Uutiset

WWF Suomen selvityksestä käy ilmi, että Suomeen tuodaan vuosittain 150-200 miljoonaa kiloa soijaa, josta arviolta vain noin 25 prosenttia on tuotettu vastuullisen tuotannon takaavien standardien mukaisesti. Raportti perustuu kyselyyn, joka lähetettiin 11:lle suomalaisen elintarvikeketjun keskeiselle toimijalle.

Suomeen tuodusta soijasta 85 prosenttia syötetään eläinten rehuksi. Vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi. Valtaosa Suomeen tuodusta Soijasta tulee Brasiliasta. 

Sydänsairauksista johtuvan kuoleman tai sairaalahoitoon joutumisen riski kasvissyöjillä on 32 prosenttia pienempi kuin lihaan ja kalaa syövillä ihmisillä. Tämän johtopäätöksen tekivät Oxfordin yliopiston tutkijat laajimmassa Iso-Britanniassa aiheesta tehdyssä tutkimuksessa. Siinä analysoinnin kohteina oli 45 000 vapaaehtoista, joista 34 prosenttia oli kasvissyöjiä.

– Suurimmat erot johtuvat todennäköisesti kolesterolista ja verenpaineesta, mikä osoittaa ruokavalion tärkeän roolin sydänsairauksien ehkäisyssä, selittää tutkimusta johtanut tohtori Francesca Crowe. 

Tutkijat ottivat riskiarviossa ruokavalion lisäksi huomioon myös muita tekijöitä, kuten tutkituiden henkilöiden iän, tupakoinnin, alkoholinkulutuksen, fyysisen aktiivisuuden, koulutustason ja sosioekonomisen taustan.

Oxfordin yliopisto 30.1.2013

Maailman vesivarojen riittävyydestä ei ole tulevaisuudessa takeita, sillä vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Väestön kasvu, nopea ja hillitsemätön kaupungistuminen, viljelymaan rappeutuminen ja ilmaston vaihtelut lisäävät paineita vesivarojen käytölle erityisesti kehitysmaissa. Yli 35 prosenttia maailman väestöstä asuu alueilla, joilla vedenkulutus verrattuna uusiutuviin vesivaroihin on riskirajalla. 

Suomalainenkin voi vaikuttaa maailman vesikriisin ehkäisemiseen omilla valinnoillaan. Suomen vesijalanjäljestä lähes puolet jää maamme rajojen ulkopuolelle ja noin 30 prosenttia ruoasta tuodaan muualta. Ruoan kulutuksella on suuri vaikutus vesivarantojen riittävyyteen siksi, että maataloudella käytetään 80-90 prosenttia kaikesta ihmisen hyödyntämästä vedestä.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten vegaanien ravinnon saantia. Tutkimukseen osallistui 16 iältään 24-49 -vuotiasta vegaaninaista, kuusi 23-39 -vuotiasta vegaanimiestä sekä yhteensä 19 sekasyöjää. Vegaaninaiset olivat olleet vegaaneina keskimäärin 9 vuotta ja miehet 7 vuotta. Ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia tutkittiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla. Lisäksi verestä mitattiin B12- ja D-vitamiinin, homokysteiinin, folaatin, seleenin ja polyfenolien pitoisuuksia.

Vegaanit saivat ruoastaan riittävästi energiaa ja proteiinia. Vegaaninaisilla energian saanti oli keskimäärin 1988 kcal/vrk, josta proteiinin osuus oli 13 % (suositus 10- 20 % energiasta). Miesvegaanit saivat energiaa keskimäärin 2606 kcal/vrk, josta proteiinista saatiin 15 %. Rasvan laatu oli parempi vegaanien ruokavaliossa, sillä heillä tyydyttyneen rasvan saanti oli pienempää.

Yhdysvaltain maatalousministeriön ehdotus lihattomasta maanantaista on herättänyt ankaraa vastustusta Yhdysvalloissa, ja ministeriö joutuikin pian perumaan ehdotuksensa viikoittaisesta kasvisruokapäivästä kansalaisille ja työpaikoille. Ehdotuksen taustalla oli ajatus ruokavalion ympäristövaikutusten vähentämisestä. Ajatus herätti vastustusta etenkin liha-alan lobbareiden keskuudessa.

Yhdysvalloissa lihaa syödään vuodessa noin 132 kiloa henkeä kohti, joskin tässä asiassa kärkisijaa pitävät luxemburgilaiset. Luxemburgissa lihaa syödään noin 137 kiloa vuodessa henkeä kohti. Suomessa vastaavan luvun arvioidaan olevan ”vain” noin 75 kiloa, EU:n keskiarvon ollessa noin 95 kiloa. Suhteellisesti vähäisintä lihan kulutus on Intiassa, jossa lihan syönti rajoittuu uskonnollisista ja taloudellisista syistä noin kolmeen kiloon vuodessa henkeä kohti.

Helsingin Sanomat 14.5.2012 ja 26.7.2012.

Kansainvälinen Meat Science -tiedejulkaisu on julkaissut tutkimustuloksia suomalaisten suhteesta lihansyöntiin. Tutkimuksen tekoon on osallistunut laaja ryhmä tutkijoita Kuluttajatutkimuskeskuksesta, Helsingin yliopistosta sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Keskeisimpiin tuloksiin kuuluu, että aikuisista 39 prosenttia harkitsee muutoksia lihansyöntiinsä ja 13 prosenttia kertoo jo tehneensä muutoksen. Toisaalta 48 prosenttia suomalaisista ei aio muuttaa lihansyöntiään mitenkään.

Worldwatch Instituutin tuoreen raportin mukaan lihan kulutus henkeä kohden kasvoi 41,3 kilosta 41,9 kiloon vuodesta 2009 vuoteen 2010. Kehitysmaissa lihaa syötiin 32 kiloa henkeä kohden vuodessa, kun taas teollisuusmaissa kulutus oli 80 kiloa henkeä kohden. Eniten maailmassa syödään sianlihaa, mutta siipikarjan osuus syödystä lihasta kasvaa nopeimmin.

Kasvava lihansyönti on haitaksi paitsi ympäristölle, myös terveydelle ja tietenkin eläimille. Karjankasvatus kuluttaa esimerkiksi 23 % maatalouteen käytetystä vedestä ja käsittää 18 % ihmisen tuottamista kasvihuonepäästöistä. Maailman metaanipäästöistä karjankasvatuksen osuus on 40 % ja typpidioksidipäästöistä 65 %. Worldwatch Instituutin mukaan arvioilta 11 - 16 % kuolemista voitaisiin estää sillä, että ihmiset vähentäisivät lihansyöntiään vähiten lihaa kuluttavien tasolle.

IVU News, tammikuu 2012 ja Worldwatch Institute.

Ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin tutkijat tekivät meta-analyysin lihan syöntiä ja haimasyöpää selvittäneistä seurantatutkimuksista. Meta-analyysin mukaan prosessoidun lihan syönti korreloi haimasyövän kanssa.

Meta-analyysissä oli mukana 11 tutkimusta, jotka käsittivät kaikkiaan 6643 haimasyöpätapausta. Päivittäinen 120 gramman annos punaista lihaa lisäsi haimasyövän riskiä 13 %, mutta riski ei jakautunut tasaisesti eri sukupuolilla. Naisilla lihansyönti ei lisännyt riskiä lainkaan, mutta miehillä haimasyövän todennäköisyys kasvoi 29 prosentilla. Prosessoitu liha oli vielä vahvemmin yhteydessä haimasyöpään. Vain 50 grammaa prosessoitua lihaa päivittäin lisäsi haimasyövän riskiä 19 %. Prosessoidun lihan osalta ei ollut eroa sukupuolten välillä.

Haimasyöpä havaitaan yleensä myöhään ja siksi sen ennuste on huono. Viiden vuoden päästä diagnoosista vain 5,5 % potilaista on elossa.

Lokakuun alussa Ranskassa tuli voimaan laki, joka määrittää kaikkien kouluissa tarjottavien aterioiden sisällön. Säädöksen mukaan jokaisen aterian on sisällettävä eläintuotteita ja lihan ja kalan tarjoamiselle on asetettu minimi, kuinka usein niitä on vähintään tarjottava. Säädös aiheuttaa sen, että missään julkisessa tai yksityisessä koulussa ei voi enää tarjota kasvisruokaa, ja kuusi miljoonaa ranskalaiskoululaista on näin pakotettu syömään lihaa. Parhaimmillaan kasvissyöjä voi vain jättää lihan syömättä, jolloin ateria jää vajaaksi ravintosisällöltään.