Uutiset
Tutkimus maailman laajasta kasviproteiinien kirjosta voi muokata ruokavarojamme olennaisesti paremmiksi. Näin uskoo Microsoftin hallituksen puheenjohtaja Bill Gates. Hänen mielestä aika on nyt kypsä perustavanlaatuisille ruokainnovaatioille.
– Lähestymiskulmamme ruokaa ei ole muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana. Meidän on etsittävä uusia tapoja parantaa köyhien ravitsemusta muuttamalla joitakin rikkaan maailman ruokavalintoja, Gates sanoo.
Gatesin keräämien tietojen mukaan vasta kahdeksan prosenttia maailman kasviproteiinivaroista on kartoitettu. Kasviproteiineista ja -öljyistä saadaan nopeasti kuumentamalla, paineella ja viilentämällä tuotteita, joita ei hänen mukaansa erota esimerkiksi naudan tai siipikarjan lihasta tai kananmunista.
WWF Suomen selvityksestä käy ilmi, että Suomeen tuodaan vuosittain 150-200 miljoonaa kiloa soijaa, josta arviolta vain noin 25 prosenttia on tuotettu vastuullisen tuotannon takaavien standardien mukaisesti. Raportti perustuu kyselyyn, joka lähetettiin 11:lle suomalaisen elintarvikeketjun keskeiselle toimijalle.
Suomeen tuodusta soijasta 85 prosenttia syötetään eläinten rehuksi. Vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi. Valtaosa Suomeen tuodusta Soijasta tulee Brasiliasta.
Suomessa maatalous on suurin yksittäinen ravinnelähde vesistöihin ja Itämereen, eikä vuonna 2007 asetettua kansallista tavoitetta vähentää kolmannes maatalouden päästöistä vuoteen 2015 mennessä tulla saavuttamaan. Näin uskoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila, sillä maatalouden kuormitus on edelleen samassa tilanteessa kuin 2007.
- Meillä on taipumus syyllistää viljelijöitä siitä, että maatalous on iso kuormittaja, mutta voisimme kysyä myös sitä, että mitä me kuluttajat olemme valmiit tekemään Itämeren hyväksi? Esimerkiksi viidessäkymmenessä vuodessa lihankulutus on kaksinkertaistunut. Suomen peltoalasta jopa 80 prosenttia on lihantuotannon ja karjanrehun tuotannon käytössä, Knuuttila pohtii.
Sydänsairauksista johtuvan kuoleman tai sairaalahoitoon joutumisen riski kasvissyöjillä on 32 prosenttia pienempi kuin lihaan ja kalaa syövillä ihmisillä. Tämän johtopäätöksen tekivät Oxfordin yliopiston tutkijat laajimmassa Iso-Britanniassa aiheesta tehdyssä tutkimuksessa. Siinä analysoinnin kohteina oli 45 000 vapaaehtoista, joista 34 prosenttia oli kasvissyöjiä.
– Suurimmat erot johtuvat todennäköisesti kolesterolista ja verenpaineesta, mikä osoittaa ruokavalion tärkeän roolin sydänsairauksien ehkäisyssä, selittää tutkimusta johtanut tohtori Francesca Crowe.
Tutkijat ottivat riskiarviossa ruokavalion lisäksi huomioon myös muita tekijöitä, kuten tutkituiden henkilöiden iän, tupakoinnin, alkoholinkulutuksen, fyysisen aktiivisuuden, koulutustason ja sosioekonomisen taustan.
Oxfordin yliopisto 30.1.2013
Enemmistö suomalaisista ei toistaiseksi näe syytä siirtyä kasvisruokavalioon, ilmenee suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteita luotaavasta tutkimuksesta, jonka toteuttivat MTK, Maaseudun Sivistysliitto ja Ajatuspaja e2.
Tutkimuksessa pyydettiin ottamaan kantaa kasvisruokavalioon siirtymiseen eettisten, terveyssyiden ja ympäristösyiden perusteella. Noin seitsemäsosa vastaajista katsoi, että ihmisen tulisi siirtyä kasvisruokavalioon eettisistä syistä. Ympäristösyyt saivat kasvissyönnin perusteena hieman enemmän kannatusta, noin 23 prosenttia oli samaa mieltä väittämän kanssa. Terveyssyitä hyvänä perusteena kasvisruokavalioon siirtymisessä piti vajaa kolmannes.
Suhtautumisessa kasvisruokavalioon näkyivät myös sukupuolten väliset erot. Miehistä 51 prosenttia ja naisista 38 prosenttia asennoitui kriittisesti, kun kysyttiin kantaa eettisillä syillä perusteltuun kasvisruokavalioon.
Maailman vesivarojen riittävyydestä ei ole tulevaisuudessa takeita, sillä vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Väestön kasvu, nopea ja hillitsemätön kaupungistuminen, viljelymaan rappeutuminen ja ilmaston vaihtelut lisäävät paineita vesivarojen käytölle erityisesti kehitysmaissa. Yli 35 prosenttia maailman väestöstä asuu alueilla, joilla vedenkulutus verrattuna uusiutuviin vesivaroihin on riskirajalla.
Suomalainenkin voi vaikuttaa maailman vesikriisin ehkäisemiseen omilla valinnoillaan. Suomen vesijalanjäljestä lähes puolet jää maamme rajojen ulkopuolelle ja noin 30 prosenttia ruoasta tuodaan muualta. Ruoan kulutuksella on suuri vaikutus vesivarantojen riittävyyteen siksi, että maataloudella käytetään 80-90 prosenttia kaikesta ihmisen hyödyntämästä vedestä.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten vegaanien ravinnon saantia. Tutkimukseen osallistui 16 iältään 24-49 -vuotiasta vegaaninaista, kuusi 23-39 -vuotiasta vegaanimiestä sekä yhteensä 19 sekasyöjää. Vegaaninaiset olivat olleet vegaaneina keskimäärin 9 vuotta ja miehet 7 vuotta. Ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia tutkittiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla. Lisäksi verestä mitattiin B12- ja D-vitamiinin, homokysteiinin, folaatin, seleenin ja polyfenolien pitoisuuksia.
Vegaanit saivat ruoastaan riittävästi energiaa ja proteiinia. Vegaaninaisilla energian saanti oli keskimäärin 1988 kcal/vrk, josta proteiinin osuus oli 13 % (suositus 10- 20 % energiasta). Miesvegaanit saivat energiaa keskimäärin 2606 kcal/vrk, josta proteiinista saatiin 15 %. Rasvan laatu oli parempi vegaanien ruokavaliossa, sillä heillä tyydyttyneen rasvan saanti oli pienempää.
Kasvisruoka kiinnostaa yhä useampaa lounasruokailijaa. Elintarvikekonserni Fazerin teettämän kyselyn vastaajista joka kolmas kertoo syövänsä kasvislounaan vähintään kerran viikossa. Kokonaan kasvisruokia välttelee vain 16 prosenttia vastaajista. Aiempaa enemmän kasviksia kertoo syövänsä 35 prosenttia vastaajista.
Lounasruuan valinnan ratkaisee maku. Vastaajista hieman alle puolet kertoo valitsevansa parhaalta maistuvan vaihtoehdon. Lisäksi lounaan valintaan vaikuttavat muun muassa saatavuus ja hinta.
Vastaajista valtaosa miettii lounaansa ympäristöystävällisyyttä. Puolet kertoo heittävänsä entistä vähemmän ruokaa pois tai pyrkivänsä syömään lautasen tyhjäksi. Joka kymmenes kertoo valitsevansa luomuruokaa ja joka viides suosii paikallisesti tuotettua ruokaa.
Tutkimusyritys YouGovin toteuttamaan kyselyyn vastasi kesäkuussa yli tuhat suomalaista.
Yhdysvaltain maatalousministeriön ehdotus lihattomasta maanantaista on herättänyt ankaraa vastustusta Yhdysvalloissa, ja ministeriö joutuikin pian perumaan ehdotuksensa viikoittaisesta kasvisruokapäivästä kansalaisille ja työpaikoille. Ehdotuksen taustalla oli ajatus ruokavalion ympäristövaikutusten vähentämisestä. Ajatus herätti vastustusta etenkin liha-alan lobbareiden keskuudessa.
Yhdysvalloissa lihaa syödään vuodessa noin 132 kiloa henkeä kohti, joskin tässä asiassa kärkisijaa pitävät luxemburgilaiset. Luxemburgissa lihaa syödään noin 137 kiloa vuodessa henkeä kohti. Suomessa vastaavan luvun arvioidaan olevan ”vain” noin 75 kiloa, EU:n keskiarvon ollessa noin 95 kiloa. Suhteellisesti vähäisintä lihan kulutus on Intiassa, jossa lihan syönti rajoittuu uskonnollisista ja taloudellisista syistä noin kolmeen kiloon vuodessa henkeä kohti.
Helsingin Sanomat 14.5.2012 ja 26.7.2012.
Sianlihan tuotannon arvioidaan vähenevän Suomessa sekä tänä että ensi vuonna vähintään viisi prosenttia, arvioivat Sikayrittäjien yhdistys ja MTK. Taustalla ovat esimerkiksi tuotannon heikko kannattavuus sekä tuotantomääräysten tiukkeneminen. Moni tämänhetkisestä noin 1600 yrittäjästä onkin päättänyt uusien investointien sijaan pistää pillit pussiin. Jo aiemmin tänä vuonna monien kananmunantuottajien kerrottiin niin ikään päättäneen lopettaa tuotanto tiukentuneiden määräysten johdosta.
Helsingin Sanomat 30.3.2012 ja 7.5.2012.
Kansainvälinen Meat Science -tiedejulkaisu on julkaissut tutkimustuloksia suomalaisten suhteesta lihansyöntiin. Tutkimuksen tekoon on osallistunut laaja ryhmä tutkijoita Kuluttajatutkimuskeskuksesta, Helsingin yliopistosta sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Keskeisimpiin tuloksiin kuuluu, että aikuisista 39 prosenttia harkitsee muutoksia lihansyöntiinsä ja 13 prosenttia kertoo jo tehneensä muutoksen. Toisaalta 48 prosenttia suomalaisista ei aio muuttaa lihansyöntiään mitenkään.
Yhdysvalloissa teurastettujen maaeläinten määrä on lähtenyt laskuun. Huippuvuonna 2008 teurastettiin 9,5 miljardia eläintä, mutta sen jälkeen määrä on ollut vuosittain satoja miljoonia pienempi. Yhteen laskien vuosina 2009 - 2011 syötiin 1,1 miljardia eläintä vähemmän kuin jos kulutus olisi pysynyt vakiona.
Vegetarian Resource Groupin kyselyn mukaan USA:n aikuisväestöstä noin 5,7 miljoonaa on vegaaneita, minkä perusteella voi arvioida, että maassa on yhteensä yli 7,5 miljoonaa vegaania. Tämä on merkittävä kasvu verrattuna vuoden 2009 kyselyn tulokseen, jonka mukaan vegaaneita oli tuolloin kolme miljoonaa.
www.veganoutreach.org Enewsletter 14.12.2011 ja 18.1.2012, ja www.vrg.org
Worldwatch Instituutin tuoreen raportin mukaan lihan kulutus henkeä kohden kasvoi 41,3 kilosta 41,9 kiloon vuodesta 2009 vuoteen 2010. Kehitysmaissa lihaa syötiin 32 kiloa henkeä kohden vuodessa, kun taas teollisuusmaissa kulutus oli 80 kiloa henkeä kohden. Eniten maailmassa syödään sianlihaa, mutta siipikarjan osuus syödystä lihasta kasvaa nopeimmin.
Kasvava lihansyönti on haitaksi paitsi ympäristölle, myös terveydelle ja tietenkin eläimille. Karjankasvatus kuluttaa esimerkiksi 23 % maatalouteen käytetystä vedestä ja käsittää 18 % ihmisen tuottamista kasvihuonepäästöistä. Maailman metaanipäästöistä karjankasvatuksen osuus on 40 % ja typpidioksidipäästöistä 65 %. Worldwatch Instituutin mukaan arvioilta 11 - 16 % kuolemista voitaisiin estää sillä, että ihmiset vähentäisivät lihansyöntiään vähiten lihaa kuluttavien tasolle.
IVU News, tammikuu 2012 ja Worldwatch Institute.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoimassa Foodweb-hankkeessa tuotetaan ruokavalintojen tekoon soveltuvaa tietoa eri ruokalajien ympäristökuormituksesta ja eri ruokiin liittyvistä ympäristöperäisistä riskeistä. Mukana ovat Suomen ympäristökeskus, Latvian ja Tarton yliopistot sekä tiedekeskus AHHAA Tartosta.
Itämeren typpi- ja fosforikuormasta suurin osa tulee alkutuotannosta. Eniten rehevöittää rehuntuotanto, johon käytetään yli puolet peltopinta-alasta Itämeren ympäristössä. Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen MTT:stä laskee, että lihan- ja maidontuotannon osuus kuormituksesta on suurin. Koko elintarvikeketjun malliin pohjautuvissa arvioissa naudanlihakilon typpikuormitukseksi saatiin nyt 78 grammaa typpeä lihakiloa kohden, mikä on suurempi kuin aiemmissa elinkaariarvioinneissa saatu 30 - 50 grammaa.
Ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin tutkijat tekivät meta-analyysin lihan syöntiä ja haimasyöpää selvittäneistä seurantatutkimuksista. Meta-analyysin mukaan prosessoidun lihan syönti korreloi haimasyövän kanssa.
Meta-analyysissä oli mukana 11 tutkimusta, jotka käsittivät kaikkiaan 6643 haimasyöpätapausta. Päivittäinen 120 gramman annos punaista lihaa lisäsi haimasyövän riskiä 13 %, mutta riski ei jakautunut tasaisesti eri sukupuolilla. Naisilla lihansyönti ei lisännyt riskiä lainkaan, mutta miehillä haimasyövän todennäköisyys kasvoi 29 prosentilla. Prosessoitu liha oli vielä vahvemmin yhteydessä haimasyöpään. Vain 50 grammaa prosessoitua lihaa päivittäin lisäsi haimasyövän riskiä 19 %. Prosessoidun lihan osalta ei ollut eroa sukupuolten välillä.
Haimasyöpä havaitaan yleensä myöhään ja siksi sen ennuste on huono. Viiden vuoden päästä diagnoosista vain 5,5 % potilaista on elossa.
Runsas lihan syöminen näyttäisi lisäävän riskiä sairastua suusyöpään. Hammaslääketieteen professori Stina Syrjäsen mukaan tuoreet hedelmät, vihannekset, kuitupitoinen ruoka ja kala puolestaan suojaavat taudilta. Suusyöpää on perinteisesti pidetty vanhojen, tupakoivien ja alkoholia käyttävien miesten sairautena. Tauti on kuitenkin lisääntymässä monissa länsimaissa nuorilla ja naisilla. Suusyöpä etenee nopeasti ja lähettää varhain etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin. Esimerkiksi kielisyöpäpotilaista noin puolet menehtyy sairauteensa, koska limakalvomuutosten toteaminen on viivästynyt.
STT ja Helsingin Sanomat 12.1.2012
Lokakuun alussa Ranskassa tuli voimaan laki, joka määrittää kaikkien kouluissa tarjottavien aterioiden sisällön. Säädöksen mukaan jokaisen aterian on sisällettävä eläintuotteita ja lihan ja kalan tarjoamiselle on asetettu minimi, kuinka usein niitä on vähintään tarjottava. Säädös aiheuttaa sen, että missään julkisessa tai yksityisessä koulussa ei voi enää tarjota kasvisruokaa, ja kuusi miljoonaa ranskalaiskoululaista on näin pakotettu syömään lihaa. Parhaimmillaan kasvissyöjä voi vain jättää lihan syömättä, jolloin ateria jää vajaaksi ravintosisällöltään.
Tuore amerikkalaistutkimus toi uutta vahvistusta aiemmille tutkimustuloksille, joissa lihansyönnillä ja tyypin 2 diabeteksella on havaittu yhteys. Nimenomaan prosessoidun lihan syönti on korreloinut kasvaneen diabetesriskin kanssa. Nyt julkaistu tutkimus vahvisti, että myös käsittelemätön punainen liha lisää diabetesriskiä.
Tuoreen belgialaisen tutkimuksen mukaan ruokavalion kasviproteiinit auttavat hillitsemään ylipainoa ja liikalihavuutta. Vastaavasti ruokavalion eläinproteiinit saattavat puolestaan kasvattaa painoindeksiä. Tulokset julkaistiin ravitsemusalan tiedejulkaisu British Journal of Nutritionissa.
Gentin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin belgialaisten ravinnosta saamia proteiinimääriä sekä erityisesti kasvi- ja eläinproteiinien määrän yhteyttä ylipainoon ja liikalihavuuteen. Ylipainon riski näytti tutkimuksen mukaan olevan pienempi niillä naisilla ja miehillä, joiden saamassa ravinnossa kasviproteiinien määrä oli suuri. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kasviproteiinit saattavat olla tärkeässä asemassa taisteltaessa ylipainoa ja liikalihavuutta vastaan.
Sivut
Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.
Vegaaniliitto Facebookissa
Vegaaniliitto Instagramissa
