseksi hyväntekeväisyyteen luovuttava. Tällaista merkkiä odotellessa meidän on tyydyttävä nykyisten merkkien tarjoamaan tietoon ja tehtävä valinnat omantunnon mukaan. 

Minkälaisen maailman sinä haluat?

 

 

Reilusti reilua

Kehitysmaissa viljellyt tuotteet kuten kahvi, tee, kaakao ja banaanit ovat länsimaalaisten päivittäisessä käytössä. Tuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla, minkä vuoksi tuottajat eivät saa tuotteistaan tuotantokustannuksia kattavaa korvausta. Lähituotantoa suosimalla ei kohtaa tätä ongelmaa, mutta mikäli ei voi elää ilman aamukahvia, kannattaa harkita tarkkaan, minkä kahvipaketin kaupan hyllystä valitsee.

Reilun kaupan tuotteista maksetaan aina tuotantokustannukset kattava korvaus. Kaikkien tuotteiden alkuperä tunnetaan, sillä tuotteiden ja raaka-aineiden matkaa seurataan koko tuotantoketjun ajan. Reilun kaupan kriteerien noudattamista ja Reilun kaupan lisien käyttöä valvotaan.

Reilusta kaupasta hyötyy jo 1,5 miljoonaa perhetuottajaa ja työntekijää. Kun mukaan lasketaan viljelijöiden perheet, on Reilun kaupan tuotteiden myynneistä hyötyviä kehitysmaiden ihmisiä yli 7,5 miljoonaa.

Reilun kaupan tuotteita tuotetaan 58 kehitysmaassa ja niitä on myynnissä yli 60 maassa. Suomessa myynnissä olevat noin 590 Reilun kaupan tuotetta tulevat 44 maasta. Tarjonta on monipuolinen: elintarvikkeita, kukkia, viinejä, jalkapalloja sekä Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja pyyhkeitä ja vaatteita. Reilun kaupan tuotteiden valikoima kaksinkertaistui Suomessa vuonna 2007, mutta meillä on vielä matkaa Iso-Britannian tasoiseen valikoimaan, joka käsittää jo noin 3 500 Reilun kaupan tuotetta.

Reilusti tuotettujen tuotteiden myynti kasvoi Suomessa vuonna 2007 yli 50 prosenttia, ja eniten kasvoi reilun kahvin, teen, sokerin, viinin ja sitrushedelmien myynti. Reilun kaupan tuotteita ostettiin yli 34 miljoonalla eurolla, joka on 6,40 euroa asukasta kohden.

Reilun kaupan kahvi tulee kahvikupillista kohden vain 1-5 senttiä kalliimmaksi kuin niin sanottu tavallinen kahvi. Reilun kaupan banaanien ostaminen tulee vuodessa korkeintaan 10 euroa kalliimmaksi kuin muiden banaanien ostaminen. Kyse on pienistä summista meidän kukkaroissamme. Ajattele, kuinka paljon sillä rahalla saadaan aikaan kehitysmaissa. Ja ajattele, mitä sinä tekisit sillä 10 eurolla. Kumpi on tärkeämpää?

 

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 3/2008.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa