Raaistavasta ruokavaliosta

Mia Kunnaskari

Kansikuva. Lihansyönnistä.

Kirjaesittely: Lihansyönnistä/Om att äta kött. Plutarkhos. Summa 2004, 79 s. Kääntäneet Tua Korhonen, Antti J. Niemi ja Pia Åberg. 

Lihansyönti saastuttaa ja raaistaa ihmisen. Mikä onneton sattuma sai meidät syömään aistivia ja älykkäitä eläimiä? Eihän  meillä edes ole raateluhampaita! Voiko ateria olla muuta kuin kallis, jos sitä varten tapetaan elävä olento?

Plutarkhoksen (noin 45–125) essee Lihansyönnistä (Peri sarkofagias) on antiikin kirjallisuuden ensimmäinen lähes kokonaan säilynyt lihansyönnin kritiikki. Se on varsin helppolukuinen, ja suomentajat/ruotsintajat (kirja sisältää nimittäin molemmat käännökset) ovat laatineet selitysosiot, jotka opastavat antiikin ajatteluun. Kirjaan kuuluvat myös pienet kirjoitukset Plutarkhoksen elämästä ja teoksista ja antiikin sekä uuden ajan kasvissyöntikäsityksistä. Ne asettavat teosta omalta osaltaan oikeaan kontekstiin. 

Käsittelemättä kuitenkin jää mielenkiintoinen kysymys, mistä Plutarkhos ja antiikki yleisemminkin sai vaikutteensa. Plutarkhos viittaa muutamiin filosofeihin kuten Pythagoraaseen (noin 572–497 eaa.) ja Empedoklesiin (495–435 eaa.), joilta tunnetaan lihansyönnin vastaisia kirjoituksia. Nämä puolestaan ovat mahdollisesti saaneet oppeihinsa vaikutteita Egyptin filosofeilta. 

Teos on moniulotteinen: Plutarkhos muun muassa varoittaa aistien turtumisesta ja hillittömyydestä, arvostelee stoalaista ja epikurolaista filosofiaa tunneköyhyydestä ja hakee eettisiä normeja. Mutta, vaikka teos sisältääkin monipuolista kritiikkiä esimerkiksi eläinten huonoa kohtelua vastaan, mikä Plutarkhoksen terminologiassa on vastoin hyviä tapoja, hänen perussanomansa on, että lihansyönti on täysin vastoin ihmisen luontoa, ja siitä on siksi kerta kaikkiaan pidättäydyttävä. Plutarkhoksen mielestä "se, joka kiduttaa elävää olentoa, ei ole pahempi kuin se, joka riistää olennon hengen teurastamalla". Tappaminen on yksiselitteisesti väärin. 

Plutarkhoksella on kolmenlaisia perusteluja sille, miksi lihaa ei tulisi syödä: terveydellisiä (tai fysiologisia), uskonnollisia ja moraalisia. Terveydellisinä/fysiologisina perusteina Plutarkhos mainitsee, etteivät ihmiset ole luonnostaan lihansyöjiä. Hän arvelee jonkin onnettoman sattuman, kuten nälänhädän, pakottaneen ihmiset huonoina aikoina lihan kimppuun. Plutarkhos osoittaa ihmisen fysiologiasta useita seikkoja, jotka hänen mielestään todistavat, ettei ihminen ole oikea peto. Tällä ei ole raatelunokkaa tai –hampaita, kynsiä eikä edes voimia tappaa ja syödä ilman apuvälineitä. Raadonsyöjäkään ihminen ei ole eivätkä ihmisen sisäelimet sulata lihaa kunnolla. Luonnonvastaisuudesta kielii myös se, että ihminen haluaa aina kypsentää ja maustaa ruokansa. 

Uskonnolliset perustelut liittyvät sielunvaellusoppiin, joka antiikin aikana tarjosikin yleisemmin puolustuksen kasvisruokavaliolle. Naiivissa muodossaan ajatuksena on, että eläintä ei tule tappaa, koska siinä voi olla vaikka ystävän tai sukulaisen henki. Plutarkhos ei vetoa suoraan sielunvaellusoppiin, koska sitä ei voi varmasti todistaa, mutta hän käyttää sitä lisätodisteena: pelkkä olettamus on riittävä syy varovaisuuteen.

Moraalisia perusteita Plutarkhoksella on useita. Yhtäältä hän katsoo, että lihansyönti siihen liittyvine toimenpiteineen saastuttaa ja raaistaa ihmisen. Raakuus ei kohdistu vain eläimiin vaan myös toisiin ihmisiin. Kritiikkiä saa myös se, ettei ihminen tapa tarpeeseensa vaan tuhlaavaisesti ja itsekkäästi nautinnokseen, hybriksen tähden. Silloin se myös tylsistyttää ihmisen mielen ja ruumiin. Hän katsoo myös, että lihansyönti on jumalten (etenkin maanviljelyksen jumalattaren Demeterin ja viinin jumalan Dionysoksen) ja heidän antimiensa häpäisyä. Lisäksi – tämä on Plutarkhoksen modernein perustelu – hän katsoo eläinten olevan paitsi aistivia ja sielullisia, myös älykkäitä ja rationaalisia olentoja, joilla on mielikuvituksen ja järjen käytön kyky.

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 4/2004.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa