Risto Isomäen uusimman kirjan mukaan ruoantuotannon vaikutusta ilmastonmuutokseen ei ole tutkittu tarpeeksi

Teksti: Olli Vuokko

Kuva: Artemis Kelosaari

Risto Isomäki: Meat, Milk and Climate. Into, 2016.

Risto Isomäki: Meat, Milk and Climate. Into, 2016

Risto Isomäen tänä vuonna julkaistu kirja Meat, Milk and Climate aloittaa toivottavasti Suomessakin vilkkaamman keskustelun lihantuotannon ja muiden eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutuksista. Kirja on tarpeellinen avaus moniin tutkimattomiin eläintuotannon kysymyksiin.

Meat, Milk and Climate ei keskity suomalaiseen eläintuotantoon, vaan käsittelee ongelmia globaalilla tasolla – englanniksi. Isomäki kertaa kirjassaan tunnetuimmat tutkimukset eläintuotannon ympäristövaikutuksista. Sen jälkeen hän esittelee joukon ongelmia, joita nykyisissä tutkimuksissa ei ole vielä huomioitu riittävästi tai lainkaan. Näitä asioita onkin yllättävän paljon.

Isomäki erittelee kahden tunnetuimman eläintuotteiden ympäristövaikutuksista julkaistun raportin hyviä ja huonoja puolia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n vuonna 2006 julkaiseman Livesock's long shadow -raportin mukaan eläintuotannon osuus kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on 18 %, kun taas Worldwatch-instituutin vuonna 2009 julkaiseman lyhyen raportin mukaan osuus olisi jopa 51 %. Vaikka Worldwatchin raportti laski kaiken tuotantoeläinten hengittämän hiilidioksidin päästöiksi ja joutui siten miltei naurunalaiseksi, ottaa Isomäki hyvin esille, että raportissa on monia varteenotettavia näkökulmia.

Uutta lukua 18 tai 51 prosentin tilalle Isomäki ei kirjassaan tarjoa, mutta toteaa, että karjatalouden osuuden ilmastopäästöistä täytyy olla enemmän kuin 18 %, sillä kyseisessä FAO:n tutkimuksessa on jätetty niin monia eri asioita huomioimatta. Suurimmaksi osaksi Isomäen kirja keskittyykin näiden asioiden esille nostamiseen. Hän kirjoittaa, ettei Meat, Milk and Climate ole tarkoitettu viimeiseksi sanaksi aiheesta, vaan alustavaksi luetteloksi asioista, jotka tarvitsevat kipeästi lisää tutkimusta saadaksemme oikeat numerot siitä, millainen vaikutus eläinperäisillä tuotteilla on.

Isomäki selvittää hyvin tarkkaan esimerkiksi typpioksiduulin eli ilokaasun roolia ilmastonmuutoksessa ja sitä, kuinka monella tapaa karjatalous aiheuttaa ilokaasupäästöjä. Tutkimusta esimerkiksi karjatalouden aiheuttamista merien typpioksiduulipäästöistä on tehty Isomäen mukaan aivan liian vähän.

Metaani on toinen kaasu, jonka moninaisia vaikutusketjuja Isomäki kuvailee tarkasti. Lisäksi Isomäki kirjoittaa, että metaanipäästöjen suhteen on erittäin perusteltua laskea sen päästöt 20 vuoden aikajanalla Worldwatchin tapaan, eikä sadan vuoden aikajanalla, kuten FAO ja IPCC tekevät. Metaani poistuu ilmakehästä nopeammin kuin monet muut kasvihuonekaasut, mutta lyhyellä aikavälillä sen lämmittävä vaikutus on hyvin voimakas. Koska ilmastonmuutos on saatava kuriin seuraavien kymmenien vuosien aikana, eikä seuraavan sadan vuoden aikana, olisi lyhyemmän ajan tarkastelu Isomäen mielestä järkevää, jolloin karjatalouden osuus maapallon päästöistä nousisi huomattavasti.

Metaanipäästöjä muodostuu myös makean veden altaista ja joista rehevöitymisen myötä. Nämä päästöt on kuitenkin laskettu yleensä joko luonnollisiksi. Silloinkin kun ne on laskettu ihmisen aiheuttamiksi, ne on usein katsottu osaksi teollisuuspäästöjä, vaikka suuri osa niistä johtuu maataloudesta ja etenkin eläinteollisuudesta lannoitteiden ja lannan vuoksi.

Muutenkin Isomäki käy kirjassaan läpi paljon erilaisia karjatalouden päästöjä, jotka syntyvät vesistöjen kautta. Nämä vaikutusketjut ovatkin sellaisia, joita ei heti tulisi yhdistäneeksi karjatalouteen. Tämä lisäksi Isomäki erittelee kirjassa myös lukuisia erilaisia karjatalouden vaikutuksia maankäytöstä aina ruoanvalmistukseen ja säilytykseen.

Risto Isomäki tunnetaan ehkä parhaiten tieteiskirjoistaan, jotka käsittelevät ekologian ja maailmanlopun teemoja. Näistä tunnetuimpana Finlandia-ehdokkaaksi yltänyt Sarasvatin hiekkaa vuodelta 2005. Romaaniensa lisäksi hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, jotka käsittelevät muun muassa ilmastonmuutosta ja ydinvoimaa. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja Helsingin Sanomien Tiede-sivuille. Isomäen romaanien tavoin tietokirja Meat, Milk and Climatekin on täynnä yksityiskohtia, joista huomaa, että Isomäki on todella paneutunut aiheeseen jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta.

Meat, Milk and Climate on mielenkiintoinen kirja ja avaa silmiä siitä, kuinka moninaiset eläintuotannon vaikutukset ovat. Lukiessa huomaa usein miettivänsä, miten on mahdollista, ettei näitä asioita ole tutkittu tarkemmin. Koska moni kysymys on edelleen vailla vastausta, kirja pystyy tarjoamaan joistakin aiheista enemmän kysymyksiä kuin suoria vastauksia.

Risto IsomäkiRisto Isomäki puhuu uudesta kirjastaan Vegfesteillä Vanhan kirjastotalon luentosalissa Tampereella sunnuntaina 22.5. klo 15.30-17.00 otsikolla: ”Onko ilmastonmuutos mahdollista pysäyttää vähentämättä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden kulutusta?” Koko festivaaliohjelma on luettavissa osoitteessa www.vegfest.fi

Toivottavasti kirja onnistuu siinä missä Isomäki toivoo sen onnistuvan eli keskustelun ja tutkimuksen avauksena. Jotta voitaisiin tehdä tehokasta ilmastopolitiikkaa, olisi tärkeä tietää esimerkiksi eläintuotannon kaikki vaikutukset ilmastoon. On todella omituista, että näin haitallista tuotannonalaa tuetaan kaiken aikaa verovaroin sen sijaan, että poliittisesti pyrittäisiin leikkaamaan tuotantoa edes kestävälle tasolle. Tukien leikkaamista Isomäkikin tarjoaa yhdeksi ratkaisuksi.

Toivottavasti Suomessakin pikkuhiljaa heräisi oikeaa keskustelua siitä, että eläintuotannon päästöihin pitäisi ihan todella puuttua. Miltei kaikilla muilla aloilla päästöt on jo jotenkin otettu huomioon, mutta ruoantuotannon ja -kulutuksen suhteen minkäänlaisia rajoituksia tai ohjauskeinoja ei ole juurikaan käytetty. Meat, Milk and Climatea lukemalla tulee hyvin selväksi, että jos todella haluamme torjua katastrofaalisen ilmastonmuutoksen, meidän on pakko siirtyä kasvipainotteisempaan ruokavalioon ja vieläpä nopealla aikataululla.

 

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa