Arviot

Parempi olo herkuttelusta tinkimättä

Kansikuvat

Kirjaesittelyt:
Raw food –  Elinvoimaa raakaravinnosta. Erica Palmcrantz Aziz ja Irmela Lilja. Kustannus-Mäkelä 2010.
Raw food –  Makeita herkkuja raakaravinnosta. Erica Palmcrantz Aziz ja Irmela Lilja. Kustannus-Mäkelä 2011.

Mansikkatäytekakkua vaniljaisella kuorrutuksella ja banaanitäytteellä, kookostäytteisiä suklaakonvehteja, omena-kaurakeksejä, suklaamoussekakkua… Kaikkia näitä saa syödä nyt täysin hyvällä omallatunnolla!

Raakaruokaherkut koostuvat pääasiassa pähkinöistä, siemenistä, marjoista, kuivatuista hedelmistä ja kylmäpuristetuista öljyistä. Ne eivät sisällä teollisia ainesosia, tyhjiä kaloreita, vehnäjauhoja tai monien välttelemää valkoista sokeria. Ne ovat siis täydellisiä herkkuja myös vegaanin ravitsemuksen kannalta. Kuulostaako tylsältä ja yliterveelliseltä?

Kaikki tai ei mitään, vai jotain siltä väliltä

Eläinten syömisestä -kansi

Kirjaesittely: Eläinten syömisestä. Jonathan Safran Foer. Atena 2011, 340 s (englanninkielinen alkuteos Eating Animals, 2009, Penguin).

Kun amerikanjuutalainen Jonathan Safran Foer (s. 1977) julkaisi kirjansa Eating Animals vuonna 2009, siitä tuli nopeasti lukijasuosikki ja suurilmiö. Natalie Portman julisti ryhtyvänsä vegaaniaktivistiksi. Eating Animals, joka on kolmen vuoden intensiivisen tutkimustyön tulos, on käännetty 36 kielelle, ja nyt se on saatavilla myös suomenkielisenä. Lisähöysteenä suomalaisessa laitoksessa on Salla Tuomivaaran kirjoittama Suomen eläintuotantoon keskittyvä luku.

Sarjakuvien ja vegaaniruoan välimaastossa

Sarjakuvakeittokirjan kansi

Kirjaesittely: Sarjakuvakeittokirja. Milla Paloniemi (toim.). Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2010. 79 s.

Muun muassa Kiroileva siili -sarjakuvastaan tunnettu Milla Paloniemi on toimittanut keittokirjan, joka sisältää reilun parinkymmenen sarjakuvataiteilijan sarjakuvia ja reseptejä. Kirjan tekoon ovat osallistuneet muun muassa taiteilijat Petri Hiltunen, Anssi Kela ja Tuukka Teponoja. Sarjakuvista ja resepteistä syntyy enemmän tai vähemmän humoristinen kokonaisuus, joka tuntuu olevan kirjan johtoajatuskin. Kirjan parasta antia ovatkin esimerkiksi lihansyöjien huijaamisesta kertovat sarjakuvat, joissa heille syötetään soijarouhetta jauhelihana. 

Proteiinia kasvissyöjän lautaselle

Ravitsemushoito-kansikuva

Kirjaesittely: Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010.

Keväällä ilmestyneen ravitsemushoitosuosituksen tekijät ovat kiitettävästi paneutuneet kasvissyöjien ravitsemukseen. Lähes viisisivuinen kappale kasvisruokavalioista on Suomessa julkaistujen suositusten joukossa poikkauksellisen edistyksellinen. Heti kättelyssä tehdään selväksi, että sairaalassa on tarjottava vegaaniruokaa, jos se on potilaan ruokavalio. Ruokavalion täysipainoisuutta ja erityisesti energia- ja proteiinisisältöä korostetaan useaan otteeseen: maidon tilalle kasvimaitoa ja lihan tilalle soijarouhetta, tofua, papuja, herneitä ja linssejä. 

Helppoa ja täyttävää - Jere Nieminen teki vegaanisen perusruokakirjan

Vegaanin kotiruokakirja -kansikuva

Kirjaesittely: Vegaanin kotiruokakirja. Jere Nieminen. Moreeni, 2010.

Hampurilaisia, karjatonta paistia ja seitankyljyksiä. Vesi herahtaa kielelle uuden kasviskeittokirjan näyttäviä kuvia katsoessa.

Vegaanin kotiruokakirjaa tehdessään Jere Niemisellä ei ollut mielessään erityistä kohderyhmää. Sen sijaan päämääränä hänellä oli kirjoittaa opas kaikille helppoa ja täyttävää kasvisruokaa kaipaaville. Yhtä lailla vegaaneille kuin sekasyöjillekin. 

– Otin reseptien helppouden suunnitteluvaiheessa huomioon esimerkiksi siten, että vältin niissä erillisiä ja moninkertaisia kypsennysvaiheita. Raaka-aineiden piti myös olla pääosin lähikaupasta löydettävissä. Nykyäänhän tofua ja soijarouhetta saa pikku-Siwoistakin. 

Kirjaesittely: Vegaanin uusi keittokirja

Vegaanin uusi keittokirja -kansikuva

Kirjaesittely: Vegaanin uusi keittokirja. Eläinoikeusyhdistys Fauna ry (toim.)  Like Kustannus 2010, 151 s.

Eläinoikeusyhdistys Fauna ry:n toimittaman Vegaanin uuden keittokirjan nimi viittaa siihen, että kyseessä on jatkoa vuonna 1999 ilmestyneelle huippusuositulle Vegaanin kasviskeittokirjalle. Sen seitsemää painosta on myyty yhteensä reilusti yli 10 000 kappaletta. Kirja on nyt uudistettu täysin, ja se sisältää uusia reseptejä, ajanmukaisempia tekstejä sekä useita nelivärikuvia. Reseptejä löytyy laidasta laitaan aina perinteisistä etnisiin ja arjesta juhlaan. Ohjeissa on pyritty suosimaan kotimaisia tuotteita, eikä paljon proteiinia tarvitsevia urheilijoita myöskään ole unohdettu.

Kirjaesittely: Oikean ruoan puolesta

Oikean ruoan puolesta -kansikuva

Kirjaesittely: Oikean ruoan puolesta. Michael Pollan, 2010, Atena Kustannus Oy, 240 sivua.

Michael Pollanin teesit oikean ruoan puolesta ovat hyvin yksinkertaiset: Syö ruokaa. Sopivasti. Lähinnä kasviksia. Asiaa kuitenkin mutkistaa se, että ruoaksi ei lasketa ihan mitä hyvänsä. Pois lasketaan lisäainemössöt kuten margariini ja muut "ruoankaltaiset tuotteet", puhdistettu jauho ja sokeri sekä tehotuotetut raaka-aineet ja jalosteet. Pollan väittää ravitsemustieteen muuttuneen nutritionismi-ideologiaksi, josta hyötyvät lähinnä elintarvikkeiden jalostajat. Suuryrityksillä on tietysti paljon sanottavaa myös tutkimusten tuloksiin ja niiden perusteella annettaviin suosituksiin. Koska meidät kaikki on aivopesty, emme enää syö ruokaa vaan ravintoaineita.

Raaka tietopaketti eläinten oikeuksista

Oikeutta eläimille -kansi

Kirjaesittely: Peter Singer: Oikeutta eläimille – Eläinten vapautuksen filosofiaa. Animalia 2007. 352 sivua.

Alkuperäisteos Animal Liberation ilmestyi vuonna 1975, ja sen toinen painos vuonna 1990. Tämä kirja on toisen painoksen vuonna 1991 suomennetun version päivitetty versio. Sekavaa? Niin oli kirjakin.

Kirja alkaa kolmella esipuheella ja neljillä kiitoksilla, ja vasta sivulla 29 päästään itse asiaan.

Varsinainen tekstiosa koostuu kuudesta kappaleesta, joista neljään filosofian tohtori Elisa Aaltola on kirjoittanut oman Suomi-versionsa. Kuitenkin myös Peter Singerin tekstiosuuteen on toimitettu tietoja koskien Suomen oloja. Olisi mielenkiintoista tietää, onko nämä tiedot laitettu jonkin muun maan tietojen päälle vai lisätty vain muun tekstin oheen.

Selviytymisopas vegaanivanhemmille

Kirjaesittely: Raising Vegan Children in a Non-Vegan World: A Complete Guide for Parents. Erin Pavlina. VegFamily 2003.

Vuonna 1999 Erin Pavlina päätti perustaa internettiin vegaanivanhemmille tarkoitetun sivuston. Ensimmäisenä kuukautena sivuilla oli 63 kävijää, mutta vuoteen 2002 mennessä kävijöiden määrä VegFamily‑sivustolla oli kasvanut 15 000:een kuukaudessa. Pavlinalle alkoi tulla sähköpostitse tuhansia kysymyksiä vegaaniperheiltä, jotka toistuvasti kysyivät samoja asioita. Lopulta Pavlina päätti koota kaiken tiedon yksiin kansiin, jolloin syntyi tämä kirja.

Oodi soijalle

Kirjaesittely: Sydänystävällinen soija ja 100 reseptiä. Pekka Heinänen. Pilot-kustannus Oy 2007

Pieni ja vaatimattoman näköinen papu, Glycine max, on merkittävä ravintokasvi, vaikka vain 15 % soijasta käytetään ihmisravinnoksi. Suomeen tuodaan vuosittain 200 miljoonaa kiloa soijaa eläinten rehuksi. Pekka Heinänen on laskenut, että tästä määrästä riittäisi jokaiselle suomalaiselle noin 50 grammaa soijaproteiinia päivässä, jos ihmiset söisivät soijan eläinten sijaan. Suomalaiset voisivat siis tyydyttää proteiinin tarpeensa suurimmaksi osaksi nykyisellä tuontisoijalla.

Kirja: Härkäpapua sarvista – fennovegaaninen keittokirja

Kirjaesittely: Härkäpapua sarvista – fennovegaaninen keittokirja. Inna Somersalo, Päivi Mattila, Hanna Tuomisto, Henri Haimi. Multikustannus 2006.

Syksyllä ilmestyvä fennovegaaninen keittokirja tarjoilee ympäristötietoiselle kotikokille kokeiltavaksi yli 250 lähiruokareseptiä. Kirja pyrkii ottamaan huomioon vegaanin ravitsemustasapainon ja eettisesti kestävän ruokakulttuurin makuelämyksiä uhraamatta.

Suomalaiset kasvissyöjät rakentavat ruokavalionsa usein eksoottisen ruoan ympärille. Ympäristöä rajusti kuormittava ruoka-aineiden rahtaaminen toiselta puolelta maapalloa sopii kuitenkin varsin huonosti yhteen monille kasvissyöjille tärkeiden ympäristöarvojen kanssa.

Maito mikroskoopin alla

Kansikuva. Milk the deadly poison.

Kirjaesittely: Milk the Deadly Poison. Robert Cohen. Argus Publishing Inc, 317 s.

Sanapari  “Got Milk!” , joka on toiminut maitomainosten sloganina USA:ssa, esiintyy useaan kertaan tässä Robert Cohenin asiantuntevassa kirjassa. Tosin Cohenin käyttämänä jokainen niistä on kuin uusi naula kyseisen teollisuuden arkkuun.

Kun katsot kirjan etukantta, saatat pelästyä hieman. Siinä on kuva maitotölkistä (homogenisoitua ja pastöroitua tietenkin), joka on tehty näyttämään pommilta. Yhdellä sivulla on kansainvälinen myrkyllisyyttä merkitsevä pääkallo/sääriluut yhdistelmäkuva. Toisessa kyljessä ainelistaus on  mielenkiintoinen: ”Voimakkaita kasvuhormoneja, kolestrolia, tuholaismyrkyjä, antibiootteja” ja niin edelleen. Tämä on kuitenkin vasta alkua sille, mitä on sisäsivuilla.

Raaistavasta ruokavaliosta

Kansikuva. Lihansyönnistä.

Kirjaesittely: Lihansyönnistä/Om att äta kött. Plutarkhos. Summa 2004, 79 s. Kääntäneet Tua Korhonen, Antti J. Niemi ja Pia Åberg. 

Lihansyönti saastuttaa ja raaistaa ihmisen. Mikä onneton sattuma sai meidät syömään aistivia ja älykkäitä eläimiä? Eihän  meillä edes ole raateluhampaita! Voiko ateria olla muuta kuin kallis, jos sitä varten tapetaan elävä olento?

Ravitsemuskirjojen parhaimmistoa

Kansikuva. Plant based nutrition and health.

Kirjaesittely: Plant Based Nutrition and Health. Stephen Walsh. The Vegan Society 2003, 240 s.

Tutkimusten mukaan kasvissyöjät elävät pidempään ja terveempinä kuin muut. Miksi? Ei vain kasvisruokavalio, vaan ennen kaikkea sen sisällä tehdyt valinnat ovat tärkeitä terveyden kannalta. Stephen Walshin kirja on tervetullut ravitsemusopas vegaanille. Kirjoittaja toimii Vegan Societyn puheenjohtajana. Homokysteiini, omega-3-sarjan rasvahapot, glykeeminen indeksi, Välimeren ruokavalio, kalsiumtasapaino ja muut kirjan ajankohtaiset aiheet kiinnostanevat myös muita terveydestään huolehtivia lukijoita.

Piippolan vaarin tuotantolaitos

Kirjaesittely: Vegetarismi, miksi ja miten ryhtyä kasvissyöjäksi. Bodhipaksa. 1999, Like. s. 128

Bodhipaksan Vegetarismi tarkastelee kasvissyöntiä ja sen ekologisia, terveydellisiä, eettisiä ja globaaleja ruokataloudellisia vaikutuksia kompaktisti, mutta kattavasti. Varsinaisesti mitään uutta tietoa kirja ei tarjoa, mutta buddhalainen näkökulma tuo kirjavuutta perinteisten eläinetiikkaa käsittelevien teosten joukkoon.

“En ollut harkinnutkaan kasvissyöjäksi ryhtymistä ennen kuin näin eläimiä teurastettavan. [....] Teuraaksi valittua sikaa ammuttiin päähän tainnutuspistoolilla, sen kurkku leikattiin auki ja se kuoli verilammikkoon valkealle tiililattialle.” (s. 10) Näillä sanoilla aloittaa Bodhipaksa, buddhalaiseksi kääntynyt eläinlääkäri, kirjansa kasvissyönnistä ja buddhalaisesta etiikasta.

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa