Kirjaesittely: Raakaruoka-aika

Laura Lindstedt

KansikuvaRaakaruoka-aika! Herkkuja ilman hellaa ja uunia. Outi Rinne. Atena 2013. 235 s.

Edellisessä suomenkielisessä raakaruokakirjassa, Mea Salon mainiossa Hellattomassa kokissa (Moreeni 2011), raakaravintofilosofiaa ja -käytäntöjä käytiin läpi runsaan sadan sivun verran ennen ensimmäistäkään ruokaohjetta. Outi Rinteen ote on rennompi. Hän lähtee liikkeelle ruuan nautinnollisuudesta, ja terveysseikat tulevat kylkiäisinä. Resepteissä ei nipoteta: retikkanuudeleissa on jopa tofua täytteenä.

Raakaravinto on ruokaa, jota ei kuumenneta yli 40 asteiseksi, koska kuumennettaessa ruoan ravintoaineiden uskotaan tuhoutuvan. Usein raakaruokaa kuitenkin kypsennetään esimerkiksi marinoimalla, kuivattamalla ja hapattamalla – raa’an porkkanan jäystämisestä ei ole nyt kyse. 

Kuivuri, tehosekoitin, juuressorvi ja mehulinko ovat raakailijan rakkaimmat tekniset härvelit, mutta Rinne kertoo keinot, joilla pääsee pitkälle, vaikkei vekottimia omistaisikaan. 

Vegaani joutuu usein miettimään korvaavuuksia. Myös tästä kirjasta löytyy hyviä vinkkejä. Pähkinäpohjaiset ”jogurtit” ja ”juustot” hapatetaan maitohappobakteerivalmisteiden avulla. Parmesaanin korvike kesäkurpitsapastan päälle syntyy ravintohiivahiutaleista, hampunsiemenistä ja mausteista. Couscous ja riisi muuttuvat rouhituksi kukkakaaliksi, ja ”imitaatioannoksiin” kuuluvat myös punajuuripizzat ja pähkinänakit. Burgerit syntyvät portobello-sienien marinoiduista lakeista ja porkkanaraakapihveistä.

Kirja sisältää runsaasti tietoa, esimerkiksi ohjeen irlanninsammalen käytöstä ruuan hyytelöimisaineena. Tätä kikkaa tulen kokeilemaan mitä pikimmin, sillä omat avokado-, pähkinä- ja banaanipohjaiset raakakakkuni muistuttavat yleensä enemmän puuroa kuin leivonnaisia. Senkin opin, että papaija sisältää ruuansulatusta edistäviä entsyymejä ja että vaikeasti sulavat lehtivihannekset, kuten kaali, kesytetään vaivaamalla (so. puristelemalla käsin esim. suola- ja sitruunaseoksessa).

Raakaruoka-aika on paitsi kaunis, myös ihastuttavan helppokäyttöinen teos. Osa resepteistä on merkitty symboleilla (”lasten makuun”, ”pikaruokaa” jne.). Erikoisemmista raaka-aineista (lucuma-jauhe) tai ruuan valmistuksessa tarvittavista, erikseen valmistettavista ainesosista (mantelimaito) on linkki sivulle, jossa asia esitellään tarkemmin. Erityiskiitos juhlaruokaosastosta: tattarimämmi tulee olemaan seuraavan pääsiäisen eksperimenttini.

Rinteen kirjan reseptit ovat hunajaa lukuun ottamatta täysin kasvisperäisiä. Hunajan voi helposti korvata vegaanisilla makeutusaineilla, ja useimmissa resepteissä hunajalle annetaankin vaihtoehtoja (mm. agavesiirappi, palmusokeri, nestemäinen stevia).

Artikkeli on ilmestynyt Vegaian numerossa 2/2013.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa