Piippolan vaarin tuotantolaitos

Erja Veivo

Kirjaesittely: Vegetarismi, miksi ja miten ryhtyä kasvissyöjäksi. Bodhipaksa. 1999, Like. s. 128

Bodhipaksan Vegetarismi tarkastelee kasvissyöntiä ja sen ekologisia, terveydellisiä, eettisiä ja globaaleja ruokataloudellisia vaikutuksia kompaktisti, mutta kattavasti. Varsinaisesti mitään uutta tietoa kirja ei tarjoa, mutta buddhalainen näkökulma tuo kirjavuutta perinteisten eläinetiikkaa käsittelevien teosten joukkoon.

“En ollut harkinnutkaan kasvissyöjäksi ryhtymistä ennen kuin näin eläimiä teurastettavan. [....] Teuraaksi valittua sikaa ammuttiin päähän tainnutuspistoolilla, sen kurkku leikattiin auki ja se kuoli verilammikkoon valkealle tiililattialle.” (s. 10) Näillä sanoilla aloittaa Bodhipaksa, buddhalaiseksi kääntynyt eläinlääkäri, kirjansa kasvissyönnistä ja buddhalaisesta etiikasta.

Bodhipaksa pohtii syitä tuotantoeläinten julmaan kohteluun. Vastauksen Bodhipaksa on löytänyt kulttuuriperinteestämme. Länsimainen maailmankuva juontuu juutalais-kristillisestä perinteestä ja Raamatusta: uskomusjärjestelmästä, jossa ihmisten ja eläinten maailmat eivät kohtaa. Kristinuskon mukaan ihminen on sielun omaava luomakunnan kruunu, eläin järjetön luontokappale.

Länsimainen filosofia ja tiede, eritoten behaviorismi, ovat yhä syventäneet tätä kuilua tuomalla järjen sielun rinnalle. B.F. Skinnerin ja Descartesin ajatus eläimistä koneina ilmenee tänä päivänä tuotantomaatiloilla, joissa eläimiä kohdellaan, tuotetaan ja kehitellään kuin koneita. Ihmisen ja eläimen välinen omistussuhde on kaukana buddhalaisesta olentojen homogeenisuudesta.

Eläinten ja ihmisten välinen yhteys

Buddhalaisen kasvissyönnin selittävänä selkärankana on kärsimys. Buddhalaiset eivät tee jakoa ihmisten ja eläinten maailmaan, vaan näkevät kaiken keskinäisen yhteyden: elämänpyörän symboloiman olentojen ja elämänmuotojen välisen jatkumon. Siinä missä länsimainen tiede ja perinne korostavat eläinten ja ihmisten jyrkkää eroa, buddhalaisuus korostaa eläinten ja ihmisten yhteisiä piirteitä. Suurin pahuus buddhalaisuudessa onkin riistää toisen elämä.

Vegetarismi johdattelee lukijan meditaation ja mettan polkua pitkin kaikkeuden yhteyden oivallukseen. Buddhalaiseen ajattelumaailmaan kuuluvat yksilön vastuu omista teoistaan, väkivallattomuus ja sopusointu maailman kanssa. Alkubuddhalaisen kulttuuripiirin kumuloituminen nykyisen kasvissyönnin arvostukseen ja levinneisyyteen buddhalaisissa maissa toimii positiivisena esimerkkinä pienen liikkeen suuren aikavälin vaikutusmahdollisuuksista.

Vegetarismi käy yksitellen ja kaunistelematta läpi tuotantoeläinten teurastuksen, olosuhteet ja olosuhteiden näkyvät vaikutukset eläinten pahoinvoinnissa. Allekirjoittanutta lukijaa miellytti Bodhipaksan herkkävireinen kirjoitusote: toisinaan tuntuu, että eläinten oloja käsittelevän teoksen uskottavuuden ajatellaan korreloivan kuvailevan ja toteavan, mahdollisimman neutraalin, kielen kanssa.

Lopullisen valinnan ja vastuun kuluttajan tietoisuutta herättelevä Vegetarismi jättää lukijalle: “Maatalousyrittäjät saavat pitää eläimiä kuvatun kaltaisissa olosuhteissa vain siksi, että halvalle lihalle on kysyntää. Kuluttajan ruokailutottumusten ja näkemiemme kärsimysten välillä vallitsee selvä syy-seuraus suhde.” (s. 25)

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 2/2004.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa