Vauva aterioimassa

Vastaanotolla imettävä äiti

Teksti ja kuvat: Anniina Ljokkoi ja Lotta Pelkonen

Ovatko sokerimunkit hyvä energianlähde ja lisääkö tuoppi olutta maidon tuloa? Vegaaniliiton ravitsemusvastaava Lotta Pelkonen vastaa kysymyksiin maidon riittävyydestä.

Voiko imettävä äiti palata raskauden jälkeen normaaliin ruokavalioonsa vai miten hänen pitäisi syödä?

Imettävän äidin kannattaa muistaa nauttia runsaammin energiaa imetyksen aikana. Mikäli paino nousee raskauden aikana suositellusti, on ensimmäisten kuuden imetyskuukauden aikainen lisäenergian tarve noin 500 kilokaloria. Kuuden kuukauden jälkeen lisäenergian tarve laskee noin 330 kilokaloriin, joka kuittaantuu esimerkiksi yhdellä runsaammalla välipalalla päivittäin.

Millaiset ruoat ja välipalat ovat hyviä energianlähteitä imettävälle äidille?

Banaani ja avokado ovat hyviä esimerkkejä energiapitoisista välipaloista. Myös leipä on sopivaa. Välipaloilla ja aterioilla kannattaa aina olla myös jotain proteiinipitoista, esimerkiksi tofuviipaleita tai paputahnaa leivän päällä ja soijamaitoa juomaksi. Lisäksi suosittelen syömään jotain välttämättömien rasvahappojen lähdettä, kuten vähintään 60 prosentin margariinia, rypsiöljyä tai saksanpähkinöitä.

Mitä neuvoja antaisit tilanteeseen, jossa maidon tulo alkaa hiipua tai loppuu?

Kansanomaiset neuvot eivät ole linjassa virallisten ravitsemussuositusten kanssa, joten en kokeilisi niitä.

Mikäli maidon tulo alkaa hiipua siinä vaiheessa, kun imetystä on tarkoitus vielä jatkaa, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa saako päivittäin riittävästi nestettä ja riittävästi energiaa. Myös äidin jaksaminen, eli stressitaso sekä unen määrä ja laatu, voi vaikuttaa maidon tuottoon.

Kansansuusta kuulee usein, että imettävän äidin on syötävä paljon hiilihydraatteja ja sokeria. Myös pullollisen olutta tai kotikaljaa uskotaan lisäävän maidon tuloa. Mitä mieltä olet näistä neuvoista?

Nuo kansanomaiset neuvot eivät ole linjassa virallisten ravitsemussuositusten kanssa, eikä niillä ole tieteellistä pohjaa, joten en kokeilisi niitä. Imetyksen aikana ei varsinaisesti suositella alkoholia. Yhdestä annoksesta alkoholijuomaa silloin tällöin riittävällä varoajalla ennen imetystä ei ole lapselle haittaa, mutta naisten oma maksa ei oikein siedä alkoholia päivittäin. Kannattaa siis suosia muita nesteitä. Käytännössä minkä tahansa nesteen riittävä saanti turvaa riittävän maidon tuotannon.

Vauva aterioimassaPerussääntö on, että imettävän äidin nesteen tarve kasvaa yhtä paljon kuin maitoa erittyy, eli noin 7-8 desilitraa päivässä. Sen päälle äidin on tietenkin juotava noin 1-1,5 litraa nesteitä kattaakseen oman nesteen tarpeensa. Paras juoma on vesi. Hyviä valintoja lisäksi ovat kalsiumilla täydennetyt kasvipohjaiset juomat, kuten soijajuoma.

Miten äidin syömä ruoka vaikuttaa rintamaidon koostumukseen, esimerkiksi vitamiineihin?

Se vaikuttaa suoraan rintamaidon koostumukseen. Esimerkiksi jos äiti saa ravinnostaan liian vähän D-vitamiinia, on myös rintamaidon D-vitamiinipitoisuus liian alhainen. Suositus imettävälle aikuiselle on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Käytännössä kaikkien ravintoaineiden tarve nousee imetyksen aikana. Erityistä huomiota pitää kiinnittää proteiiniin, rautaan, sinkkiin, kalsiumiin, D-vitamiiniin, A-vitamiiniin, B-ryhmän vitamiineihin sekä välttämättömiin rasvahappoihin. Rasvahappoja tarvitaan, jotta lapsen aivot ja hermosto kehittyvät optimaalisesti.

Hyviä valintoja ovat myös kalsiumilla täydennetyt kasvipohjaiset juomat, kuten soijajuoma.

Rintamaito on lehmänmaidon tavoin erinomainen kalsiumin lähde imeväiselle, mutta jostainhan äidin täytyy tuo kalsium maitoon saada – ensisijaisesti tietysti ravinnosta. Jos ravinnosta tuleva saanti on vähäinen, otetaan kalsium äidin luustosta. Onkin havaittu, että imetyksen aikana äitien luustontiheys laskee hieman kalsiumhävikin takia, mutta palautuu jälleen normaaliksi imetyksen päätyttyä ja kalsiumtasapainon parannuttua.

Koska rintamaito on lapsen pääasiallista ravintoa ainakin ensimmäisen kuuden elinkuukauden ajan, on äärimmäisen tärkeää että äidin ruokavalio on kunnossa. Ei siis ole aivan sama mitä imettäessä suuhunsa pistää.

Vegaaniliiton ravitsemusvastaava Lotta Pelkonen opiskelee Itä-Suomen yliopistossa ravitsemustiedettä ja on viittä vaille valmis ravitsemusterapeutti. Hän valmistelee pro graduaan täydennettyjen elintarvikkeiden kuten kasvimaitojen merkityksestä vegaanien ruokavaliossa.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa