Oodi soijalle

Johanna Kaipiainen

Kirjaesittely: Sydänystävällinen soija ja 100 reseptiä. Pekka Heinänen. Pilot-kustannus Oy 2007

Pieni ja vaatimattoman näköinen papu, Glycine max, on merkittävä ravintokasvi, vaikka vain 15 % soijasta käytetään ihmisravinnoksi. Suomeen tuodaan vuosittain 200 miljoonaa kiloa soijaa eläinten rehuksi. Pekka Heinänen on laskenut, että tästä määrästä riittäisi jokaiselle suomalaiselle noin 50 grammaa soijaproteiinia päivässä, jos ihmiset söisivät soijan eläinten sijaan. Suomalaiset voisivat siis tyydyttää proteiinin tarpeensa suurimmaksi osaksi nykyisellä tuontisoijalla.

Myös kasvissyöjät tuntevat soijapavun sen sisältämästä proteiinista, vaikka soija sisältää paljon muitakin ravintoaineita. Yli puolet maailman kasviöljystäkin on peräisin soijasta. Ravinteikas papu on jo pitkään kiinnostanut ravitsemustutkijoita. Etenkin sen isoflavonoideja on tutkittu paljon. Flavonoidien ohella Heinänen käy läpi mittavan listan muita soijan terveysvaikutuksia. Kolesterolia alentava, hyväksi painonhallinnassa sekä diabeteksen ja syövän ehkäisyssä, muun muassa – monet soijaa kuvaavat määreet sopisivat vegaaniruokavalioon yleensä. Onhan ruokavalion terveellisyys aina kokonaisuus, josta yksi papulajike on vain yksi osa.

Kaikki eivät ole yhtä mieltä soijan terveellisyydestä. Heinänen käy lyhyesti läpi myös soijaan kohdistuvaa kritiikkiä – ja kumoaa sen saman tien, perustelujen kera.

Tiiviin terveysosion jälkeen teemana on soijan monikäyttöisyys. Kirjan ohjeiden avulla viitseliäs voi valmistaa itse vaikkapa soijakermaa tai -jogurttia. Löytyypä kirjasta vinkkejä myös ilmavaivojen vähentämiseen, pavuilla kun on taipumus niitä aiheuttaa.

Ruokaohjeet ovat mainiota, helppotekoista arkiruokaa, vegaanisiakin kaikki. Niin kasvissyöjän keittiössä kuin keittokirjoissakin nopeasti valmistettavat tofu, soijarouheet ja -suikaleet ovat syrjäyttäneet pavun papuna. Kirjan sadan reseptin joukosta löytyy monta kokeilemisen arvoista ruokaa, joissa soijapapu on vaihteeksi sellaisenaan.

Pekka Heinäseltä on aiemmin ilmestynyt kirjat Kasvissyönnin ABC (2001) ja Kasvisravintoa kautta aikojen (2001). Ne on esitelty Vegaioissa 3 ja 4/2001. Kaikki kolme kirjaa voi lainata Vegaaniliiton kirjastosta.

 

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 2/2007.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa