Artikkelit

Luuston hyvä kunto riippuu monesta tekijästä

Kasviksia

Luuston hyvä kunto ei ole itsestäänselvyys -- ruokavaliosta riippumatta. Vegaani Anniina Ljokkoi kertoo kokemuksistaan ja ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen kartoittaa vegaanien ravitsemusta kalsiumiin ja luuston kuntoon liittyen.

Luuston haurastuminen pantiin kasvissyönnin syyksi

Anniina Ljokkoi

Sain keväällä tietää, että luustoni on huonossa kunnossa. Se olisi huono uutinen kenelle tahansa, mutta minulle vegaanina se oli suuri isku.

Osallistuin Tarton ammattikorkeakoulun ja Tarton yliopiston yhteiseen tutkimukseen, joka kartoittaa kasvissyönnin ja runsaan kahvinjuonnin vaikutuksia terveyteen. Vegaaneista suurin osa lähti tutkimukseen mukaan varmoina siitä, että tässä oli tilaisuus näyttää kasvissyönnin supervaikutukset terveyteen. 

Leikki ja kansalaisvaikuttaminen yhdistyvät vegaaniperheessä

Vegaaniperhe

Pitkän linjan ympäristötoimija Leo Stranius mietti lapsen hankkimista vaimonsa kanssa kauan. Vaakakupissa vastakkain olivat ympäristösyyt ja halu kokea vanhemmuus. Lopulta tunne voitti järjen.

Leo Stranius ja hänen puolisonsa Annukka Berg ryhtyivät vegaaneiksi viisi, kuusi vuotta sitten. Ennen sitä he olivat pitkään olleet kasvissyöjiä ja kotivegaaneja. 

Vegaani mehiläishoitajana

Mehiläinen

Voiko vegaani tuottaa hunajaa? Sekasyöjät eivät yleensä miellä hunajaa eläinperäiseksi, ja aiheesta väännetään joskus vegaanienkin kesken. Päätin ottaa asiasta selvää ja ilmoittauduin mehiläistenhoitokurssille.

Viitisen vuotta sitten aloin perehtyä syvällisesti terveelliseen ja ihmisen elimistölle tarkoitettuun ruokavalioon. Ensimmäisenä opin, kuinka valkoiset jauhot ja sokerit ovat lähes myrkkyä meille, ja jätinkin ne melkein välittömästi pois ruokavaliostani. Kaipasin silti makeutta elämääni ja ajattelin hunajan olevan luonnollinen ja terveellinen vaihtoehto tähän.

Valkaisematonta makeutta

Sokereita

Jos välttelet syystä tai toisesta valkoista eli puhdistettua sokeria, löytyy kasvikunnan tuotteista paljon luonnollisia vaihtoehtoja sen tilalle.

Osa tässä listatuista tuotteista on ostettavissa hyvinvarustelluista ruokakaupoista, kun taas joitakin näistä löytyy lähinnä eko- tai erikoiskaupoista. Täys- ja raakaruokosokeria lukuun ottamatta seuraavia makeuttajia käytetään hyvin yleisesti myös raakaruokavalioissa, joten ne käyvät hunajan tilalle sitä sisältäviin resepteihin.

Täysruokosokeri valmistetaan puristamalla sokeriruo’osta mehua, joka kuivataan ja sitten jauhetaan. Täysruokosokeria ei puhdisteta, joten se sisältää valkoista sokeria enemmän kivennäisaineita.

Varoitus: Hedelmissäsi saattaa olla eläintä!

Millä hedelmien pinnat on käsitelty? Siinäpä asia, joka ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen hedelmäostoksilla, vaikkapa sitä sopivaa avokadoa tunnustellessa.

Itse en näistä vielä vuosi sitten liiemmin murehtinut. Oikeastaan tiedostava huoli alkoi vasta viime talvena tutustuessani Mats-Eric Nilssonin kirjoihin Aitoa Ruokaa ja Petos Lautasella. Näissä epäaidon ruoan hirttäjäisissä puhuttiin runsaasti E-koodeista, joihin myös pintakäsittelyaineet kuuluvat.

Kirjoja lukiessani olin vastikään siirtynyt hedelmä- ja vihannesostoksissani sataprosenttiselle luomulinjalle. Vaikka ensiksi ajattelinkin, että ei kai nyt sentään luomuissa mitään eläinperäisiä aineita olisi, ei olettamus kelvannut, joten päätin ottaa asiasta selvää.

Biokemian pimeä puoli

Päivä, jona maailmalla marssittiin Monsantoa vastaan

Vastuuton geenimuuntelupolitiikka on saanut vastustajat liikkeelle. Kevään mielenosoitukset keräsivät osallistujia ympäri maailman.

25. toukokuuta vietetyn maailmanlaajuisen suuryhtiö Monsanton vastaisen toimintapäivän marssirintamaan liityttiin kaikkiaan 36 maassa ja 336 kaupungissa.

Helsingin, Turun, Vaasan ja Oulun ohella linjaan liittyi Hollannin yliopistokaupunki Wageninge, jonka yhdistetty yliopisto ja tutkimuskeskus WUR muodostaa bioteknologian saralla yhden maailman suurimmista yliopistollisen tutkimuksen keskuksista.

Villivihannekset: Opettele kesän uutuusmaut

Ruususen salaatti

Joutomaat ja puistot tarjoavat purtavaa aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Ota haaste vastaan: opettele tänä suvena ainakin yksi uusi syötävä kasvi kuukaudessa!

TOUKO-KESÄKUU

Kevät ja alkukesä ovat yltäkylläistä lehtien ja kukkien aikaa. Jokaisella viheralueella kasvaa kymmeniä maukkaita kasveja, joten tässä esitellään niistä vain aavistus.

Erityisesti tummanvihreissä kasveissa on paljon kalsiumia ja muita kivennäisaineita. Villivihannekset säilyvät jääkaapissa muutaman päivän muoviin pakattuina. Mehikasvit (isomaksaruoho ja mehiparta) saattavat säilyä parikin viikkoa, laadusta riippuen.

Eläinten vapaakaupunki

Tora Vårdagsissa mustat lampaat ovat ihan yhtä rakkaita kuin valkoisetkin.

Eläinten vanhainkodissa lampaat pääsevät viettämään onnellisia eläkepäiviä.

Olin alkuvuodesta 2013 vapaaehtoistöissä gotlantilaisessa eläinten turvakodissa, Tora Vårdags fårreservatissa. Tilalla asuu tällä hetkellä 137 lammasta, neljä hevosta, viisi kissaa, kaksi koiraa ja kaksi ihmistä.

Ravintotiheyden ja puhtaiden makujen liitto

Kasvisruokala Etra Oulun Karjasillalla tarjoaa ravintotiheää vegaaniruokaa, jossa on kaikki tarpeellinen eikä mitään liikaa. Kauppahallin myymälä avautui 10-vuotisjuhlan kunniaksi.

Ruokapaikkoja on totuttu arvioimaan maku-, hinta- ja palveluperustein. Oululaisen vegaaniruokala Etran ansiokkuus piilee kuitenkin pintaa syvemmällä, sillä sen johtoajatus on terveellisyys. Uskollisen asiakaskunnan mukaan terveellinen voi olla myös hyvää: tuoreen kyselyn mukaan Etraan tullaan nimenomaan maukkaan kasvisruoan perässä. Valtaosa Etran asiakkaista on sekasyöjiä, jotka syövät vegaanilounaan vaihtelun vuoksi pari kertaa viikossa. Asiakaskunnassa on myös paljon niitä, jotka ovat siirtyneet vegaaneiksi terveydellisistä syistä. Harvemminkin käyvät ovat valmiita myöntämään, että Etran ruoasta tulee hyvä olo.

Vähähiilihydraattista vegaaniruokaa

Vähähiilihydraattinen ruokavalio, tutummin karppaus, esiintyy taajaan mediassa. Välillä se on terveellistä, välillä epäterveellistä, mutta vasta viime aikoina on alettu kunnolla puhua siitä, miten kestämätöntä runsas lihan ja maitotuotteiden käyttö on ekologisesti. Kaikki maailman ihmiset eivät mitenkään voisi olla karppaajia, eikä vegaani voi karppausta edes harkita. Vai voisiko sittenkin?

Vegaia-lehdessäkin on otettu kantaa siihen, miksi vegaaninen ruokavalio on terveellisempää kuin karppaus. Nämä kaksi eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, ja moni yhdistelee molempia suuntauksia edustamatta puhtaasti kumpaakaan. Samasta perheestä voi löytyä sekä vegaani että karppaaja, jolloin on kätevää, jos heille löytyy yhteisiä ruokia.

Tempe − helpommat papuruoat

Hernetempeä paistettuna

Palkokasvit ovat isossa roolissa, kun kasvissyöjä haalii kokoon päivittäistä proteiiniannostaan. Kuivattujen papujen ja herneiden käyttömukavuudessa on kuitenkin toivomisen varaa, sillä liotus ja keittäminen vievät tuntikausia. Helpompi ja nopeampi tapa on valmistaa ruoat tempestä.

Vegaaniyrittäjät – aatetta ja arvovalintoja

Pandasonics

Vegaiassa on usein käsitelty yrityksiä, joiden liikeidean perustana on veganismi.  Mutta entä ne yritykset joiden kohdalla näin ei ole? Miten veganismi näkyy yrityksen toiminnassa?

Vegaaniliiton sivuilla on ollut jo jonkin aikaa lista vegaanien omistamista yrityksistä. Osalla yrityksistä, kuten elintarvikkeita myyvillä Runsaudensarvella ja Vegetukulla veganismi on toiminnassa varsin keskeisellä sijalla. Listalla on kuitenkin myös paljon yrityksiä, joiden toiminta ei suoraan näytä liittyvän veganismiin millään tavalla. Siinä ei toki ole mitään ihmeellistä, että vegaani tienaa leipänsä yrittämisellä, mutta onko näiden yritysten listaaminen Vegaaniliiton sivuille perusteltua ja tarpeellista? Miten veganismi näkyy yrityksen toiminnassa ja voiko sen kanssa tulla ristiriitoja? 

Jarrua hiilihydraattihysteriaan

Karppaustrendi eli hiilihydraattien välttäminen näkyy jo kasvuna lihankulutuksessa. Karppaus rasittaa enemmän ympäristöä, on epäeettistä ja lisäksi epäterveellistäkin.

Vaikka kasvisyöjien määrä kasvaa, Suomen Gallupin Elintarviketiedon mukaan viime vuonna lihankulutuksessa nähtiin kolmen prosentin harppaus ylöspäin. Harppaus on harvinaisen raju. Elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö Marika Säynevirta uskoo, että syynä lihan suosion kasvuun on vallalla oleva karppaustrendi (1). Karppaajien tavoitteena on laihtua vähentämällä hiilihydraattien syöntiä. Usein he niputtavat kaikki hiilihydraatit samoiksi, vaikka hiilihydraatilla ja hiilihydraatilla on eroa.

Viherpirtelöistä viheraivopesuun

Tuotevalikoiman laajentuessa vegaanikuluttajatkin pystyvät syömään persoonallisemmin. Kasvissyöjien joukosta löytyy sekä elävän ravinnon kannattajia että vanukasvegaaneja. Veganismi ei ole takuu ruokavalion terveellisyydestä, vaan ruoka on aina juuri niin ravitsevaa kuin siitä tekee.

Vegaanius on pitkään yhdistetty terveysruokaan, ituihin, salaattiin ja porkkanoihin. Ennen siihen liittyi läheisesti elävä ravinto ja makrobiotiikka, joista ensin mainittu on lähivuosina noussut uudestaan trendikkääksi. Erilaisten terveydelle edullisiksi nostettujen ruokavalioiden, kuten vähähiilihydraattisten ruokavalioiden nousu on pakottanut myös vegaanit hehkuttamaan elämäntapojensa terveyttä.

Tuntevatko kalat?

Haukia

Harva tuntee myötätuntoa koukussa pyristelevää kalaa kohtaan. Ilmeettömiin, mykkiin ja meille täysin vieraassa ympäristössä eläviin kaloihin on hankala samaistua. Voiko kaloja ajatella yksilöinä? Tunteeko kala tuskaa tai pelkoa? Kalojen tietoisuutta ja tunne-elämää on vaikea tutkia, sillä niiden tunnetilat eivät ole meille samalla tavalla ilmeisiä kuin useiden maalla elävien eläinten.

”Kysymys ei kuulu: Ajattelevatko ne? tai: Puhuvatko ne? vaan: Kärsivätkö ne?”, totesi englantilainen filosofi Jeremy Bentham. Kalojen kipuaistinsolut ovat samankaltaisia kuin meillä, ja tutkimuksissa niiden kivuntuntemuskyvystä on saatu varmoja todisteita. Kun tutkijat ruiskuttivat happoa kirjolohien suulle, ne menettivät ruokahalunsa, hieroivat suutaan akvaarion pohjasoraan ja keinuttivat itseään edestakaisin. Keinuttaminen muistuttaa nisäkkäiden vastaavaa reaktiota silloin, kun kipu tai muu stressi käy sietämättömäksi. 

Osaammeko olla nälkäisten ja viljelijöiden kavereita? (osa 2)

Syöminen pitää meitä hengissä ja tuottaa elämän suuria nautintoja. Lisäksi ruoka on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Päivällisemme on monin tavoin osa valtakamppailuja.

Vastareaktiona globaalin elintarvikekaupan rakenteiden epäkohtiin yhä useampi on herännyt siihen, että jos kahvihammasta kolottaa, täytyy sitä paikata reilun kaupan kahvilla. Reilun kaupan merkkijärjestelmä pyrkii takaamaan, että viljelijän oikeudet on huomioitu tavallista paremmin. Raaka-aineet ostetaan suoraan tuottajilta ja maksu on parempi kuin normaaliostajilla. Lisäksi viljelijät saavat halutessaan etukäteismaksua, eli heidän on helpompi suunnitella arkeaan, kun palkka ei tule, karkeasti todeten, vain kerran vuodessa.

Osaammeko olla nälkäisten ja viljelijöiden kavereita?

Syöminen pitää meitä hengissä ja tuottaa elämän suuria nautintoja. Lisäksi ruoka on merkittävä yhteiskunnallinen asia. Päivällisemme on monin tavoin osa valtakamppailuja.

Muutkin kuin kasvissyöjät kritisoivat teollista lihantuotantoa. Kansainvälinen pienviljelijöiden yhteenliittymä Via Campesina ja vegaanit kulkivat yhtä jalkaa mielenosoituksessa lihateollisuutta vastaan Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaan joulukuussa 2009. Iskulauseissa vaadittiin rehusoijaplantaasien loppua.

Elävää ravintoa saaristolaisittain

Useiden aikaisempien vuosien tapaan tänäkin kesänä päädyin viikoksi Ahvenanmaan saaristoon viettämään kesäpäiviä elävän ravinnon parissa. Joka vuosi kotiin palatessa olo on niin hyvä, että seuraavana vuonna on lähes pakko lähteä uudestaan.

80-luvulla perustetussa Ahvenanmaan Elävän Ravinnon Instituutissa järjestetään joka kesä kuukauden ajan kursseja eri teemoilla. Tällä kertaa edessä on viisi päivää pilatesta, yrttitietoutta ja elävän ravinnon periaatteita. 

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa