Artikkelit

Palkokasveja omasta maasta

Talvikurpitsa

Proteiinipitoisten palkokasvien kasvattaminen on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa. Lisäksi palkokasvit sitovat ilmasta typpeä ja lannoittavat maata. Ei-niin-vihreäpeukaloisen kannattaa aloittaa helpoista herneistä ja härkäpavuista. Sitten voi siirtyä kokeilemaan erilaisia pensas- ja salkopapuja. Lajikevalikoimaa ja värejä riittää violeteista keltaisen kautta vihreisiin.

Pavut ovat lämpimän ilmaston kasveja, joiden kasvu häiriintyy jo alle neljässä asteessa. Harsoa kannattaa siis käyttää varsinkin alkukesästä. Tarkkailen yölämpötiloja saadakseni selville milloin maa voisi olla tarpeeksi lämmintä kylvämiseen.

Varhaissatoa kasvimaalta

Karhunlaukka

Jos suunnittelet kasvimaan perustamista pihaasi tai palstan hankkimista ja haluat kasvimaaltasi satoa mahdollisimman aikaisin keväällä, kannattaa istuttaa tiettyjä monivuotisia hyötykasveja. Useimmat vihannekset kylvetään keväällä joko suoraan maahan tai jo kevättalvella ruukkuihin sisällä. Monivuotiset kasvit ovat vaivattomampia, sillä ne odottavat puutarhuria lumen alla ja alkavat heti keväällä pukata syötävää.

Sosiaalinen tuki ja monipuolinen ruokavalio ehkäisevät kasvissyönnistä luopumista

Lihakimpale

Monet vegaaniksi ryhtyneet pitäytyvät tiiviisti valinnassaan, eikä paluu entiseen käy edes mielessä. Joillekin taas veganismi jää kokeiluksi. Veganismin pysyväksi elämäntavaksi ottaneita saattaa mietityttää, mistä ex-kasvissyöjiä oikein tulee. Syitä kasvissyönnistä luopumiselle on kartoitettu muun muassa kyselytutkimuksin.

Kiinnostus kasvissyönnin tutkimusta kohtaan on kasvanut viime vuosikymmeninä. Nykyään tiedetään yhä paremmin, miksi ihmiset päättävät lopettaa osan tai kaikkien eläinperäisten tuotteiden kuluttamisen, miten kasvissyöjät eroavat muusta väestöstä tai miksi naiset ovat miehiä useammin kasvissyöjiä 1. Eräs merkittävä ryhmä on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle: kasvissyönnistä luopuneet ihmiset. Yhdysvaltalainen kyselytutkimus antaa viitteitä siitä, että kyse on huomattavan suuresta joukosta 2. Tutkimuksen mukaan, jopa 84 % kasvissyönnin aloittaneista palasi myöhemmin sekaruokavalioon.

Ovatko pullokurpitsa ja haudutettu vesimelonikin sushia?

Piknik-ruokia

Japanissa sushit voi joko pyöräyttää hetkessä tai opiskella niiden tekoa kymmenen vuotta. Sushien takana on kokonainen kulttuuri monine merkityksineen, ja samalla niiden tekemisen voi ottaa rennosti – joko seuraamalla mallia tai soveltamalla itse.

Kun puhutaan sushista, ajatellaan usein raakaa kalaa. Itse asiassa sushi tarkoittaa kuitenkin hapanta riisiä (sumeshi) ja on paljon monipuolisempi ruokalaji kuin voisi päätellä meillä buumiksi nousseiden pikasushipaikkojen lohi- ja tonnikalanigireistä. Japanissa hyvässä sushipaikassa on aina tarjolla lukuisia vegaanisia vaihtoehtoja.

Suomesta löytyy sushikuppiloita nykyään joka nurkalta. Vaikka monessa tarjoillaan harvinaisempiakin nigirinpäällisiä kuin lohta ja tonnikalaa, ovat kasvissushit vasta tuloillaan tänne. Monista suuremmistakaan sushipaikoista vegaani ei välttämättä saa kuin kurkkutäytteisiä rullia eli kappamakeja ja tofu-riisitaskuja eli inareita.

Suolaista ja makeaa: vegaanibloggaajat haastattelussa

Muffinssi

Ruokablogit ovat oikeita aarreaittoja - netistä löytyy parilla klikkauksella lähes kaikki reseptit, joita toivoa saattaa. Herkulliset kuvat ja seikkaperäiset ohjeet innostavat uusien kokkailujen kokeilemiseen. Chocochilin Elina Innanen ja Kamomillan konditorian Satu Saunio ovat pitkän linjan bloggaajia, joiden reseptejä lukevat tuhannet ihmiset viikoittain.

Miten päädyitte kirjoittamaan blogia?

Elina: Innostuin ensin valokuvaamaan ruokaa. Jaoin kuvia netin kuvapalvelussa, josta aloin saada jatkuvasti reseptipyyntöjä. Blogi tuntui luonnolliselta jatkolta harrastukselle! Olen kirjoittanut blogia vuodesta 2008. Taidot sekä kuvaajana että ruoanlaittajana kehittyvät koko ajan. Pidän tärkeänä, että blogikin elää, muuttaa muotoaan ja on jonkun verran mukana vallitsevissa trendeissä. Pääteema eli vegaaninen ruoka kuitenkin on ja pysyy.

Vegaani personal trainer luottaa hyvään oloon ja perusruokaan

Ojentajien harjoitusta salillaViime kesänä onnistuin vuosittaisella Skotlannin-matkallani nyrjäyttämään selkäni erään kukkulan laella niin, että juuri ja juuri pääsin laskeutumaan rinnettä alas. Asiasta sydämistyneenä päätin, että minusta ei tule sohvaperunaa ilman taistelua. Niin alkoi kuntoutukseni personal trainerin tuella.

Pikku onnettomuuteni jälkeen oli istuminen, makaaminen ja käveleminen hankalaa melkein viikon ajan. Vielä muutama vuosi sitten olin harrastanut liikuntaa ihan säännöllisesti, mutta viime aikoina se oli jäänyt. Nyt pyysin apua tuttavaltani Hanna Nyyssöseltä, jonka tiesin olevan pt, eli personal trainer.

"Olen palanen isossa liikkeessä"

Jo-Anne McArthur

Eläinten puolesta -dokumentista palkittu kuvajournalisti ja eläinaktivisti Jo-Anne McArthur vieraili helmikuussa Suomessa. Kun sain tietää mahdollisuudesta tavata hänet, minua kieltämättä jännitti, mutta hermoilin aivan turhaan. Tämä maanläheinen ja lämpimän tyyni henkilö kertoi minulle tarinaansa ilomielin.

Miten rupesit kuvaamaan eläimiä?

Eläinten syömisen helppous ja vahingoittamisen vaikeus

Koira ja lampaita

Ihmisen suhtautuminen muihin eläimiin on ristiriitaista. Toisaalta eläimistä pidetään ja niihin kohdistuva väkivalta tuomitaan. Toisaalta eläimet nähdään teollisena resurssina, jonka pääasiallinen tehtävä on toimia ravintona ja materiaalina. Sosiaalipsykologian keinoin on mahdollista tutkia tätä ristiriitaa.

Lemmikkien hankkimiseen ja hoitoon käytetään vuosittain miljardeja euroja rahaa. Pelkästään Yhdysvalloissa kustannusten arvioitiin olevan 55,72 miljardia dollaria vuodessa 1. Kyselyvastausten mukaan tyypillisimmät syyt hankkia lemmikiksi kissa tai koira ovat ystävyyssuhde lemmikin kanssa tai yleinen rakkaus eläimiä kohtaan 2. Usealle ihmiselle lemmikit ovatkin käytännössä osa perhettä.

Tuotantoeläinten kohdalla tilanne on toinen. Tätä ristiriitaisuutta voidaan havainnollistaa vertaamalla suhtautumista tuotantoeläimiin siihen huoleen, joka kohdistuu lemmikkieläinten hyvinvointiin.

Morrisseyn paita on Antti Nylénin valokuvakirjan päätähti

Kirjan kansikuvaKirjailija ja kääntäjä Antti Nylén päätti ottaa lomaa sanoista. Lopputuloksena on 87 mustavalkoista kuvaa ihmisistä pukeutuneena paitaan, jota The Smiths -yhtyeen keulakuvanakin tunnettu Morrissey käytti vuonna 1984 esiintyessään Provinssirockissa.

Antti Nylén suhtautuu hieman kummeksuen ajatukseen, että hänen tuoreesta Paita – The Shirt -valokuvakirjastaan halutaan kirjoittaa Vegaiaan – onhan kuvien valottaminen filmille epävegaanista, jos tarkkoja ollaan, sillä filmissä on gelatiinia.

– Kyllä kuvaamiseen liittyvä eläinperäisyys kalvaa mieltä, kun kehitän kuvia. Toisaalta voi miettiä, kuinka vegaaninen kapistus esimerkiksi järjestelmäkamera on, tai öljyvärimaalaus. Kyse on lopulta veganismin määritelmästä, Nylén pohtii.

Kerrasta poikki – vegaanihaaste jäi päälle

Puuroa keittämässä

Mikä saa viisikymppisen suomalaismiehen ryhtymään kertaheitolla sekasyöjästä vegaaniksi? Terveydelliset ja ekologiset vaikutukset painoivat vaakakupissa, kun Timo Kantola törmäsi sattumalta Facebookissa Vegaanihaaste 2014 -ryhmään reilu vuosi sitten.

– Olihan se sellainen "kerrasta poikki" -juttu. Joskus vuosia sitten olin kokeillut lihatonta ja tipatonta kuukautta, mutta en ollut aiemmin tosissani ajatellut kasvissyöjäksi ryhtymistä. Olin toki kuullut veganismista, mutta ajattelin sen silloin olevan vähän erikoista hippihommaa, Kantola nauraa.

Vaihtoehtoja villalle

Lankoja

Villa on usein viimeisiä eläinperäisiä aineita, joista vegaani luopuu. Lampaanvillalle on kuitenkin suotu erityisasema aivan suotta, koska sille on useita vaihtoehtoja sekä luonnonkuiduissa että synteettisissä materiaaleissa. Tässä esittelyssä luonnonkuiduista valmistetut langat.

Hamppu

Hamppu on luonnonkuitu, jota on käytetty ammoisista ajoista, mutta jota nykyään saa vain erikoisliikkeistä. Hamppulanka on usein hieman karheaa tai kovaa, mutta pehmeää lankaakin on saatavilla. Parhaiten hamppu ehkä toimiikin puuvillasekoitteena, jossa hampun pehmeä karheus ja lämmönpitokyky yhdistyvät puuvillan pehmeyteen ja taipuisuuteen.

Pellava

Pellava on Suomen vanhimpia viljeltyjä luonnonkuituja. Sekä täyspellavaa että pellavasekoitteita saa kaikista hyvin varustetuista lankaliikkeistä. Tuotemerkkejä on useita ja vaihtoehtoja edullisesta kalliiseen.

Puikoissa bambua ja banaania

Käsityöharrastaja Paula Laine kyllästyi ainaiseen markettien puuvillaan ja alkoi tilailla värikkäitä lankoja ulkomailta. Vegaanisten lankojen erilaiset ominaisuudet tuovat haastetta neulomiseen, nypläykseen ja neulakinnastekniikkaan.

Banaani- tai viskoosilangoista ei kannata neuloa sukkia tai käsineitä, koska nämä langat eivät jousta. Parhaiten ne sopivat huiveihin ja muihin asusteisiin, joiden ei tarvitse olla tiiviisti ihoa vasten.

Paula LainePaula Laineelle vegaanisten lankojen ominaisuudet ovat tuttuja, sillä kaikki on testattu omin käsin. Jokaiseen lankaan ja tekniikkaan liittyy kuulemma omat niksinsä.

Visaisia kysymyksiä veganismista ja vastauksia niihin, vol. 2

Lehmät niityllä

Onko sinulle joskus esitetty hankalia kysymyksiä tai väitteitä, joihin et ole heti keksinyt vastausta? Tässä esimerkkejä, joista saattaa olla apua. Juttusarjan aiempi julkaisu löytyy täältä.

Ratsastavatko vegaanit?

Vegaanit vastustavat kaikenlaista eläinten hyväksikäyttöä. Jotkut ihmiset väittävät hevosten nauttivan hyppimisestä ja ratsastuksesta, mutta kaupallisella hevosten kasvatuksella ja kouluttamisella on myös pimeä puolensa. Hevoset taltutetaan, ja ne haluavat kilpailla ja olla ratsuina, sillä se on niiden ainoa mahdollisuus liikuntaan.

Eläimet tappavat toisiaan luonnossa, miksi en minäkin?

Esittelyssä taittaja Rakel Halmesvaara

Rakel HalmesvaaraGraafisen alan opiskelija Rakel Halmesvaara on Vegaian talvinumeron taittaja ja toimituskunnan jäsen.

Miten päädyit taittamaan Vegaian talvinumeron?

– Sattumalta, kun ilmoitin toimituskunnalle opiskelevani graafista alaa. Ehdotin, että voin tarvittaessa tehdä taittoon tai kuvitukseen liittyviä juttuja. Silloin sattui olemaan tarvetta taittajalle, joten otin työn ilolla vastaan.

Viimeisen Vegaia-lehden kansiMikä sai sinut aikanaan liittymään Vegaaniliiton jäseneksi?

Konkarivegaani Seppo Siljander

Seppo SiljanderSeppo Siljander päätti 23.8.1994, että hänestä tulee kertaheitolla vegaani. Nyt 20 vuotta myöhemmin hän on pitkän linjan vegaaniveteraani ja Vegaaniliiton ainaisjäsen.

Miksi aloit vegaaniksi?

– Luin Vihreästä langasta jutun veganismista ja siitä lähti innostukseni. Olen aina ollut eläinrakas ja kokenut eläinten kaltoin kohtelun vääränä. 1960-luvulla olin 10-vuotiasjavierailinkaupunginteurastamolla.Näin, kuinka sikoja kohdeltiin huonosti ja pidettiin janossa. Juotin niitä vesiletkulla. 16-vuotiaana näin teurastajan kivittävän lampaan. Koin suurta myötätuntoa näitä eläimiä kohtaan.

Kun on palavasieluisia ihmisiä, niin kyllä asiat menevät eteenpäin.

TYVE – stressittömästi kasvissyönnin puolesta

Perustajajäsenet

Tampereen yliopiston vegaanien omassa yhteisössä kokataan ja parannetaan vegaanien asemaa.

TYVE perustettiin tammikuussa 2014. Helsingissä toimineesta, sittemmin jo toimintansa lopettaneesta HYVEstä ideansa saanut TYVE on tamperelaisten opiskelijoiden ja vegaanien asialla. Perustajajäsenet Iiro Aro, Nina Huhtinen ja Anton Schalin halusivat luoda rennon kohtaamispaikan vegaaneille ja kasvissyönnistä kiinnostuneille opiskelijoille. Lisäksi TYVEn toiminnan tavoitteena on kasvisruokatarjonnan kehittäminen opiskelijaruokaloissa. Tampereella kasvisruokatilanne yliopiston ruokaloissa on suhteellisen hyvä, mutta parantamisen varaakin löytyy: vegaaniruoat halutaan nostaa tiskin alta linjastoille ja niiden laatua parantaa entisestään.

The Vegan Society - maailman ensimmäinen vegaaniyhdistys

Yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli veganismin edistämisessä. Ensimmäinen vegaaniyhdistys perustettiin Iso-Britanniassa 1940-luvulla, mutta jo vuonna 1909 kasvissyöjien keskuudessa käytiin keskustelua maitotuotteiden käytön etiikasta. Tuolloin ajatus kuitenkin herätti vastustusta vegetaristeissa, jotka olivat haluttomia harkitsemaan täysin eläinperäisistä tuotteista vapaata ruokavaliota.

Suomen Eläinoikeuspuolueen poliittiset linjaukset ovat selvillä

Martti Bergestad ja Kristina Labart-Bergestad

Mitä ajatuksia herättää sanapari Suomen Eläinoikeuspuolue? Onko kyse pienen ryhmän taivaanrannan maalailusta vai vakavasti otettavasta tulevaisuuden vaikutuskanavasta? Ruotsin ja monien muiden maiden erimerkkien rohkaisemana Suomeen ollaan perustamasta omaa eläinpuoluetta.

– Tämä vuosisata on eläinpuolueiden vuosisata, uskoo yhdessä Tarja Benaoudan kanssa Suomen Eläinoikeuspuolueen ideoinnin käynnistänyt Kristina Labart-Bergestad. Hän on juuri palannut Ruotsista, jossa hän osallistui miehensä Martti Bergestadin kanssa Djurens Parti -puolueen kokoukseen. Djurens Parti perustettiin viime helmikuussa. Se sai EU-vaaleissa yli 8 000 ääntä ja on keväällä mukana myös Ruotsin eduskuntavaaleissa.

– Ruotsissa eläinpuolue syntyi, kun siellä turhauduttiin vihreän puolueen tehottomuuteen eläinasioiden ajamisessa. Ruotsissa vihreät jopa äänestivät lihaveroa vastaan, Kristina Labart-Bergestad kertoo.

Vegan Ghana

Vegetables and other goods for sale at the Vegfest

Veganism is rather unknown in Ghana – if you ask the average person in the street, they won’t know exactly what a vegan is. Vegetarianism, on the other hand, is a somewhat better understood in terms of dietary choice. When I say I am vegan and explain that I eat only vegan food, people often ask me if I eat fish or eggs as well.

I have met very few Ghanaians who see veganism or vegetarianism as anything more than simply a dietary choice rather than a political belief or movement against oppression. Even in the circles of the Vegetarian Association of Ghana, ‘animal rights’ are not discussed much – it can seem like the animal rights movement has yet to reach West Africa.

Sain elämäni takaisin!

Hedelmiä

Kahden kuukauden mittaisella matkallani Thaimaahan tapasin inspiroivia ihmisiä ja osallistuin Fruit Winter -tapaamiseen. Sinne kokoontuville ihmisille oli yhteistä kiinnostus hedelmäpainotteiseen ruokavalioon, ja muutama fruitariaani pysähtyi kertomaan minulle kokemuksiaan.

Fruitariaanit syövät pääasiassa hedelmiä, vihanneksia ja salaattia. Esimerkiksi 80/10/10 -ruokavaliota noudattavat syövät hedelmiä suurimman osan päivästä ja ison salaatin päivälliseksi. Salaatinkastikkeen voi tehdä esimerkiksi appelsiinista tai mangosta. Esimerkiksi Raw till 4 -ruokavalion noudattajat syövät myös kypsennettyä ruokaa.

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa