Traktorin kyydissä

Parempaa ruokaa! Helsingissä marssittiin lähi- ja luomuruoan puolesta

Emma Karimaa

Talikoin ja traktorein varustautunut kovaääninen joukko liikuskeli Helsingin kaduilla 19. syyskuuta vaatien parempaa ruokaa. Mukana oli maanviljelijöitä, kaupunkiviljelijöitä ja ruokajärjestelmästä huolestuneita kuluttajia. Sateisesta säästä huolimatta väkeä oli paikalla reilusti yli sata päätä. Nälkäiset mielenosoittajat marssivat Narinkkatorilta maa- ja metsätalousministeriölle, missä luomuviljelijä ja Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila kertoi mielenosoittajien terveiset ministeriön ylijohtaja Heimo Hanhilahdelle.

BanderolliMielenosoituksessa vaadittiin, että maatalouden alasajon on loputtava ja Euroopan maatalouspolitiikkaan on saatava uudet suuntaviivat, sillä meillä ei ole varaa menettää yhtäkään viljelijää. Tähän vaikuttaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP), jonka tulisi edistää alueellista ruokaomavaraisuutta eli ruokasuvereniteettia, lopettaa ruoalla keinottelu ja maataloustuotteiden dumppaus köyhiin maihin.

Ministeriöltä matka jatkui traktoreiden kyydissä Sörnäisiin entiselle Teurastamolle, jossa odotti maatilatoritapahtuma. Tarjolla oli runsaiden lähiruoka- ja luomuvalikoimien lisäksi elävää musiikkia ja saunomista. Lähiruoan vetovoima oli suuri: kahdessa hallissa kävi melkoinen kuhina, ja tunnelma oli katossa. Maistiaisista omat suosikkini olivat härkäpapusnacksit ja unikonsiemennäkkäri.

Luomu- ja lähiruoka ovat tällä hetkellä selvästi nosteessa, ja kysyntää on enemmän kuin tuotantoa. Esimerkiksi S-ketju alkoi tuoda Suomeen saksalaista luomumaitoa, kun kysyntään ei pystytty vastaamaan kotimaisella luomutuotannolla. Ekologisemman tuotannon esteenä ovat kuitenkin monet byrokraattiset säädökset, joita vielä tulkitaan Suomessa viimeisen päälle tarkasti – ja lisäillään vielä omia näiden päälle.

Hyvän ruoan marssi oli kansainvälinen tapahtuma, ja maatilatorilla kuultiin Teemu Turusen terveiset Brysselin marssilta, jonne oli kokoontunut yli 500 mielenosoittajaa. Brysselissä vaadittiin askelia kohti ruokasuvereniteettia EU-komission sekä Euroopan parlamentin edessä. ”Ruokasuvereniteetti tarkoittaa paikallisen tuotannon vahvistumista ylikansallisen elintarvikekaupan sijaan. Muutosta vaaditaan, koska EU:n nykyinen maatalouspolitiikka ei tue paikallisia viljelijöitä tai takaa kestävää ruoantuotantoa Suomessa ja globaalissa Etelässä”, kertoo Teemu Turunen.

Marssi oli osa Luomuliiton aloittamaa Luomuvallankumous-kampanjaa.

Kampanjan tavoitteet ovat:

  • tuottajille vakaammat tuottajahinnat, jotka kattavat tuotantokustannukset

  • tuotannon kannattavuuden takaaminen kaikenikäisille viljelijöille
  • 
kestävämpiä ja ekologisempia tuotantomenetelmiä

  • valkuaisomavaraisuus eli riippumattomuus soijarehusta
  • 
maaseudun sosiaalinen ja taloudellinen kehittyminen
  • 
tasa-arvoisuus EU:n sisällä

  • luomutuotannon kehityksen turvaaminen
  • 
ruokaomavaraisuuden alueellinen lisääminen Euroopassa ja etelän maissa

  • loppu ruokaspekulaatiolle sekä dumppaukselle eli maataloustuotteiden viennille alle tuotantokustannusten

  • suunta kohti ruokasuvereniteettia

Vegaanit mukaan kampanjaan

Luomuvallankumouksessa on jo mukana eläinsuojelullista näkökulmaa. Karjatilalliset toivoisivat muun muassa, että tilateurastamojen perustamista helpotettaisiin. Näin eläimiä ei tarvitsisi kuljettaa satoja kilometrejä ennen teurastusta, mikä on eläimille hyvin stressaavaa. Nykyisin tilateurastamoilta vaaditaan isojen tehdasteurastamojen kaltaiset olosuhteet, jollaisiin pientuottajilla ei ole mahdollisuuksia investoida.

Mielestäni kampanjaan olisi hyvä saada mukaan myös eläinoikeusnäkökulmaa, ja vegaanit voisivat tuoda näkemyksiään esiin niin viljelijöiden kuin kuluttajien suuntaan. Ehkä tässä olisi tilaisuus edistää vegaanista maataloutta eli luomuviljelyä ilman karjataloutta? Nykyinen fossiilisiin keinolannoitteisiin perustuva tehoviljely on kestämätöntä, mutta karjatalouteen perustuva luomuviljely ei sekään ole ongelmatonta. Karjatalouden vääjäämätön supistuminen tulevaisuudessa aiheuttaisi vähemmän ongelmia, jos vegaanisia viljelytekniikoita alettaisiin jo nyt harjoittaa ja soveltaa leveysasteidemme olosuhteisiin.

Tällä hetkellä kampanjassa on tuotu esiin, että soijarehun käyttö ei ole kestävää, vaan täkäläiset eläimet tulisi ruokkia paikallisella valkuaisrehulla. Jos kasvissyöjät tulisivat mukaan kampanjaan, olisi mahdollista kertoa, että härkäpapua ja muita kotimaisia palkokasveja kannattaa viljellä myös suoraan ihmisravinnoksi.

 

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 4/2012.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa