Pielisjoki

Ilosaaressa saa ihailla Pielisjoen luonnonkaunista ympäristöä sekä uida – ei ehkä kuitenkaan joen voimakkaimmissa virtapaikoissa.

Joensuussa levottomat jalat vievät vaikka vegaaniherkkujen luo

Teksti ja kuvat: Artemis Kelosaari

Entinen kotikaupunkini Joensuu kuuluu niihin paikkoihin, joiden voi sanoa olevan oikeastaan mielentila. Kun aktiivinen (ala)kulttuurielämä kohtaa Syvän Idän perinteet, loppu on historiaa.

Kun Joensuun rautatie- ja bussiasemalla helpottunut kotiinpalaaja tai pelokas eteläsuomalaisturisti astuu kulkuvälineestä ulos, hänen ei tarvitse edetä kauas löytääkseen oivan paikan levähtää, juoda kupin kahvia ja mutustella vaikkapa maukkaan leivonnaisen. Kahvila Laituri on uusi, toukokuussa 2015 perustettu täysvegaaninen kahvila, joka sijaitsee näkyvällä paikalla aivan vanhan puisen asemarakennuksen vieressä. Samaan tapaan kuin Turun Kirjakahvila, Laituri on osuuskuntamuotoinen, ja siellä voi lukea valtavirran ulkopuolista kirjallisuutta runoudesta filosofian kautta politiikkaan. Lisäksi siellä järjestetään klubi-iltoja, taidenäyttelyitä, harrastuspiirejä ynnä muita tapahtumia. Osuuskunnan jäsenen, haastatteluhetkellä pinkkiin hameeseen ja Hello Kitty -paitaan pukeutuneen Heikki Piiraisen mukaan kahvilassa käy yllättävänkin paljon väkeä, ja jostain kumman syystä kävijämääriin tulee piikki varsinkin ennen Helsingin-junien lähtöä.

Kahvila LaituriKulttuurikahvila Laiturissa voi nauttia vaikkapa vegaanisen riisipiirakan. Asemalta pääsee kaupungin keskustaan ylittämällä kuohuvan Pielisjoen. Joen keskelle, kahden sillan väliin, jää vehreä Ilosaari. Rock-festari Ilosaarirockia ei tosin ole enää moneen vuoteen järjestetty täällä, vaan keskustan ulkopuolella Laululavalla! Ilosaaressa sijaitsee sen sijaan Joensuun legendaarisimman rock-klubin nykyinen inkarnaatio. Ravintola Kerubi tarjoaa esiintymisareenan niin isoille kuin pienillekin tähdille, ja sen keittiö on varsin vegaaniystävällinen. Miltäpä kuulostaisi kaurakermassa haudutettu nokkos-hernepihvi tai caesar-salaatti parsalla ja avokadolla? Ilosaari on myös yksi kaupungin suosituimmista piknik-paikoista, eikä suotta. Kesähelteellä saaren ”laguunissa” pääsee viilentämään itseään.

Deli ChinaPorttikongin suojissa piilotteleva ravintola Deli China tarjoaa kaupungin parhaat tofu-vihanneswokit. Joensuun torilla on kesäpäivisin vilkasta, ja tarjolla on myös kulttuuriohjelmaa keskiviikosta lauantaihin kello 11–13. Nälkäinen vegaani höristänee korviaan, kun kerron, että eräästä vakituisesta torikojusta saa vietnamilaista kasvisriisipaistosta tasan viidellä eurolla. Kaupungin parhaat kasviswokit piilottelevat kuitenkin hieman nurkan takana – kirjaimellisesti. Karjalaista kulttuuria esittelevän Carelicum-museon viereisen porttikongin hämärään kätkeytyy ravintola Deli China, joka tarjoaa pitkän listan kasvisruokia. Kunkin ruokalajin vegaanisuus on vieläpä merkitty huolellisesti. Hintatasoltaan Deli China ei ehkä ole kaikkein halvimmasta päästä, mutta hintansa väärti se on; voin valehtelematta sanoa, että en ole missään syönyt parempaa kiinalaista ruokaa.

TaitokortteliNäin romanttiset näkymät avautuvat Taitokorttelin pihalle Kauppaneuvoksen Kahvilan terassilta. Torista viistosti joelle päin sijaitsee tutustumisen arvoinen Taitokortteli. Vanha puutalopihapiiri on kunnostettu käsityöläisyyden turvasatamaksi, ja arvattavasti itäsuomalaisuus näkyy monissa myytävissä tuotteissa. Lisäksi Taitokorttelissa on Kauppaneuvoksen Kahvila, jossa voi tilata vaikka jääteekarahvin tai paikallisella marjatilalla valmistettua makoisaa limonadia. Erikseen pyytämällä saa myös vegaanisen ja gluteenittoman vaniljakreemileivoksen. Ken kaipaa jotakin limonadia terävämpää, voi pistäytyä pihan toisella puolella tunnelmallisessa Surakan Baarissa tai Kesäladossa – kyllä, jälkimmäinen näyttää juuri siltä miltä kuulostaa.

Torin itäiseltä laidalta puolestaan pääsee modernimpiin sfääreihin: kauppakeskus Isoon Myyhyn, jossa on mm. Punnitse ja Säästä -liike. Laituri-kahvilasta keskustaan selvinneiden kirjallisuuden ystävien puolestaan kannattaa etsiytyä Joensuun erinomaisiin antikvariaatteihin: Suvantokadun Kirjavaan Satamaan sekä yksinkertaisesti Antikvaariseksi Kirjakaupaksi nimettyyn ”kulttuurin kierrätyskeskukseen” Siltakadulla.

Kahvilassa on vegaanille tarjolla kahta erilaista suklaista leivosta, lukuisia erikoiskahveja soijamaidolla, lämpimiä leipiä sekä neljän höysteen salaattia.

Tätä kirjoittaessani on alasajetun kulttikapakka Wanhan Jokelan talo vielä pystyssä hiljaisen hetken pitämistä varten, joskin ikkunat laudoitettuina umpeen. Taloa vastapäätä löytyy kuitenkin jotakin, joka saattaa nostaa vegaanin mielialaa: perinteikäs kahvila-konditoria Houkutus. Kahvilassa on vegaanille tarjolla kahta erilaista suklaista leivosta (itse suosittelen gluteenitonta suklaamousse-kirsikkakakkua), lukuisia erikoiskahveja soijamaidolla, lämpimiä leipiä sekä neljän höysteen salaattia. Kahvilassa työskentelevä Paula Aittomäki kertoo, että vegaaniasiakkaita käy ”jonkin verran”. Seikkaperäisesti ja ystävällisesti hän esittelee minulle erilaisia kasvisvaihtoehtoja, eli hyvää palveluakin on odotettavissa tässä kuppilassa.

Kenelle tahansa Joensuussa pistäytyvälle turistille voi suositella kävelyä Kirkkokadun päästä päähän. Koivujen reunustaman kadun länsipäässä kohoaa satumaisen valkeana hohtava, goottilaistyylinen protestanttinen kirkko, itäpäässä taas puinen ortodoksikirkko. Matkan varrelta löytää myös syötävää – intialaisravintola Jecikan kasvisbuffetissa pääsee arkipäivisin aterioimaan noin kahdeksalla eurolla – ja nostalgikko voi käydä lasillisella Wanhan Jokelan korvikkeeksi perustetussa Sointulassa. Kun ortodoksikirkolta jatkaa matkaansa hieman eteenpäin itään, jalkakäytävää pitkin eleganttien talojen ohi, päätyy yhdelle Suomen kauneimmista hautausmaista. (Ja minä sentään olen pitkän linjan kalmistoturisti.) Takaisin keskustaan kannattaa vaellella kaikessa rauhassa joenrantaa pitkin, ja jatkaa vaikka niin pitkälle kohti joen varsinaista suuta kuin kävelyintoa riittää.

Satunnaista turistia varoitettakoon ensinnäkin siitä, että Joensuussa rakennetaan ja puretaan jatkuvasti – ei siis kannata kävellä kuoppaan keskellä asfalttia, eivätkä tie- ja rakennustyömaat kieltämättä ole kovin mieltä ylentäviä näkyjäkään. Toiseksi: mihin tahansa satunnaiseen baariin, jota tässä artikkelissa ei ole mainittu, itse kukin astukoon omalla vastuullaan.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa