Taiteen tekeminen vegaanisesti vaatii perehtymistä

Teksti: Pinja Mustajoki
Kuvat: Pekka Hokkanen

Taidegraafikko Pekka Hokkanen rakensi oman työpajansa Tuusulaan periaatteenaan myrkytön, vesiliukoinen ja vegaaniystävällinen kokonaisuus. Hän on perehtynyt aiheeseen nyt kolmen vuoden ajan. Onko vegaaninen taiteen tekeminen mahdollista?

– Taidegrafiikan ja piirustustaiteen osalta yllättävimmät takaiskut ovat tulleet yksinkertaisissa asioissa. Harva tulee miettineeksi, että lyijykynä saattaa sisältää eläinrasvaa. Etenkin pehmeissä lyijykynissä sitä on monella valmistajalla, muttei onneksi kaikilla. Erilaiset tussit sisältävät monesti sellakkaa. Sellakka valmistetaan kerria lacca -hyönteisnaaraan munakoteloidensa suojaksi erittämästä hauraasta aineesta. Tällaisten asioiden tarkistamiseen ja selvittämiseen on mennyt aikaa. Onneksi suurin osa valmistajista vastaa kyselyihin asiallisesti. Rohkaisen kaikkia kääntymään valmistajan puoleen, mikäli epäilee jonkin tuotteen vegaanisuutta.

TaidevälineitäVegaanitaiteilun välineistöä: kierrätysmateriaalista rakennettu väritela, siveltimiä, kierrätetty hammasharja, kaivertimia, erilaisia kynälajitelmia, kookosöljyä, kierrätettyjä muovi- ja lasipurkkeja, synteettisiä siveltimiä, hiomakivi, vegaanista piirustuspaperia, sinitarraa, mustetta, painovärejä, kierrätetty polvisuoja työmaalta kyynärtueksi - sekä vegaaniystävälliset painohuovat!

Monelle taiteilijalle perusvälineisiin kuuluu myöskin paperi. Papereita on hyvin monenlaisia laatuja erilaisiin taiteellisiin tarkoituksiin ohuehkosta luonnospaperista aina hienoimpiin akvarelli- tai syväpainopapereihin.

– Papereissa ongelmana on yleensä liimaus. Koska paperin rakenne valmistetaan liimaamalla, jotkut valmistajat käyttävät edelleen eläinperäistä liimaa. Tämä on osalle valmistajista perinteiden vaalimista. Toiset käyttävät vehnäpohjaista tai synteettistä liimausta, joka onkin vegaaniseen taiteiluun sopivaa. Tämäkin asia kannattaa tarkistaa valmistajalta ennen ostopäätöstä.

Eläinperäinen väri saa vegaanin näkemään punaista

Pekka Hokkanen paperia käsittelemässäPapereissa voi olla eläinperäistä liimaa. Se kannattaa selvittää valmistajilta suoraan.

Entäpä sitten värit? Harva taidetta tekevä tulee miettineeksi, mistä esimerkiksi punaisen värin pigmentti on peräisin. Voisiko ruskeassa värissä piillä jotakin epävegaanista? Valitettavasti myös väreissä on muutamia epävegaanisia laatuja.

– Mustassa värissä, ainakin painoväreissä, on olemassa sävy nimeltä luunmusta. Entisaikoina se valmistettiin polttamalla ja hiillyttämällä norsun luuta, mistä juontaakin nimi ivory black. Nykyäänkin kyseistä mustaa väriä on saatavilla, mutta norsunluu on korvattu jonkin muun eläimen luilla. Olen kuullut villin huhun kissan luusta, en tiedä pitääkö paikkaansa. Minulle on ihan sama, minkä eläimen luuta se olisi, en sitä hyväksyisi missään tapauksessa. Punaisessa väriaineessa, karmiinissa, voi piillä sama vaara kuin joissakin punaisissa makeisissa, eli pigmentin valmistamiseen on käytetty kokenillikirvan naaraita. Onneksi sekin on nykyään usein korvattu synteettisellä pigmentillä.

Korvaajia villalle ja karvoille

Hokkanen tekee taidegrafiikkaa. Se on vanha taidemuoto, joka on nykyäänkin hyvin pitkälti samanlaista kuin syntyessään 1100-luvulla. Taideteos, eli grafiikanlehti, syntyy taiteilijan valmistamalta painolevyltä vedostamasta vedoksesta. Painolevy yleensä joko kaiverretaan tai syövytetään laatan pintaan, johon itse painoväri hierretään. Lopuksi levy asetetaan syväpainoprässiin yhdessä kostutetun vedospaperin kanssa ja vedostetaan puristuksen välissä. Vedokset numeroidaan sarjaksi ja signeerataan.

– Vedostusprosessissa oli aluksi ongelmana se, että prässin huovat, joiden väliin levy ja paperi asetetaan, ovat aitoa villaa. Lopulta kuukausien jälkeen onnistuin löytämään tälle vaihtoehdon. Ostin kyseistä materiaalia ja kokeilin sitä. Painojälki oli täsmälleen sitä, mitä sen pitikin olla. Keinohuopien materiaalina toimii polyesteri ja viskoosi. Tämä oli kyllä suuri löytö.

Pekka Hokkanen kertoo, että huomiota kannattaa kiinnittää myös siveltimiin. Niissä on usein eläimen aitoa karvaa. Käytettyjä karvalaatuja ovat muun muassa orava, mäyrä ja sika. Näistä saa nykyään loistavia synteettisiä kopioita, joiden valmistamiseen on panostettu ja käytetty aikaa.

Kierrätys ja myrkyttömyys periaatteena

Vanerin käsittelyäVanhoja vanereita voi kierrättää. Niihin voi kaivertaa ja käyttää painolevynä, kunhan hioo pinnasta ylimääräiset karkeudet pois. Vaneri käy hyvin myös maalauksen pohjamateriaaliksi.

– Työhuoneeni on jo valmis kokonaisuus. Olen rakentanut työpöydät kierrätyspöydistä. Ne ovat täyttä puuta ja tulevat kestämään ikuisuuden. Vetolaatikostot ostin käytettynä, hyllyjä olen saanut äidiltäni. Ne ovat puisia perushyllyjä, joita olen pilkkonut ja rakennellut uuteen uskoon. Kierrätän täällä myös vanhat farkut ja lakanat ynnä muut puuvillaiset tuotteet. Puupiirrokseen yritän etsiä kierrätysvaneria esimerkiksi sängynpohjista. Niistä saa hyviä painolevyjä kaiverrettavaksi. Lajittelen täällä paperijätteen erikseen, ja muuta jätettä syntyy melko vähän. Painovärit ovat vesiliukoisia ja myrkyttömiä, joten liuottimia ei tarvita. Itse asiassa vahvin aine täällä taitaa olla etikka tai puuliima. Huonekalulakkakin sai lähteä muualle uusiokäyttöön. Otin tilalle kylmäpuristettua pellavaöljyä, jolla pohjustan puisia painolevyjä. Tuntuu kyllä hyvältä vuosien jälkeen pestä työvälineet ja painolevyt ympäristöystävällisellä käsisaippualla, kun aiemmin ne pestiin tärpätillä.

– Teen tietääkseni pioneerityötä tämän asian kanssa, ainakin taidegrafiikan ja taidepiirtämisen puolella. En tiedä, onko taidemaalareista tai kuvanveistäjistä joku perehtynyt välineiden vegaanisuuteen ja ekologisuuteen omalta osaltaan. Aina tässä voi kehittyä, lähinnä kierrätyksen osalta, materiaalit kun alkavat olla vegaaniystävällisiä.

Pekka Hokkanen on kerännyt alustavaa listaa vegaanisista taidetarvikkeista. Sen saa itselleen sähköpostitse osoitteesta pekka@pekkahokkanen.com.

Hokkanen valmistelee tällä hetkellä tulevaa yksityisnäyttelyään. Näyttely tulee olemaan Tuusulan Taiteiden yössä kesällä 2017.

– Tämä on pitkä prosessi. Olen hakenut myös muualta galleriatilaa, johon sama näyttelykokonaisuus tulisi. Katsotaan mitä tapahtuu. Aion jatkossakin järjestää vegaanisen tarjoilun avajaisiin ja mainita siitä. Näin oli myös Helsingin näyttelyssä 2014, ja se sai osaltaan paljon positiivista palautetta. Siitä jäi kyllä tosi hyvä tunne. Tämä on minun mahdollisuuteni taiteen ohella tuoda esille myös vegaanisen elämäntavan positiivista sanomaa!

 

Pekka Hokkasen taidetta ja tulevia näyttelyitä voi katsella ja seurata osoitteessa:

www.facebook.com/hokkanenpekka

 

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa