Ravitsemusterapeutit laittavat myyttejä matalaksi

Johanna Kaipiainen

Vegan for life -kansi

Kirjaesittely: Vegan for Life. Jack Norris ja Virginia Messina. Da Capo Press, Lifelong Books 2011.

Vegaaniruoka on herkullista, ja ruokavalion toteutus helppoa ja mukavaa, vakuuttavat tunnetut ravitsemusasiantuntijat.

Vegaaniruokaan siirtyminen ei ole vaikeaa, mutta hyvästä ravitsemuksesta on huolehdittava. Tämä on Jack Norrisin ja Virginia Messinan tuoreen kirjan kantava ajatus. Kumpikin kirjoittaja on sekä ravitsemusterapeutti että pitkän linjan vegaani. Norris kertoo, miten aikoinaan esitteitä jakaessaan törmäsi useisiin entisiin kasvissyöjiin, jotka kertoivat lopettamisensa syyksi, etteivät olleet tunteneet voivansa hyvin. Kokemus motivoi Norrisin sekä kouluttautumaan ravitsemusterapeutiksi että kirjoittamaan tämän kirjan. Tähän kirjaan hän on koonnut kollegansa kanssa kaiken oleellisen, mitä terveellisen ruokavalion toteutuksesta on syytä tietää. Pinnalla olevat keskustelunaiheet ravitsemuksesta takaavat mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa myös konkareille.   

Norris ja Messina ovat valikoineet kymmenen ravitsemusmyyttiä, joihin ovat vegaanipiireissä törmänneet. Teksti soljuu eteenpäin helposti ymmärrettävänä ja myyttejä kumotaan huolellisesti perustellen. Ainoa kohta, jossa Norrisin ja Messinan perustelut eivät loksahda aivan kohdalleen, on heidän yrityksensä selittää kulttuurisyillä luunmurtumien korrelaatiota eläinproteiinin kulutuksen kanssa. Kirjoittajat eivät kyseenalaista saantisuosituksia, vaikka Amerikassa useiden ravintoaineiden saantisuositukset ovat suurempia kuin muualla ‒ esimerkiksi kalsiumin. He pelaavat muutenkin varman päälle. Vaikka ei vielä tiedetä, onko jotain merkitystä sillä, että vegaaneilla on havaittu muita pienempiä DHA-pitoisuuksia, terapeutit suosittelevat varmuuden vuoksi DHA-rasvahappolisän käyttöä.

Ilahduttavaa on, että lasten, teini-ikäisten, urheilijoiden, raskaana olevien ja imettävien lisäksi myös yli 50-vuotiaiden ravitsemus on saanut oman lukunsa kirjaan. Esimerkkiruokapäiviä eri elämäntilanteisiin on runsaasti. Pohtiessaan vegaaniruoan terveysvaikutuksia kirjoittajat ovat pyrkineet tarkastelemaan tähän mennessä kertynyttä tutkimusnäyttöä mahdollisimman objektiivisesti. Kuten he toteavat, ravitsemustutkimuksia löytyy helposti suuntaan ja toiseen. Lukiessa jäi paikoin kaipaamaan tiuhempaan lähdeviitteitä. Esimerkiksi kasvisruoka ja syöpä -osiossa ei ollut yhtään viittausta tutkimuksiin. Soija on ajankohtaisuutensa vuoksi saanut oman kappaleensa otsikolla ”onko soijan syöminen terveellistä?”. Kyllä, monet soijan terveysvaikutukset puoltavat sen syöntiä. Ei se toki pakollinen ole vegaaniruokavaliossa, mutta ei ole myöskään mitään syytä välttää sitä.   

On tärkeää, minkälainen mielikuva veganismista syntyy niille, jotka sitä harkitsevat, Norris ja Messina painottavat. Sen vuoksi he eivät kannata pikkutarkkaa eläinperäisten lisäaineiden syynäämistä tai ruokavalion rajaamista esimerkiksi raakaravintoon. Jos mielikuva ruokavaliosta on vaikeasti toteutettava, se ei madalla kynnystä ryhtyä vegaaniksi. Varsinaisia ruokaohjeita kirja ei sisällä, mutta paljon hyviä vinkkejä. Esimerkiksi kymmenen helppoa ateriaesimerkkiä eivät vaadi suurta ruoanlaittotaitoa. Kirjoittajien ystävien omat suosikkireseptit ovat myös päässeet mukaan. Lisäksi ajatuksiaan vegaanina elämisestä kertovat vegaanilapset ja -vanhemmat.

Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä lukuna on veganismin eettinen perusta. Eläinten todellisuus tehotuotannossa vastaa kysymykseen, miksi olla vegaani. Kirjoittajat itse katsovat asiaa eläinten oikeuksien näkökulmasta: vaikka eläimiä olisikin kohdeltu inhimillisesti, meillä ei silti ole oikeutta käyttää niitä hyväksi.

Jack Norris perusti Vegan Outreach -järjestön yhdessä Matt Ballin kanssa ja toimii järjestön puheenjohtajana. Kaliforniassa asuva Norris on kysytty puhuja ja vegaaniravitsemuksen asiantuntija. Norris ja Ball ovat kertoneet ajatuksistaan myös Vegaiassa 3/2006.   

Virginia Messina toimii ravitsemusasiantuntijana Physicians Committee for Responsible Medicine -järjestössä. Hän on kirjoittanut ravitsemuksesta muun muassa tieteellisiin julkaisuihin. Lempinimeä ”Ginny” käyttävä Messina on naimisissa soijatutkijana ansioituneen Mark Messinan kanssa.

Kirja löytyy Vegaaniliiton kirjastosta Helsingistä ja Tampereelta.

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 3/2011.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa