Vastaanotolla keskustelua D­-vitamiinista

Teksti: Johanna Kaipiainen ja Anniina Ljokkoi

D­-vitamiinia suositellaan syömään milloin 10, milloin 20 tai 25 mikrogrammaa. Toiset suosittelevat sitä vuoden ympäri, toiset vain kesäaikaan. Mistä tässä ohjeiden sekamelskassa on kyse? ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen vastaa kysymyksiin D­-vitamiinin annostuksesta.

VitamiinituotteitaVegaaniset Devitol-tipat sopivat vauvasta vaariin. Vegaian artikkelissa ”Vastaanotolla imettävä äiti” (16.9.2015) annettiin D-vitamiinisuositukseksi 10 mikrogrammaa (μg) vuorokaudessa. Vegaaniliiton suosituksissa määrä on sen sijaan moninkertainen: aikuisille ja yli 1­-vuotiaille lapsille vähintään 25 μg, raskaana oleville 50 μg. Mistä näin suuri ero suosituksissa johtuu?

10 μg on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus (1). Suomalaiset D­-vitamiinisuositukset ovat kuitenkin kautta linjan liian matalia. Useimmat D-vitamiiniasiantuntijat suosittelevat vähintään 20–25 μg D­-vitamiinia päivittäin (2-­5). Kanadan lastenlääkärijärjestö suosittelee raskaana oleville äideille 50 μg talviaikaan (6). Kanadassa eletään samoilla leveysasteilla ja siten yhtä vähäisellä D­-vitamiinin saannilla auringosta kuin Suomessa.

Eikö 10 μg sitten riitä?

Ei riitä. Tutkimustietoa 10 mikrogramman riittämättömyydestä on kertynyt paljonkin. Esimerkiksi Viljakainen H ym. (7) tutki vuonna 2010 suomalaisia odottavia äitejä ja heidän vastasyntyneitä lapsiaan. Äidit saivat hyvin D­-vitamiinia suomalaisiin suosituksiin nähden, keskimäärin 14,3 μg/vrk. Kuitenkin äideistä 71 prosentilla oli D-­vitamiinin puutos ja vastasyntyneistä lapsista 15 prosentilla.

Vegaaniliiton suositus täysimetetyille vauvoille on 20 μg/vrk ja äidinmaidon korviketta saaville vauvoille 10 μg/vrk. Mistä tämä ero johtuu?

Äidinmaidon korvikkeeseen lisätään D-­vitamiinia.

Miksi uudet tutkimustulokset eivät vaikuta valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukseen vai onko D­-vitamiinin liian niukka saanti erityinen vegaanien ongelma?

Liian niukka D­-vitamiinin saanti ei ole vain vegaanien, vaan ylipäänsä kaikkien pohjoisilla leveysasteilla asuvien ongelma talviaikaan.

Moni on ihmetellyt, miksei D-­vitamiinisuosituksia ole nostettu Suomessa kuten muualla. Tutkija ja professori Matti Välimäki (5) kutsuu suomalaisia suosituksia äärikonservatiivisiksi, ja sitä ne ovat, kun vertaa niitä D­-vitamiinisuosituksiin muualla. Amerikassa Institute of Medicine (IOM) suosittaa 15 μg/vrk, Vegan Outreach 15-­25 μg/vrk ja American Endocrine Society 38­-50 μg/vrk (8).

Liian niukka D­-vitamiinin saanti ei ole vain vegaanien, vaan ylipäänsä kaikkien pohjoisilla leveysasteilla asuvien ongelma talviaikaan, jolloin vitamiinia ei saada auringosta. Liikasaantia ei tarvitse pelätä, kunhan pitkäaikainen saanti ei ylitä 100 μg päivässä.

D-­vitamiinilisää suositellaan syötäväksi vain talviaikaan eli lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Alle 3­-vuotiaille D­-vitamiinilisä on suositeltava ympäri vuoden, koska pienet lapset on usein suojattu hyvin auringolta. Miten paljon kesäaikaan tulisi olla auringossa, jotta saisi riittävän annoksen? Riittääkö varjossa olo tai auringon saaminen lasin läpi?

Siihen, miten tehokkaasti iho tuottaa D­-vitamiinia, vaikuttaa ikä, ihonväri, vaatetuksen peittävyys ja aurinkosuojavoiteiden käyttö. Aurinkorasvat heikentävät D-­vitamiinisynteesiä, samoin melaniini, jota tummaihoisilla on enemmän ihossaan. Päivän D­-vitamiiniannoksen saadakseen vaaleaihoisen täytyy olla päivän aikana altistuneena ilman aurinkosuojaa auringonvalolle sellaisena päivänä, jolloin auringossa palaminen on mahdollista, keskipäivän aikaan kymmenestä viiteentoista minuuttia, tummaihoisen ihmisen kaksikymmentä, ja ikääntyneen ihmisen kolmekymmentä minuuttia.

Auringosta ei ole mahdollista saada yliannosta D-­vitamiinia.

Koko vartalon altistus ultraviolettisäteilylle vastaa noin 250 μg annosta D-vitamiinia (9), mikä on yksi peruste sille, miksi 10 μg D-vitamiiniasuosituksia pidetään aivan liian riittämätöminä. Auringosta ei ole mahdollista saada yliannosta D-­vitamiinia, sillä iho tuottaa sitä vain tarpeen mukaan.

Suurin osa myynnissä olevista D-­vitamiinivalmisteista ovat eläinperäistä D3-­vitamiinia. Onko D2­-vitamiini sen sijaan aina vegaanista? Miten D3-­ ja D2­-vitamiinivalmisteet eroavat toisistaan ja onko niiden imeytymisessä eroa?

D2 on aina kasviperäinen, kun taas D3 on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta eläinperäinen. Kummatkin imeytyvät ja toimivat elimistössä yhtä hyvin normaaleilla annoksilla.

Millaisia oireita D-­vitamiinin puutteesta voi aiheutua ja miten usein suosittelet mittauttamaan D-vitamiinitason?

D­-vitamiinin puute ei välttämättä aiheuta alkuun oireita, vaan näkyy vasta myöhemmin osteoporoosina tai osteomalasiana. Lapsilla D-­vitamiinin puutos aiheuttaa riisitaudin. Jos huolehtii D­-vitamiinin saannistaan talvella, vitamiinitason mittaamiselle ei välttämättä ole tarvetta. Jos kuitenkin haluaa selvittää, onko D-­vitamiinilisä ollut riittävä, oikea ajankohta mittaukselle on kevättalvi. Syksyllä ja syystalvella tehty mittaus kertoo siitä, miten hyvin D­-vitamiinivarastot ovat kesällä täydentyneet. Kevättalvella nämä varastot ovat ehtyneet.

Lähteet:

  • 1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.
  • 2. Heaney RP, Holick MF. Why the IOM recommendations for vitamin D are deficient. Journal of Bone and Mineral Research 2011:26;455–7.
  • 3. Vieth R, Bischoff­Ferrari H, Boucher BJ, Dawson­Hughes B, Garland CF, Heaney RP ym. The urgent need to recommend an intake of vitamin D that is effective. American Journal of Clinical Nutrition 2007;85:3649–50.
  • 4. Holick MF. Vitamin D deficiency. New England Journal of Medicine 2007:357;266–81
  • 5. Välimäki MJ. D­-vitamiinimääritysten tarve. Suomen Lääkärilehti 2013:68;1588–90.
  • 6. Position statement: Vitamin D supplementation: recommendations for Canadian infants and mothers. Päivitetty 30.1.2015. www.cps.ca
  • 7. Viljakainen H, Saarnio E, Hytinantti T ym. Maternal vitamin D status determines bone variables in the newborn. Journal of Clinical Endocrinology and metabolism 2010:95;1749­57.
  • 8. Holick M, Binkley NC, Bischoff­Ferrari HA ym. Clinical practice guideline. Journal of Clinical Endocrinology and metabolism 2011;96:1911­30.
  • 9. Vieth R. Vitamin D supplementation, 25­hydroxyvitamin D concentrations and safety. American Journal of Clinical Nutrituion 1999;69:842­65.
 

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa