Enemmän jodia ja porkkanaa − suomalaisvegaanien ravitsemusta tutkittiin

Asiasanat: 

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten vegaanien ravinnon saantia. Tutkimukseen osallistui 16 iältään 24-49 -vuotiasta vegaaninaista, kuusi 23-39 -vuotiasta vegaanimiestä sekä yhteensä 19 sekasyöjää. Vegaaninaiset olivat olleet vegaaneina keskimäärin 9 vuotta ja miehet 7 vuotta. Ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia tutkittiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla. Lisäksi verestä mitattiin B12- ja D-vitamiinin, homokysteiinin, folaatin, seleenin ja polyfenolien pitoisuuksia.

Vegaanit saivat ruoastaan riittävästi energiaa ja proteiinia. Vegaaninaisilla energian saanti oli keskimäärin 1988 kcal/vrk, josta proteiinin osuus oli 13 % (suositus 10- 20 % energiasta). Miesvegaanit saivat energiaa keskimäärin 2606 kcal/vrk, josta proteiinista saatiin 15 %. Rasvan laatu oli parempi vegaanien ruokavaliossa, sillä heillä tyydyttyneen rasvan saanti oli pienempää.

D-vitamiinin saannin mittarina oli tutkimuksessa veren kalsidiolipitoisuus, jonka saanti oli vegaaneilla merkitsevästi alhaisempaa kuin sekasyöjillä. Keskimäärin saanti vegaaneilla 56 nmol/l oli kuitenkin riittävää (normaali vaihteluväli on 40 - 80 nmol/l). Neljällä vegaanilla kalsidiolipitoisuus oli kuitenkin huomattavan matala.

Myös veren B12-vitamiinipitoisuudet olivat vegaaneilla keskimäärin kunnossa, 358 pmol/l (viitearvot 170 - 670 pmol/l). Yhdellä vegaanilla oli matala B12-vitamiinitaso sekä kohonnut homokysteiinitaso (>10 μmol/l). Myös kuudella muulla vegaanilla homokysteiinipitoisuus oli kohonnut, kun kontrolliryhmässä se oli koholla kahdella henkilöllä. Homokysteiinin tehtävää elimistössä ei tunneta, mutta pitoisuus nousee B12-vitamiinin tai folaatin puutteessa. Homokysteiini saattaa olla sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Yllättäen vegaaneilla oli merkitsevästi matalammat veren beetakaroteeni- ja alfatokoferolipitoisuudet, vaikka näiden lähteitä ovat ruokavaliossa esimerkiksi vihreät vihannekset, hedelmät ja marjat. Näiden ruokaryhmien käytössä ei ollut tilastollista eroa tutkittavien vegaanien ja kontrollihenkilöiden välillä.

Vegaaneilla oli kontrolliryhmää pienemmät rautavarastot sekä alhaisempi seleeni- ja jodipitoisuus. Tosin jodista oli niukkuutta kaikilla: myös kontrolliryhmässä jodipitoisuudet jäivät alle suositeltujen viitearvojen. Kalsiumin saanti sen sijaan ylitti suositukset myös vegaaneilla. Vegaaninaiset saivat keskimäärin 873 mg kalsiumia päivässä ja vegaanimiehet vastaavasti 1355 mg. 

Vegaanien kokonaiskolesteroli ja LDL-pitoisuudet olivat odotetusti kontrolliryhmää pienemmät. LDL on niin sanottu huono kolesteroli. Lähes kaikki tutkittavat käyttivät jotain ravintolisiä, joista suosituin oli monivitamiinivalmiste. Kahta lukuun ottamatta kaikki vegaanit käyttivät B12- ja D-vitamiinilisää.

Tutkijat toteavat johtopäätöksenään, että B12- ja D-vitamiinien lisäksi vegaanien pitäisi syödä enemmän hyviä beetakaroteenin lähteitä − siis esimerkiksi porkkanaa.

Tutkimustulokset saatiin kesällä 2012 Anna-Liisa Kososelta, joka on yksi tutkijoista.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa