Puputyttö ja Vohvelisankari – Vegaanin herkkukirja

Mikko Suomalainen

Puputyttö ja vohvelisankari -kansikuva

Kirjaesittely: Puputyttö ja vohvelisankari – Vegaanin herkkukirja. Raisa Kettunen. Moreeni, 2010.

Raisa Kettusen uusi vegaaniherkkukirja ansaitsee hymyn nokkeluuksillaan ja nostattaa veden kielelle värikkäillä kuvilla.

Raisa Kettusen kirjoittama herkkukirja on tervetullut lisä vegaanisten keittokirjojen valikoimaan. Tämänkaltaisia kotimaisia kirjoja kun ei ole toistaiseksi ilmestynyt liialti ja vieraskielisissä teoksissa esimerkiksi mittayksiköt ja erilaiset raaka-aineet saattavat olla ongelmallisia. Puputyttö ja vohvelisankari -kirja sisältää 42 makeaa reseptiä, jotka on jaettu viiteen eri osioon: pikkukakkuset, browniet ja vuokaleivonnaiset, pikkuleivät, herkut ja karkit sekä täytekakut. Lisäksi kirjassa kerrotaan hyödyllisistä leivontatyövälineistä ja raaka-aineista sekä annetaan vinkkejä leivonnaisten onnistumiseen. Kirjan lopussa on linkkejä vegaaniystävällisten kauppojen ja järjestöjen kotisivuille. 

Visuaalisesti kirja on värikäs, tyylikäs ja ammattimaisesti toteutettu. Lisäksi tekstin ja reseptien asettelu on selkeä, mikä tekee kirjasta helposti lähestyttävän. Kiitosta kirjalle voi antaa myös siitä, että jokaisesta ohjeesta on kuva. Taidokkaasti toteutetut leivokset saavat veden kielelle jo pelkästään kirjaa selaillessa. Miksi kaupoissa ei myydä tällaisia herkullisia vegaanileivonnaisia?

Toisaalta itse leipominen on yleensä palkitsevaa, ja ainakin toimittajan kokeilemat Hurmaava-suklaa-maapähkinävoipikkukakkuset onnistuivat hyvin. Kävi tosin ilmi, että tuotosten koristelu vaatii hieman harjoittelua, aloittelija kun on kyseessä.   

Kirjan yleisilme on iloinen, ja se sisältää myös runsaasti huumoria. Reseptien kuvaukset saavat väkisinkin hymyn lukijan kasvoille, vai mitä sanotte esimerkiksi näistä: ”Minulla on tapana merkitä kokeilemiani reseptejä hymynaamoin ja mahdollisesti huutomerkein. Tämä resepti on saanut hymynaaman, huutomerkin JA sydämen” tai ”Ken on kerran hampaansa tähän herkkuun upottanut, tietää ettei se jää siihen”.

Jos kirjasta täytyy etsiä kehittämisen varaa, niin toimittaja olisi mielellään nähnyt vegaaniseksi muunnettuja reseptejä perinteisistä leivoksista, kuten runebergin tortuista ja aleksanterin leivoksista. Ehkä seuraavassa kirjassa sitten?

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 1/2010.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa