Vegaia

18.6.2016

Hei, olen Elisa ja olen jätskisti. No en ihan jätskinisti mutta isti kuitenkin. Kesän lämpöiset päivät ovat täällä ja jätskiä on pakko saada!

Uusimmat jutut

Kasvissyönti vähentää sydänsairauksien riskiä

Sydänsairauksista johtuvan kuoleman tai sairaalahoitoon joutumisen riski kasvissyöjillä on 32 prosenttia pienempi kuin lihaan ja kalaa syövillä ihmisillä. Tämän johtopäätöksen tekivät Oxfordin yliopiston tutkijat laajimmassa Iso-Britanniassa aiheesta tehdyssä tutkimuksessa. Siinä analysoinnin kohteina oli 45 000 vapaaehtoista, joista 34 prosenttia oli kasvissyöjiä.

– Suurimmat erot johtuvat todennäköisesti kolesterolista ja verenpaineesta, mikä osoittaa ruokavalion tärkeän roolin sydänsairauksien ehkäisyssä, selittää tutkimusta johtanut tohtori Francesca Crowe

Tutkijat ottivat riskiarviossa ruokavalion lisäksi huomioon myös muita tekijöitä, kuten tutkituiden henkilöiden iän, tupakoinnin, alkoholinkulutuksen, fyysisen aktiivisuuden, koulutustason ja sosioekonomisen taustan.

Oxfordin yliopisto 30.1.2013

Suomalaiset karsastavat vielä kasvisruokavaliota

Enemmistö suomalaisista ei toistaiseksi näe syytä siirtyä kasvisruokavalioon, ilmenee suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteita luotaavasta tutkimuksesta, jonka toteuttivat MTK, Maaseudun Sivistysliitto ja Ajatuspaja e2.

Tutkimuksessa pyydettiin ottamaan kantaa kasvisruokavalioon siirtymiseen eettisten, terveyssyiden ja ympäristösyiden perusteella. Noin seitsemäsosa vastaajista katsoi, että ihmisen tulisi siirtyä kasvisruokavalioon eettisistä syistä. Ympäristösyyt saivat kasvissyönnin perusteena hieman enemmän kannatusta, noin 23 prosenttia oli samaa mieltä väittämän kanssa. Terveyssyitä hyvänä perusteena kasvisruokavalioon siirtymisessä piti vajaa kolmannes.

Suhtautumisessa kasvisruokavalioon näkyivät myös sukupuolten väliset erot. Miehistä 51 prosenttia ja naisista 38 prosenttia asennoitui kriittisesti, kun kysyttiin kantaa eettisillä syillä perusteltuun kasvisruokavalioon.

Helsingin Sanomat 1.2.2013

Kulutusvalinnoilla voi edistää maailman vesivarojen riittävyyttä

Maailman vesivarojen riittävyydestä ei ole tulevaisuudessa takeita, sillä vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Väestön kasvu, nopea ja hillitsemätön kaupungistuminen, viljelymaan rappeutuminen ja ilmaston vaihtelut lisäävät paineita vesivarojen käytölle erityisesti kehitysmaissa. Yli 35 prosenttia maailman väestöstä asuu alueilla, joilla vedenkulutus verrattuna uusiutuviin vesivaroihin on riskirajalla. 

Suomalainenkin voi vaikuttaa maailman vesikriisin ehkäisemiseen omilla valinnoillaan. Suomen vesijalanjäljestä lähes puolet jää maamme rajojen ulkopuolelle ja noin 30 prosenttia ruoasta tuodaan muualta. Ruoan kulutuksella on suuri vaikutus vesivarantojen riittävyyteen siksi, että maataloudella käytetään 80-90 prosenttia kaikesta ihmisen hyödyntämästä vedestä.

Parempaa ruokaa! Helsingissä marssittiin lähi- ja luomuruoan puolesta

Traktorin kyydissä

Talikoin ja traktorein varustautunut kovaääninen joukko liikuskeli Helsingin kaduilla 19. syyskuuta vaatien parempaa ruokaa. Mukana oli maanviljelijöitä, kaupunkiviljelijöitä ja ruokajärjestelmästä huolestuneita kuluttajia. Sateisesta säästä huolimatta väkeä oli paikalla reilusti yli sata päätä. Nälkäiset mielenosoittajat marssivat Narinkkatorilta maa- ja metsätalousministeriölle, missä luomuviljelijä ja Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila kertoi mielenosoittajien terveiset ministeriön ylijohtaja Heimo Hanhilahdelle.

Ravintotiheyden ja puhtaiden makujen liitto

Kasvisruokala Etra Oulun Karjasillalla tarjoaa ravintotiheää vegaaniruokaa, jossa on kaikki tarpeellinen eikä mitään liikaa. Kauppahallin myymälä avautui 10-vuotisjuhlan kunniaksi.

Ruokapaikkoja on totuttu arvioimaan maku-, hinta- ja palveluperustein. Oululaisen vegaaniruokala Etran ansiokkuus piilee kuitenkin pintaa syvemmällä, sillä sen johtoajatus on terveellisyys. Uskollisen asiakaskunnan mukaan terveellinen voi olla myös hyvää: tuoreen kyselyn mukaan Etraan tullaan nimenomaan maukkaan kasvisruoan perässä. Valtaosa Etran asiakkaista on sekasyöjiä, jotka syövät vegaanilounaan vaihtelun vuoksi pari kertaa viikossa. Asiakaskunnassa on myös paljon niitä, jotka ovat siirtyneet vegaaneiksi terveydellisistä syistä. Harvemminkin käyvät ovat valmiita myöntämään, että Etran ruoasta tulee hyvä olo.

Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä

Kansikuva

Kirjaesittely: Syötäväksi kasvatetut. Elina Lappalainen. Atena 2012. 355s.

Kanava-tietokirjapalkinnon saanut ja Tieto-Finlandia -ehdokkaanakin ollut Elina Lappalaisen kirja ”Syötäväksi kasvatetut” on saanut aikaan julkista keskustelua tuotantoeläinten olosuhteista Suomessa. Teostaan varten toimittaja Lappalainen on vieraillut muutamilla tuotantotiloilla ja teurastamoissa, haastatellut eläinlääkäreitä, eläinten hyvinvointutkijoita, tuottajia, lihayhtiöitä sekä eläinsuojelu ja -oikeusaktiiveja. Tänä syksynä ilmestynyt kirja on kattava tietopaketti esimerkiksi eläinten teurastusluvuista, tappomenetelmistä, tilakoista, neliömääristä ja kasvatustavoista. Lisäksi alussa on hyvä peruskatsaus eläinten oikeuksiin. 

Kuluttajanurkka 4/2012

Tämän kertaiset tuoteuutuudet muodostavat eheän kokonaisuuden, jolla pärjäisit vaikka autiolla saarella.

Mylläriltä toinen pakastepiirakka

SulhaspiirakkaMyllärin valikoimissa jo aiemmin olleen Luomu riisipiirakan rinnalle on tullut hieman pienempi, rukiinen ja rapea Luomu sulhaspiirakka, jonka täytteessä on riisiä ja ohraa. Muita Myllärin uutuuksia ovat vadelman ja puolukan makuinen samettinen Luomu marjamanna -puuro sekä kuuden annospussin pakkauksissa myytävä Luomu kaakao kaurapuuro.

Vähähiilihydraattista vegaaniruokaa

Vähähiilihydraattinen ruokavalio, tutummin karppaus, esiintyy taajaan mediassa. Välillä se on terveellistä, välillä epäterveellistä, mutta vasta viime aikoina on alettu kunnolla puhua siitä, miten kestämätöntä runsas lihan ja maitotuotteiden käyttö on ekologisesti. Kaikki maailman ihmiset eivät mitenkään voisi olla karppaajia, eikä vegaani voi karppausta edes harkita. Vai voisiko sittenkin?

Vegaia-lehdessäkin on otettu kantaa siihen, miksi vegaaninen ruokavalio on terveellisempää kuin karppaus. Nämä kaksi eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, ja moni yhdistelee molempia suuntauksia edustamatta puhtaasti kumpaakaan. Samasta perheestä voi löytyä sekä vegaani että karppaaja, jolloin on kätevää, jos heille löytyy yhteisiä ruokia.

Karppaus ei ole vain yksi ruokavalio, ja vegaanisia ruokavalioitakin voi olla hyvin erilaisia. Olen itse perehtynyt ravitsemustieteeseen 12 vuoden ajan, ja oma näkemykseni on, ettei kaikkea hiilihydraattien vähentämistä ole syytä demonisoida.

Vegaaniviikko

Vegaaniliiton Tampereen ryhmä päätti laajentaa 1.11. vietettävän maailman vegaanipäivän viikon mittaiseksi tapahtumaksi eli Vegaaniviikoksi. Viikon jokaisena päivänä halukkaille oli tarjolla vegaaniaktiviteetteja moneen makuun.

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä etenee eduskuntaan

Turkistarhauksen kieltämistä ajava ehdotus tulee eduskunnan käsittelyyn ensimmäisenä kansalaisaloitteena Suomessa. Eduskunnan on viime keväänä voimaan tulleen lain mukaan otettava kansalaisten tekemä lakiehdotus käsittelyyn, jos se saa taakseen 50 000 kannattajaa. Turkistarhauksen kieltämiseen tähtäävällä aloitteella on lähes 70 000 allekirjoittajaa.

Aloitteen takana ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille -yhdistys ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY.

Yle Uutiset 22.11.2012.

Enemmän jodia ja porkkanaa − suomalaisvegaanien ravitsemusta tutkittiin

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten vegaanien ravinnon saantia. Tutkimukseen osallistui 16 iältään 24-49 -vuotiasta vegaaninaista, kuusi 23-39 -vuotiasta vegaanimiestä sekä yhteensä 19 sekasyöjää. Vegaaninaiset olivat olleet vegaaneina keskimäärin 9 vuotta ja miehet 7 vuotta. Ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia tutkittiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla. Lisäksi verestä mitattiin B12- ja D-vitamiinin, homokysteiinin, folaatin, seleenin ja polyfenolien pitoisuuksia.

Vegaanit saivat ruoastaan riittävästi energiaa ja proteiinia. Vegaaninaisilla energian saanti oli keskimäärin 1988 kcal/vrk, josta proteiinin osuus oli 13 % (suositus 10- 20 % energiasta). Miesvegaanit saivat energiaa keskimäärin 2606 kcal/vrk, josta proteiinista saatiin 15 %. Rasvan laatu oli parempi vegaanien ruokavaliossa, sillä heillä tyydyttyneen rasvan saanti oli pienempää.

Kysely: Joka kolmas syö kasvislounaan ainakin kerran viikossa

Kasvisruoka kiinnostaa yhä useampaa lounasruokailijaa. Elintarvikekonserni Fazerin teettämän kyselyn vastaajista joka kolmas kertoo syövänsä kasvislounaan vähintään kerran viikossa. Kokonaan kasvisruokia välttelee vain 16 prosenttia vastaajista. Aiempaa enemmän kasviksia kertoo syövänsä 35 prosenttia vastaajista.

Lounasruuan valinnan ratkaisee maku. Vastaajista hieman alle puolet kertoo valitsevansa parhaalta maistuvan vaihtoehdon. Lisäksi lounaan valintaan vaikuttavat muun muassa saatavuus ja hinta.

Vastaajista valtaosa miettii lounaansa ympäristöystävällisyyttä. Puolet kertoo heittävänsä entistä vähemmän ruokaa pois tai pyrkivänsä syömään lautasen tyhjäksi. Joka kymmenes kertoo valitsevansa luomuruokaa ja joka viides suosii paikallisesti tuotettua ruokaa.

Tutkimusyritys YouGovin toteuttamaan kyselyyn vastasi kesäkuussa yli tuhat suomalaista.

Helsingin Sanomat 23.8.2012.

Ehdotus lihattomasta päivästä tyrmättiin Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain maatalousministeriön ehdotus lihattomasta maanantaista on herättänyt ankaraa vastustusta Yhdysvalloissa, ja ministeriö joutuikin pian perumaan ehdotuksensa viikoittaisesta kasvisruokapäivästä kansalaisille ja työpaikoille. Ehdotuksen taustalla oli ajatus ruokavalion ympäristövaikutusten vähentämisestä. Ajatus herätti vastustusta etenkin liha-alan lobbareiden keskuudessa.

Yhdysvalloissa lihaa syödään vuodessa noin 132 kiloa henkeä kohti, joskin tässä asiassa kärkisijaa pitävät luxemburgilaiset. Luxemburgissa lihaa syödään noin 137 kiloa vuodessa henkeä kohti. Suomessa vastaavan luvun arvioidaan olevan ”vain” noin 75 kiloa, EU:n keskiarvon ollessa noin 95 kiloa. Suhteellisesti vähäisintä lihan kulutus on Intiassa, jossa lihan syönti rajoittuu uskonnollisista ja taloudellisista syistä noin kolmeen kiloon vuodessa henkeä kohti.

Helsingin Sanomat 14.5.2012 ja 26.7.2012.

Kuluttajanurkka 3/2012

Pouttu Onni Tofu kasvisnakki on kotimainen soijanakki, joka sisältää proteiinia 11 g sataa grammaa kohden. Pakkauskoko on 280 g ja yhdessä pakkauksessa on seitsemän nakkia. Tuote tulee jo ennestään markkinoilla olevan Tofu kasvisgrillerin rinnalle. 

Findus Quinoa Salad on valkosipulilla, chilillä ja sitruunalla maustettu kasvisateria tai lisäke. Tuotetta suositellaan lisäkkeeksi esimerkiksi falafel-pyöryköille tai kasvispihveille ja sitä myydään 600 g:n pakkauksessa. Niin ikään lisäkkeeksi sopii Pirkan kesäinen raastesalaatti, joka on sekoitus porkkana-, kaali- ja ananasraastetta. Pakkauskoko on 300 g.

Virolainen vegaanikeittiö

KansikuvaKesällä ilmestyi ensimmäinen virolainen vegaanikeittokirja. Tekijät Mikk Mägi ja Loore Emilie Raav ovat nuoria vegaanikokkauksen ammattilaisia. Mikk on koulutukseltaan sekä kondiittori että kokki ja työskennellyt vuosia tallinnalaisessa Aed-ravintolassa. Nyt hän pyörittää yhdessä Loore Emilien kanssa vegaanista catering-yritystä nimeltään Miku Vegan Kohvik.

Kesäkuulumisia Tampereen Vegaaniliitosta

Yön sävel -kahvilan herkuttelija

Vegaaniliiton Tampereen ryhmän kesään, auringon ja sateiden sekaan, sopi monenlaisia mukavia tapahtumia. Aloitimme kesämme osallistumalla Tammelantorin Ympäristötorille, jolla eri yhdistykset ja yritykset esittelivät ympäristöystävällisiä tuotteitaan sekä toimintaansa. Maistatimme teltallamme suklaakeksejä ja hernesnäksejä ja jaoimme reseptejä. Lisäksi halusimme kertoa eläintuotteita ympäristöystävällisemmistä proteiinin-, rasvan- ja kalsiuminlähteistä, joten laitoimme ihmiset tunnistamaan pähkinöitä ja siemeniä. Monelle tuttuja juttuja olivat auringonkukansiemenet, cashewpähkinät ja mantelit, kun taas makadamiapähkinät ja chiansiemenet olivat hieman vieraampia tuttavuuksia. 

Tempe − helpommat papuruoat

Hernetempeä paistettuna

Palkokasvit ovat isossa roolissa, kun kasvissyöjä haalii kokoon päivittäistä proteiiniannostaan. Kuivattujen papujen ja herneiden käyttömukavuudessa on kuitenkin toivomisen varaa, sillä liotus ja keittäminen vievät tuntikausia. Helpompi ja nopeampi tapa on valmistaa ruoat tempestä.

Café Veganissimo rantautui Sörnäisiin

Toim. huom. Veganissimon ravintola on suljettu toistaiseksi.

Pitkään festivaaleja kiertänyt pitopalveluyritys Veganissimo on avannut lounaskahvilan Helsingin Kurviin.

Veganissimon Mari Kosonen ja Simo Ruottinen ovat tunnettuja erityisesti festareita ja tapahtumia kiertävästä kojustaan, josta saa maan maukkaimmat kasvishampurilaiset. Myös juhlaruokailujen järjestämisestä heillä on paljon kokemusta.

Pariskunnan uusi aluevaltaus on Sörnäisiin alkukeväällä avattu kahvila-lounasravintola Café Veganissimo. Koska työpaikkani sijaitsee mukavan kävelymatkan päässä Sörnäisistä, tästä on jo ehtinyt muodostua minulle vakilounaspaikka. Lounaideni taso on tämän ravintolan myötä noussut huikeasti, mutta myös lounastaukojeni pituus on ikävästi venähtänyt.

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa

Vegaaninen verkkolehti Vegaia. Uutisia, artikkeleita, arvioita, kolumneja, reseptejä ja kaikkea veganismiin liittyvää.