Kasvissyöjän Belgia

Asiasanat: 

Riitta Oittinen

Vegaiassa 1/2010 kerrottiin Belgialaisen Gentin kaupungin viikottaisesta kasvisruokapäivästä ja ravintoloiden runsaasta kasvisruokatarjonnasta. Muualla Belgiassa kasvissyöjällä saattaa olla vaikeampaa. Suomalaisten kasvissyöjien elämää helpottamaan on perustettu Kasviksena Belgiassa –blogi.

Belgialaisissa ravintoloissa kasvissyöjä joutuu välillä koville, mutta ostoksilla käynti on sitäkin mukavampaa. Suhtautumisessa kasvissyöntiin on myös suuria alueellisia eroja. Hollanninkielisessä Gentin kaupungissa on jopa organisoitu kunnallishallinnon tuella kouluihinkin ulottuva viikottainen kasvisruokapäivä (donderdag veggiedag). Se on saanut valtavasti myönteistä huomiota ympäri maailmaa. 

Ravintolaruokailu on taitolaji

Gent lieneekin länsimaiden paras paikka kasvissyöjälle, jos mittarina pidetään ruokapaikkojen määrää: väkiluvultaan hieman Tamperetta isommassa kaupungissa on 13 kasvisravintolaa. Kaikkiaan niitä – ja laajemmin ottaen kasvissyöjäystävällisiä paikkoja – on moneen lähtöön, myös vegaani- ja makrobioottisia paikkoja. Koko tarjonnan kirjo kattaa niin lämpölevyllä makaavat, rasvasta luhistuneet piiraat kuin laadukkaan ja innovatiivisen keittotaidon, edullisista kalliisiin paikkoihin. 

Erilaiset dieetit ja ruoka-aineallergiat ovat ylipäätään huonosti tunnettuja Belgiassa. Maito, juusto ja munat voivat ravintolahenkilökunnan mielestä olla kasviksia, samaten siipikarja, merenelävät ja naudanrasvassa kypsennetyt fritit – nehän ovat perunoita. Neuvottelu ja kysely ovat siis monesti tarpeen, joskaan ystävälliset ja selkeät pyynnöt eivät mene aina perille. ”Bonuksena” pöytään saatetaan kiikuttaa esimerkiksi laardinkappaleilla ryyditetty salaatti tai yllätyslisukkeeksi voidaan omatoimisesti laittaa kinkkuviipale. Esimerkiksi jo kertaalleen keittiöön palautettu ”vihannesriisikin” on tuotu kylmänä takaisin pöytään niin, että kokki on vain nyppinyt siitä pois suurimmat lihakimpaleet. Yksi eurokorttelissa sijaitseva, luomutuotteita myyvä kahvila on jopa yllättänyt lisäämällä vaatimattomaan täysjyväkeksitilaukseen omatoimisesti jättiläismäisen kermavaahtoruusun ja suklaakastikkeen.

Huonoimmillaan valtavirtaravintoloiden lihaton vaihtoehto koostuu etikkaiseen salaatinkastikkeeseen upotetuista satunnaisista vihanneksista tai pihviannoksesta ilman pihviä. Kilpailu asiakkaista on onneksi lisännyt valikoimiin järkeviä ja proteiinipitoisia kasvisannoksia. Erilaisten yllätysten ohella ulkona syövä kasvisruokailija joutuu valitettavasti välillä maksamaan annoksestaan kohtuuttomasti. Jos ateria loihditaan jättämällä vain liha pois, kannattaa karaista mielensä ja pyytää joko alennusta tai jotain poistetun eläinproteiinin tilalle. Eihän lihansyöjäkään maksa annoksestaan täyttä hintaa, jos siitä puuttuu pihvi!

Helpotusta kasvissyöjälle tuovat etniset ravintolat, mutta vaikka kiinalaisten kauppojen perusvalikoimaan kuuluvat kasviproteiinit, niiden ravintolakäyttöä kartetaan koska lihansyöntiä pidetään hienona. Ruokalistat ovatkin pullollaan kanaa, ankkaa, pihviä ja porsasta, onpa osassa tofuannoksiakin mauntuojana lihaa (sic). Sen sijaan Välimeren alueen ja varsinkin Lähi-idän keittiö tarjoaa yleensä aina yksiselitteisen kasvispitoisia annoksia ja vähintäänkin pienistä lisäkkeistä voi kasata mieleistään purtavaa. Esimerkiksi Brysselin pikaruokapaikkojen aatelia on keskustan Mr Falafel, jossa leipätaskuun laitettujen tuoreiden falafelpullien lisukkeet saa itse kauhoa runsaasta noutopöydästä 3,50 euron hintaan.

Kotikokkauksen ilot

Jos ruuanlaittoon on aikaa ja mahdollisuuksia, on kotona syöminen halpaa ja hauskaa. Hintavertailujemme mukaan kori luomutuotteita on selkeästi edullisempi Euroopan kuin Suomen pääkaupungissa ja kaupasta ostettuna ruoka on ylipäätään Belgiassa Suomea halvempaa. Tätä havainnollistanee, että yhden Stockmannin herkusta ostetun kasvissamosan hinnalla saa Brysselin pakistanilaisesta tukusta viisi samosaa. Kaikkiaan Belgiassa kasvissyöjän ruokakassi täyttyy myös Suomea vaivattomammin ja monipuolisemmin. Tavallisissa marketeissa on yleensä monenlaisia kasvisproteiinituotteita – tofua, seitania, kornia ja tempehiä – lukuisia kasvispihvejä ja mössöjä. Papulajikkeita ja pähkinöitä löytyy säkkikaupalla. Jopa einesten ystävillä on valinnanvaraa. 

Joissain markettituotteissakin on luomuleiman ohella myös reilun kaupan merkki. Jos pienet luomukaupat eivät riitä, supermarketketju Bioplanetista saa kaikkea mahdollista, luomuviineistä autonpesuaineisiin. On myös mahdollista tilata luomuvihanneskassi, joka tarkoittaa sitä että tietystä noutopisteistä haetaan viikottain valmis lajitelma kunkin kauden tuotteita. 

Belgiassa on myytävänä myös sellaisia mausteita, leivonnaisia, pakasteita ja säilykkeitä joita ei Pohjolassa juuri näy. Itsestään selvää lienee, että kasvikunnan määrä, variaatio ja saatavuus ovat Suomea parempi ja ruukkuviljelykin on Suomea helpompaa. Myös tölkkivihanneksien, kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja vaikkapa levän (nam!) tarjonta on monipuolista. Lisäksi paikallistoreilta saa lähes aina luomutuotteita ja myös tavallisten kauppojen luomuvalikoima on paljon laajempi ja edukkaampi kuin Suomessa. Sanomattakin lienee selvää että ruisleivän kaltaisen superherkun tarjonta on Keski-Euroopassa Suomea huomattavasti huonompaa, mutta varsinkin lukuisilta paikallistoreilta saatava saksalaistyyppinen hapanleipä korjaa pahimman puutteen.


Vaihtoehto kaukomatkailulle

Kieltämättä läheskään kaikki elintarvikkeet eivät ole lähiruokaa. Emme tietenkään väitä – saati lupaa – kaiken kasvisruuan olevan terveellistä, ekologista ja eettistä, vaikka parhaimmillaan näin on. Edellisiä seikkoja vähemmän on kuitenkin puhuttu siitä, että kasvisruokailu voi olla myös arkipäivän kansainvälisyyttä. Jos niin haluaa, kasvisruuan etsiminen vie pois tallatuilta poluilta, kauas pois euroslummista ja varakkaiden länsieurooppalaisten kansoittamilta asuinalueilta. Varsinkin monikulttuurisessa Brysselissä ruokamatkailun harrastaminen on helppoa. Jalkautuminen ympäri eri kaupunkeja tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia niiden kaupunginosiin, sosiaalisiin eroihin ja mentaliteetteihin. 

Vaatimattomilta näyttäviin puoteihin on kätketty laadukkaita herkkuja jotka länsimaalaiseen makuun brändättyinä ja uudelleenpaketoituina maksaisivat maltaita. Miltä kuulostavat syyrialaiset luksusleivonnaiset, puolalaiset sieni-hapankaalipelmenit, intialainen pakasteruoka (100 % vegetarian), brasilialainen vitamiinipommimehu, armenialaisten vihanneskauppiaiden tuoreet härkäpavut tai puu-uunissa kypsennetyt juustottomat turkkilaiset pizzat? Siitä vaan shoppaamaan! 

 

Parivuotias Kasviksena Belgiassa -blogi

Kaisa-Reeta Koskinen

Belgian Merimieskirkolla vuonna 2008 menestyksellisesti järjestetyn kasvisruokakurssin päätteeksi osa kurssilaisista teki retken Gentin Komkommertijd-ravintolaan, jonka perustajiin kurssin opettajat Jussi Hermaja ja Katri Silvonen kuuluvat. Junamatkalla syntyi idea virtuaalisesta paikasta johon voisi koota tietoa kasvisravintoloista ja hyvistä kaupoista. Ajatuksena oli kerätä tietopankkia josta olisi iloa sekä kasvisruokailusta kiinnostuneille belgiansuomalaisille että maassa vieraileville. 

Nykyisin Kasviksena Belgiassa -nimisestä kollektiiviblogista löytyy vinkkejä mukavista belgialaisista ravintoloista, jotka ovat vähintäänkin kasvissyöjäystävällisiä. Paikkoja arvioidaan sitä mukaan kun kirjoittajat ehtivät käydä syömässä. Toinen pääasiallinen arviointikohde ovat luomukaupat ja toki kasvisruokamarkkinat yleisemminkin.

Pikkuhiljaa – ja sensuurin ja itsekritiikin puuttuessa – blogiin on tullut postituksia monenlaisesta teemaan liittyvästä, kuten valokuvia aihepiiriä sivuavasta katutaiteesta ja luomuviiniosasto otsikolla ”Mister Naga ottaa kuppia”. Blogin kävijätilasto paljastaa, että kevään tulleen varsinkin puutarhanhoitoa koskevat kirjoitukset kiinnostavat lukijoita. Tasaisesti kävijöitä sivulle tuovat myös Brysselissä pidettyjen kasvisruokakurssien reseptit. Yksittäiseen ruokaan liittyen eniten käytetty hakusana on ”luomujäätelö” ja hyvänä kakkosena on ”luomukahvi”.

Koska blogin kirjoittajakunta on liikkuvaista lajia, mukaan on luotu myös oma osasto Kasvikset ilman rajoja. Se antaa kasvisruokavinkkejä Euroopasta (ja kohta koko maailmasta, hui!). Itse asiassa kirjoittajakunnan jäseniä asuu Ranskassa, Italiassa ja Luxemburgissa. Suomea koskien Tamperetta käsittelevät ravintola-arviot ovat toistaiseksi parhaiten edustettuina ja ne ovat myös suosittuja.

Blogin saa pystyyn ilmaiseksi ja hyvin pienillä tietoteknisillä taidoilla. Belgian Kasvikset rohkaisevatkin lämpimästi muidenkin maiden ja kaupunkien kasvissyöjiä mukaan blogitalkoisiin. Mikä olisi mukavampaa, kuin löytää koeteltuja vinkkejä ja suosituksia, olipa sitten kyseessä sitten turistimatka tai muutto uuteen kaupunkiin. Blogin pitäminen terästää havainnoimaan ympäristöä ja auttaa jäsentämään kulutusyhteiskunnan lainalaisuuksia.

Jos epäilet oman pitkäjänteisyytesi riittämistä, kannattaa koota mukava kirjoittajajoukko. Näin tekstiä ei tarvitse synnyttää hampaat irvessä päivittämisen pakosta, vaan yhdessä rallatellen! Mikäli et halua perustaa omaa blogia heti kättelyssä, vinkkaa meille hyvästä kasvisruokapaikasta tai mukavasta kulmakaupasta, jonne haluaisit muidenkin tien vievän. Pannaan hyvä kiertämään!

Kasviksena Belgiassa -blogi: kasviksenabelgiassa.wordpress.com

Kirjoittajat asuvat Brysselissä ja kuuluvat urbaaneja interventiota tekevään ryhmään Bee-jengi – Be-bende – Equipe be.

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 2/2010.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa