Hämeen linna

Hämeen linna

Kesäkaupunki: Historiaa ja herkkuja Hämeenlinnassa

Teksti: Tuulia Niemi-Nikkola
Kuvat: Riitta Niemi-Nikkola, Hanna-Leena Rajamäki (Inkiväärin pyöräkioski)

Kesäinen Hämeenlinna on kaunis: Vanajavesi halkoo unista kaupunkia. Kuten paikallinen kirjailijatar Taija Tuominen joskus totesi, Hämeenlinnassa vallitsee tsaarinajan pysähtynyt tunnelma. Viime vuosina Hämeenlinna on tullut kuuluisaksi Markku Ritaluoman Sunny Car Centeristä. Helsinki-Tampere-moottoritien varrella törröttävä mainostolppa on edelleen pystyssä ja suosittu selfienottopaikka.

Tsaarin ajan tunnelma tiivistyy Hämeenlinnassa toriin, jota reunustavat mukulakivikadut, vuonna 1798 rakennettu kirkko ja muutaman vuosikymmenen nuoremmat raatihuone ja hallitustalo. Hallitustalon taakse pystytetystä puutarhasta on jäljellä pläntti, joka tunnetaan nykyisin Sibeliuspuistona. Puiston penkille istuminen laukaisee soimaan Sibeliuksen puusarjan pianosävellyksen.

ToriTori Torin reunalla seisoo myös 70-vuotias maamerkin omainen Café Laurell, jossa vegaanille on soijamaitokahvin painikkeeksi tarjolla munkkia, karjalanpiirakkaa, viineriä ja erikoistuuttileivoksia.

Tori itsessään on juuri niin mahtava kuin hämäläinen tori vain voi kesällä olla. Se on auki maanantaista lauantaihin ja täynnä lähiseutujen vihannes-, marja- ja sienimyyjiä. Joka kuukauden ensimmäisenä arkitiistaina torilla on markkinat. Matkailija saa helposti aidon hämäläisen hitauden kokemuksen keskustellessaan torimyyjien kanssa: ulkopaikkakuntalainen ehtii joskus jo kääntyä pois, ennen kuin torimyyjä vastaa kysymykseen.

Jätskikioskilta saa pallona soijajäätelöä ja sorbettia. Torikahviloista vegaanin kannattaa suunnata ainakin Kahvi-Jussiin, josta saa viinereitä, tai Linnaan, jossa vegaanisia ovat kanelikierteet ja munkkirinkilät. Kahvila Pikku-Veerassa torin laidalla kaikki pullataikinaan leivottu on vegaanista.

PiirasPikku-Veeran omenapiiras Aivan torin lähellä on sympaattinen luomu- ja herkkukauppa Inkivääri, josta saa kaikkea irtopähkinöistä kardemummankukkateehen, konvehteihin ja shampooseen. Tänä kesänä kannattaa pysäyttää myös ympäri keskustaa pyörien päällä liikkuva Inkiväärin kesäkiska.

Inkiväärin pyöräkioskiLuomu- ja herkkukauppa Inkiväärin pyöräkiska. Torin läheltä löytyvät myös Sibeliuksen syntymäkoti ja kauppakatu Reska, joka tsaarinajan sijaan huokuu 90-luvun tunnelmaa.

Kaupungin muitakin suurmiehiä on muistettu. Moottoritien päälle rakennettu kauppakeskus nimettiin Goodmaniksi Irwinin mukaan.

Mistä soijamaitoa latteen?

Kahvin saa soijamaidon kanssa ainakin Café Kukossa, Café Kaunossa ja Café Hoffissa.

Vegaanille on soijamaitokahvin painikkeeksi tarjolla munkkia, karjalanpiirakkaa, viineriä ja erikoistuuttileivoksia.

Kukossa valmistetaan pyynnöstä vegaaneille sopivia salaatteja ja leipiä; kesäisin tarjolla on myös vihersmuuteja. Kaunossa tarjolla on ruokaisia salaattiannoksia, joihin kuuluu monipuolisesti hedelmiä ja vihanneksia sekä halutessa pastaa. Vegaanisen salaatin päätäytteeksi tulee cashew-pähkinöitä. Vegaanisen salaatin saa myös Hoffissa, missä on pari kertaa viikossa myös lounaskeittoa. Aina on tarjolla raakakakkua.

Jos haluaa jotakin suupalaa kahvin kanssa, vegaanin kannattaa ehdottomasti ylittää järvi ja etsiä Verkatehtaan alueelta Linnan pyöräverstas. Soijamaito on siellä itsestäänselvyys, pulla on aina vegaanista samoin kuin keskiviikon lounaskeitto. Päivästä riippuen saattaa löytää esimerkiksi savutofupiirakkaa, korvapuusteja, raakakakkua tai suklaacookieita. Verstasta voi seurata Facebookissa, jossa he tiedottavat päivän tarjonnasta.

Kun iskee kovempi nälkä, Hämeenlinnassa kannattaa turvautua aasialaiseen.

Kun iskee kovempi nälkä, Hämeenlinnassa kannattaa turvautua aasialaiseen. Keskustasta löytyy Thai-ravintola Sawaddee, jonka kaikki annokset saa tofulla. Visamäessä keskustasta etelään intialainen Om mainostaa erikseen vegaanivaihtoehtoja. Myös kiinalaisista ravintoloista Vanajan sillan kupeesta saa mainioita kasvisannoksia ja Topkapi Kaurialassa on jo vuosikymmeniä tarjottu erinomaisia falafelejä.

Jos tekee mieli muuta kuin aasialaista, ravintola Popino keskustassa tunnetaan mahtavista pizzoistaan. Vegaanille on tarjolla kasvisannoksia: kerman sijaan voi pyytää soijakermaa. Pizzan saa ilman juustoa, myös gluteenittomana. Jälkiruoaksi on tarjolla sorbettia ja vaahterasiirappia.

Tuliaisia miettiessä kannattaa suunnata esimerkiksi Alkoon, sillä ainakin Tiiriön ostoskompleksin Alkosta saa naapurikunnassa valmistettuja vegaanisia Lepaan ruusukvitteni- ja vadelmaliköörejä. Myös Lepaan puolukkalimsaa on mahdollista bongata seudun kahviloista. Iittalalaisen Kultasuklaan vegaanista tummaa suklaata ja Nikkilän tilan luomuviljoja löytyy muun muassa Inkivääristä. Kankaisten kylmäpuristettu rypsiöljy valmistetaan naapurikunnassa.

Vanajaveden laakso

“Häme on jotenkin ihan liian vanha”, eräs uusimaalainen totesi viljavien kunnaiden keskellä ajaessaan.

Pyhän ristin kirkossaPyhän Ristin kirkko Vanajaveden laakso onkin asutettu jo kivikaudella. Vanajan rannalla kohoavat tasaisin välimatkoin muinaiset linnavuoret. Viljavan maan ansiosta seisoo uoman molemmin puolin vauraita vanhoja kartanoita puutarhoineen ja viljelyksineen. Niin ikään Vanajan rannalla seisoo keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko, joka on erityisesti tunnettu kauniista kalkkimaalauksistaan. Sana “häme” on samaa juurta kuin “saame” ja tarkoittaa maata.

Hämeenlinnan varsinainen nähtävyys on kuitenkin Hämeen linna eli keskiaikainen linna, joka seisoo sekin Vanajan rannalla. Linnan paikalla on seissyt linnoitus jo rautakaudella, mutta vanhimmat nykyaikaan säilyneet osat ovat keskiajalta.

Kaupunki oli alkujaan rakennettu linnan kupeeseen, mutta se siirrettiin nykyiselle paikalleen 1770-luvulla.

Linnan takana on 1800-luvun puolivälissä rakennettu vaikuttava kaupunginpuisto, jonka keskellä kohoaa korkea Pyövelinmäki. Mäki on saanut nimensä siellä toimitetuista mestauksista. Nykyään siellä järjestetään joka heinäkuu Ämyrock-festarit.

Linnaa vastapäätä Vanajaan työntyy Varikonniemi, jota jotkut tutkijat epäilevät Vanain kaupungiksi. Sieltä on arkeologisissa kaivauksissa löytynyt rautakautinen hopea-aarre. Nykyään niemi on kaupunkilaisten virkistysalue.

Luontoa ja mekkalaa

Hämeenlinnaan pääsee helposti junalla tai moottoritietä pitkin. Erityisen ilahduttava matkustustapa pohjoisesta saapuville on sisävesilaiva. Jokilaiva kuljettaa aikuisen Tampereen Laukontorilta Hämeenlinnaan kuudellakympillä – ja matkaan kuluu koko päivä.

Laiva kulkee hämäläismaiseman läpi saavuttaen lopulta Vanajaveden kapeikon ja Aulangon komean kansallismaiseman. Nykyään hotelli Aulangon kupeessa on kylpylä, josta voi ihailla maisemaa porealtaassa köllien.

Aulangon maisema lepää ihailtavana suurimmalta osalta ihan itsestään, mutta entisen linnavuoren tienoot on 1800-luvun lopulla muokannut huvikäyttöön entinen ammustehtailija, aatelismies Hugo Standertskjöld. Tarinan mukaan hän rakastui puolalaiseen ruhtinattareen, jolle rakennutti suuren puistometsän tekolampineen, rauniolinnoineen, huvimajoineen ja onnentemppeleineen.

Eino Leino haltioitui kouluvuosinaan Hämeenlinnassa onnentemppelistä ja kirjoitti sen pohjalta runonsa “Kell’ onni on se onnen kätkeköön.” Rauniolinnassa järjestetään joka kesä lasten teatteriesityksiä.

TorniAulangon graniittitorni Jos kansallismaisemaa haluaa ihailla ylhäältäpäin, seisoo linnavuorella myös Hugon rakennuttama mahtava graniittinen näkötorni. Sieltä avautuvat näkymät yli koko Hämeenlinnan. Lähdepohjainen ja tummavetinen Aulangonjärvi pääsee erityisesti oikeuksiinsa, kun sitä ihailee tornista kirkkaana päivänä ruska-aikaan taivaan heijastuessa järven pintaan. Satunnainen soutaja tuntuu tuolloin soutavan taivaan kannen halki. Väitetään, että juuri Aulanko oli innoittajana Sibeliuksen Finlandialle.

Toinen ilahduttava virkistysalue löytyy kaupungin vastakkaisesta kulmasta. Ahvenisto tunnettiin aikanaan keuhkoparantolasta, mutta nykyisin järveä ympäröi lenkkipolku ja hiekkarannassa on kiipeilytelineitä lapsille.

Ahvenistolla on myös maauimala, joka rakennettiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisten viisiottelua varten. Se oli tyhjillään vuosia ja kaupunki suunnitteli sen purkamista, mutta kaupunkilaisten iloksi se lopulta kunnostettiin ja avattiin maauimalakäyttöön kesäksi 2014.

Hämeenlinnan kulttuurikeskukseksi ehostettiin jo viime vuosituhannen lopulla entisen Verkatehtaan alue, jolta löytyy mm. taidemuseo, elokuvateatteri ja ravintoloita sekä tapahtumatiloja, joissa järjestetään konsertteja, festivaaleja, näyttelyitä ja sirkusta.

Teollisuusalueesta tapahtumapuistoksi muodonmuutostaan kokeva Kantolan alue taas avataan heinäkuussa jytinällä, kun AC/DC saapuu sinne konsertoimaan. Kantolan halleista löytyy myös mahtavia kirppiksiä.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa