Kirjaesittely: Vegaanin uusi keittokirja

Timo Kiviniemi

Vegaanin uusi keittokirja -kansikuva

Kirjaesittely: Vegaanin uusi keittokirja. Eläinoikeusyhdistys Fauna ry (toim.)  Like Kustannus 2010, 151 s.

Eläinoikeusyhdistys Fauna ry:n toimittaman Vegaanin uuden keittokirjan nimi viittaa siihen, että kyseessä on jatkoa vuonna 1999 ilmestyneelle huippusuositulle Vegaanin kasviskeittokirjalle. Sen seitsemää painosta on myyty yhteensä reilusti yli 10 000 kappaletta. Kirja on nyt uudistettu täysin, ja se sisältää uusia reseptejä, ajanmukaisempia tekstejä sekä useita nelivärikuvia. Reseptejä löytyy laidasta laitaan aina perinteisistä etnisiin ja arjesta juhlaan. Ohjeissa on pyritty suosimaan kotimaisia tuotteita, eikä paljon proteiinia tarvitsevia urheilijoita myöskään ole unohdettu.

Kirjaa koonnut yhdeksän hengen työryhmä keräsi ruokaohjeita muun muassa Eläinoikeusfoorumilta ja kiitoslistassa on peräti 38 nimeä. Muistakin vegaanisista keittokirjoista tuttu Inna Somersalo oli mukana kirjanteossa aina ohjeiden keräämisestä viimeisiin taittotarkastuksiin asti.

”Tämä kirja oli kiva poikkeus muihin kirjoihin, koska tekijöitä oli niin paljon ja kaikki tekijöiden tuotto menee eläinoikeustyöhön. Se motivoi”, Somersalo kommentoi kirjan tekoprosessia. Somersalon mielestä nyt ilmestyneen kirjan ansioita ovat muun muassa se, että siinä on monipuolisesti kotiruokaohjeita, ohjeet on hyvin testattu ja ohjeissa on panostettu ravintoarvoon. Esimerkiksi proteiinia on ohjeissa runsaasti ja monipuolisesti, ja seitanit, tofut ja hamput tulevat tutuiksi. 

Somersalon mielestä markkinoilla alkaa nyt olla jo hyvä valikoima vegaanikeittokirjoja. Uusilta kirjoilta kaivattaisiin selkeästi jotain uutta ja innovatiivista varsinkin, kun myös netistä on saatavilla runsaasti ohjeita. ”Kiva myös, että blogien ja järjestölehtien kautta leviää ohjeet, kaiken ei tarvitse aina olla maksullista”, Somersalo kommentoi. Somersalon oman vegaaniuran alkuaikoina ei monipuolisia vegaanikeittokirjoja vielä ollut saatavilla ja siksikin ohjeita piti alkaa kehitellä itse.

Myös vegaaneille sopivia tuotteita on tullut paljon lisää. Molempien vegaanin keittokirjojen teossa mukana ollut Anna Särkisilta kirjoittaa uuden keittokirjan esipuheessa, että vanhassa keittokirjassa tuotevalikoima on vaikuttanut vahvasti sisältöön, ja nyt kaupoissa on tuotteita, joista silloin vain haaveiltiin.

Ulkomailta omaksuttu veganismi on vuosien saatossa saatu sovitettua yhä paremmin suomalaiseen ruokakulttuuriin. Oma osansa siinä on ollut Somersalon aiemmalla ”Härkäpapua sarvista” –kirjalla, jossa on keskitytty suomalaisiin aineksiin ja jossa on mukana perinneruokien vegaaniversioita.  Myös Vegaanin uudessa keittokirjassa on selkeästi suosittu tuttuja raaka-aineita ja valmistustapoja.

Vegaanin uusi keittokirja on paitsi keittokirja myös johdatus vegaaniseen elämäntapaan. Mukana on ajantasaista tietoa kasvisruokavalion terveellisyydestä, eläinten oikeuksista, lasten ja urheilijoiden vegaaniruokavaliosta sekä ruoan ympäristövaikutuksista. Ravitsemusosuuden kirjoittanut Johanna Kaipiainen tosin valitteli omaan osuuteensa pujahtanutta virhettä. Kaipiaisen mukaan soijapavun lisäksi myös monien muiden papujen sekä pinaatin, pistaasipähkinöiden, öljyhampun ja kurpitsansiemenen proteiini on aminohappokoostumukseltaan aivan yhtä hyvää kuin soijapapujen proteiini, mutta nyt kirjan teksti väittää juuri päinvastoin.

Toimittaja testasi itse kirjan ohjeilla seitanpyttipannua ja metsäpirtin pannaria, ja lopputulos oli sekä täyttävä että maukas.

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 3/2010.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa