Biokemian pimeä puoli

Teksti: Riia Colliander

Päivä, jona maailmalla marssittiin Monsantoa vastaan

Vastuuton geenimuuntelupolitiikka on saanut vastustajat liikkeelle. Kevään mielenosoitukset keräsivät osallistujia ympäri maailman.

25. toukokuuta vietetyn maailmanlaajuisen suuryhtiö Monsanton vastaisen toimintapäivän marssirintamaan liityttiin kaikkiaan 36 maassa ja 336 kaupungissa.

Helsingin, Turun, Vaasan ja Oulun ohella linjaan liittyi Hollannin yliopistokaupunki Wageninge, jonka yhdistetty yliopisto ja tutkimuskeskus WUR muodostaa bioteknologian saralla yhden maailman suurimmista yliopistollisen tutkimuksen keskuksista.

Yliopiston ja liike-elämän yhteisistä intresseistä kertovat laaja yhteistyöverkosto; saksalaisen, globaalissa johtoasemassa olevan kemianyhtymä BASF:n Bennard van Ravenzwaay- professuuri yliopistossa, sekä kampusalueen lähellä kohoava Monsanton toimitila.

USA vapautti yritykset GMO-testeistä

Alkusysäyksen toimintapäivä sai Yhdysvalloista, jossa tuore lakiuudistus rinnasti geenimuunnellut lajikkeet luonnonvaraisiin ja näin vapautti yritykset GMO-tuotteiden testaamisesta ennen markkinoille laskemista. Kriitikkojen mukaan uudistuksen takana painaa bioteknologiaan erikoistuneiden suuryhtiöiden ahkera lobbaus.

Wageningen marssi keskittikin kritiikin kärkensä erityisesti suuryhtiön bisnesstrategiaan. Iskulauseet vastustivat Monsanton patentointiyrityksiä ja yhä kasvavaa vaikutusvaltaa niin julkisen sektorin kuin yksityisten toimijoiden tieteenteossa.

– Tässä on kyse vain markkinoiden intressien ajamisesta ohi inhimillisten perustarpeiden. Eräs niistä on oikeus ruokaan ja terveyteen, kommentoi marssille osallistunut agrologian opiskelija Chris, 29.

Kaikkiaan noin 1000 osanottajaa kerännyt, pääosin opiskelijoista ja kansalaisaktiiveista koostuneen, kansallisen toimintaryhmän kokoonkutsuun vastannut marssi huipentui Monsanton toimitilan edustalla järjestettyyn muistotilaisuuteen ja alueen viljelijöiden osin järjestämään luomuruokatarjoiluun.

Suomessakin käytetään GMO-rehua

Monsanto-yhtiö aloitti liiketoimintansa kemiallisten aseiden kehittämisellä. Sittemmin kehitystyö on keskittynyt erityisesti kasvinsuojelu- ja tuholaistorjunta-aineisiin sekä eri valmisteille vastustuskykyisiin geenimuunneltuihin kasvikantoihin. Yhtiö on pyrkinyt kasvattamaan jalansijaansa poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvalla lobbaamisella, erilaisten myytävien kasvikantojen monopolisointiin tähtäävillä patentointiyrityksillä ja yrityskaupoilla. Yrityksen palkkalistoilla elantonsa kerääkin jo suurempi luku lakimiehiä kuin tutkijoita.

Vaikkei muuntogeenisten tuotteiden pitkäaikaisista terveysvaikutuksista toistaiseksi löydy kattavaa tutkimustietoa, tutkijat ovat alustavasti yhdistäneet GMO:n eri terveysriskeihin, kuten syöpäkasvainten kehittymiseen, hedelmättömyyteen ja sikiövaurioihin.

Kuluvana vuonna Suomen Rehu sekä Raisio ilmoittivat siirtymisestä muuntogeeniseen soijaan osalla rehutehtaistaan. Eläinrehussa käytetty GMO-materiaali muodostaakin haasteen kriittiselle kuluttajalle: laki ei velvoita ilmoittamaan siitä pakkausmerkinnöin.

Seuraava marssi Monsantoa vastaan järjestetään 12. lokakuuta.

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 2/2013.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa