Raakasuklaan valmistusvaiheet

Parasta suklaata etsimässä

Teksti ja kuvat: Elisa Hartikka

Suklaa on nautinnoista jaloin - etenkin raakasuklaa. Suklaa sopii sekä suruun että nautintoon, lohduttajaksi ja palkinnoksi. Minulle tärkeintä suklaassa on laatu ja maku. Mieluummin nautiskelen yhden ihanan konvehdin kuin levyn huonoa, äklömakeaa suklaata.

Suklaasta olen pitänyt aina, ennen vegaaniuttani erityisesti laadukkaista maitosuklaista. Myöhemmin tummat suklaat saivat makeanhimoni katoamaan ja jäin niihin koukkuun. Nykyään pieni pala riittää, joten koukku ei haittaa!

Tykkään kokeilla asioiden valmistamista itse, joten hurahdin raakasuklaan tekemiseen viime keväänä. Minulle suklaan reseptiksi ei kelpaa se, että otetaan suklaata ja sulatetaan se uuteen muottiin. Haluan tehdä sen itse alusta lähtien. Silloin tiedän, mistä se on tehty ja saan - ainakin teoriassa - juuri mieleiseni makuyhdistelmän. Raakasuklaahan on suoranainen terveystuote, jota voi hyvällä omallatunnolla pari palaa nautiskella.

Sittemmin olen tehnyt erinäisiä kokeiluja ja sovelluksia sekä tumman- että maitosuklaan ja niiden täytteiden kanssa. Takuuvarman oman suklaareseptini olen kehittänyt useamman perusreseptin pohjalta.

Raakasuklaan perusohje:

  • 75 g kaakaomassaa
  • 50 g kaakaovoita
  • 40 g siirappia
  • ripaus suolaa

Suklaata muotteihinTämä siis toimii takuulla. Kaikki ainekset sulatetaan vesihauteessa ja lusikoidaan muottiin tai levyksi leivinpaperin päälle. Annetaan kovettua jääkaapissa. Itse sulatan ainekset tiskialtaassa keramiikka-, metalli- tai lasiastiassa välillä sekoitellen. Kaakaomassan olen ostanut Cocovin pussissa, ja se on niin isoina paloina, että niitä kannattaa pilkkoa ennen sulattamista. Ison palan sulatteluun menee hirveästi aikaa.

Koska toimiva on tylsää, halusin kokeilla kaikenlaisia versioita perusreseptistä, jonka tuotos on ihanaa, mutta aika kovaa. Ensin korvasin osan (15 g) kaakaovoista kookosöljyllä. Toimi ihan hyvin, mutta suli ehkä liiankin helposti. Rakenne ei ollut ihan niin hyvä kuin alkuperäisessä ohjeessa. Lisäksi jostain syystä suklaan kovettuessa siitä tuppasi erottumaan siirappi muotin pohjalle. Suklaa jäi turhan karvaaksi ja palan pinta oli siirapilla rikottu. Siirapit sai sitten nuolla muotin pohjalta. Tunnustan nuolleeni.

Maitosuklaa ois hyvää. Toco, eli riisilesejauhe on myös joissain suklaaohjeissa esiintyvä, kermaista makua lupaava tuote. Lisäsin perusohjeeseen 20 g tocoa. Lopputulos oli kyllä miellyttävä, mutta ei tyydyttävä. Ehkä tocoa olisi pitänyt olla vielä enemmän tai ehkä olisi pitänyt muutenkin muokata vielä ohjetta. Yhden satsin tein isommalla tocomäärällä, mutta suklaasta tuli kuivaa.

Valmista suklaataSeuraava kokeilu tuli mieleeni, kun tein makaronilaatikkoa ja laitoin siihen munamaidon sijaan soijajauhoja. Miksei? Tein suklaan ensin perusreseptin mukaan, korvaten kookosöljyllä osan kaakaovoista. Liotin tilkkaan (60 g) espressoa 25 g soijajauhoja. Lopputulos oli aika mielenkiintoinen: ei varsinaisesti maitosuklaamainen, mutta tryffelimäinen. Lievästi tahmea, pehmeä. Massasta olisi voinut pyöritellä palloja ja kieritellä niitä kaakaojauhossa tai kookoshiutaleissa. Maussa oli kuitenkin jotain hieman esanssimaista, mikä tuntui erikoiselta, koska mitään esanssia aineksissa ei ollut. Ehkäpä se oli vain minun suussani. Tässä olisi silti selvää kehittelypotentiaalia!

Seuraavaksi saatankin perehtyä suklaan ja täytteen liittoon. Jouluksi olisi kiva tehdä vaikkapa konvehteja. Ei olisi hassumpi lahjaideakaaan. Suklaan suhteen taidan kuitenkin suosia toistaiseksi perusreseptiä.

Kirjoittaja Elisa Hartikka (s.1968) on helsinkiläinen muotoilija ja mainosgraafikko, joka harrastaa vegaanista kokkausta. Kokkina hän luonnehtii itseään haaveilijaksi ja nuudelinkäräyttäjäksi, jota ei pelota kokeilla uutta eikä jakaa epäonnisiakaan kokeilujaan toisten kanssa.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa