Makumetkuja murusille – pienen eläinten ystävän keittokirja

Teksti: Piitu Viittanen

Makumetkuja murusille -kansiMakumetkuja murusille - pienen eläinten ystävän keittokirja. Inna Somersalo ja Elina Kauppila. Finn Lectura 2013.

Makumetkuja murusille lupaa tarjota mukavia kokkaushetkiä lapsille ja aikuisille. Kirjan ulkoasu onkin pirteän keltainen, ja Elina Kauppilan vekkulit eläinkuvat sekä reseptejä havainnollistavat sarjakuvat epäilemättä innostavatkin lapsia tarttumaan kirjaan. Kirja on havainnollisesti ja selkeästi taitettu.

Kirjan alussa on kerrottu kuinka kirjan symboleita luetaan, sitten seuraavat näemmä vegaanikirjoille pakolliset riippakivet: paasausosuudet. Lapsille osoitettu osio kertoo miksi vegaaniruoka on hyväksi sekä eläimille että ympäristölle. Hyvä! Lapset tarvitsevat tukea ja kannustusta eettisten valintojen tekemiseen mahdollisissa kavereiden, päiväkotien ja koulujen paineissa. Aikuisille suunnattu osio sen sijaan voisi olla lyhyempikin; varsinkin Leo Straniuksen linjaamat yhteiskunnalliset vaatimukset tuntuvat aika oudoilta lasten keittokirjassa.

Johanna Kaipiaisen lyhyt teksti vegaaniruokavalion koostamisesta lapsille puolustaa paikkaansa, mutta on hieman ristiriidassa kirjan reseptiosuuden kanssa. Kirjan 31:stä reseptistä 8 on pääruokia, 2 kastikkeita/dippejä, 2 suolaisia leivonnaisia, peräti 18 erilaisia herkkuja ja yksi muovailuvaha. Missä tuki vanhemmille saada lapset valitsemaan järkeviä ruokia?

Testasin kirjasta kolmea reseptiä; Martti Muurahaisen juustomakaronia, Aleksanteri Ahvenen tofupuikkoja ja Miila Minkin mukikakkua. Juustomakaronia tuli mukavasti uunivuoallinen, mutta se oli hiukan suolatonta aikuiseen makuun. Tofupuikot olivat sen sijaan todella hyvän makuisia, mutta niitä olisi kahden aikuisen testiryhmämme voinut syödä enemmänkin. Mukikakku oli täydellisen yksinkertainen ja nopea herkku, taatusti lapsiperheissä tulevaisuuden suosikkijälkkäri.

Hieman soveltamalla kaikista resepteistä varmasti muodostuu kullekin perheelle omannäköisiään herkkuja sekä hyviä muistoja helppojen ja mukavien kokkailuhetkien parissa.

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 3/2013.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa