Vegaia

18.6.2016

Hei, olen Elisa ja olen jätskisti. No en ihan jätskinisti mutta isti kuitenkin. Kesän lämpöiset päivät ovat täällä ja jätskiä on pakko saada!

Uusimmat jutut

Soijan kulutus ehkäisee lonkkamurtumia

American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan soijan kulutus vähensi lonkkamurtumien riskiä noin 36 prosenttia naisten keskuudessa, jotka kuluttivat sitä enemmän kuin soijaa vähiten kuluttavat. Esimerkiksi ¼ kupillista tai enemmän tofua päivässä lisäsi lonkkamurtumilta suojaavaa vaikutusta keskimäärin 30 prosenttia verrattuna tätä pienempään soijan kulutukseen. Tutkimus oli osa Singapore Chinese Health -tutkimusta, jossa seurattiin yli 63 000 naisen ja miehen tietoja.

Koh WP et al. Gender-specific associations between soy and risk of hip fracture in the Singapore Chinese Health Study. Am J Epidemiol. 2009.

Kala ja kalaöljy yhteydessä diabetesriskiin

American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistun, Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kalan ja omega-3-rasvahappojen kulutuksella on yhteys tyypin 2 diabetekseen. Tutkimuksessa seurattiin 195 204 ihmistä, jotka olivat iältään 14-18 vuotta. Tutkijoiden mukaan kalan ja omega-3-rasvahappojen kulutuksen kasvu korreloi suuremman diabetesriskin kanssa. Satunnaisilla kalan syöjillä riski ei ollut merkittävä, mutta naisilla, jotka söivät kalaa viisi kertaa viikossa tai usemmin, nousi kasvanut riski jo 22 prosenttiin. Aiemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että rasvan kerääntyminen lihassoluihin saattaa aiheuttaa insuliinin vastustuskykyyn, mikä puolestaan on yhteydessä diabetekseen. Ihmisillä, jotka eivät syö eläinkunnan tuotteita, on vähemmän rasvaa soluissaan ja merkittävästi pienempi riski sairastua diabetekseen. Vähärasvaisella vegaaniruokavaliolla on todettu 2-tyypin diabetestä helpottava vaikutus.   

Äidin runsas kasvisten kulutus pienentää diabeteksen riskiä vauvalla

Pediactric Diabetes -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan naiset, jotka kuluttavat vähiten kasviksia raskauden aikana, ovat suuremmassa riskissä saada lapsia, joille kehittyy tyypin 1 diabetes. Verrattuna naisiin, jotka kuluttavat kasviksia päivittäin, on niillä, jotka kuluttavat kasviksia vain kolmesta viiteen kertaa viikossa tutkijoiden mukaan 71 prosenttia kasvanut riski saada diabeteksesta kärsivä lapsi.

Brekke HK, Ludvigsson J. Daily vegetable intake during pregnancy negatively associated to islet autoimmunity in the offspring. The ABIS study. Pediatr Diabetes. September 16, 2009.

 

Proteiinia kasvissyöjän lautaselle

Ravitsemushoito-kansikuva

Kirjaesittely: Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010.

Keväällä ilmestyneen ravitsemushoitosuosituksen tekijät ovat kiitettävästi paneutuneet kasvissyöjien ravitsemukseen. Lähes viisisivuinen kappale kasvisruokavalioista on Suomessa julkaistujen suositusten joukossa poikkauksellisen edistyksellinen. Heti kättelyssä tehdään selväksi, että sairaalassa on tarjottava vegaaniruokaa, jos se on potilaan ruokavalio. Ruokavalion täysipainoisuutta ja erityisesti energia- ja proteiinisisältöä korostetaan useaan otteeseen: maidon tilalle kasvimaitoa ja lihan tilalle soijarouhetta, tofua, papuja, herneitä ja linssejä. 

Helppoa ja täyttävää - Jere Nieminen teki vegaanisen perusruokakirjan

Vegaanin kotiruokakirja -kansikuva

Kirjaesittely: Vegaanin kotiruokakirja. Jere Nieminen. Moreeni, 2010.

Hampurilaisia, karjatonta paistia ja seitankyljyksiä. Vesi herahtaa kielelle uuden kasviskeittokirjan näyttäviä kuvia katsoessa.

Vegaanin kotiruokakirjaa tehdessään Jere Niemisellä ei ollut mielessään erityistä kohderyhmää. Sen sijaan päämääränä hänellä oli kirjoittaa opas kaikille helppoa ja täyttävää kasvisruokaa kaipaaville. Yhtä lailla vegaaneille kuin sekasyöjillekin. 

– Otin reseptien helppouden suunnitteluvaiheessa huomioon esimerkiksi siten, että vältin niissä erillisiä ja moninkertaisia kypsennysvaiheita. Raaka-aineiden piti myös olla pääosin lähikaupasta löydettävissä. Nykyäänhän tofua ja soijarouhetta saa pikku-Siwoistakin. 

Elävää ravintoa saaristolaisittain

Useiden aikaisempien vuosien tapaan tänäkin kesänä päädyin viikoksi Ahvenanmaan saaristoon viettämään kesäpäiviä elävän ravinnon parissa. Joka vuosi kotiin palatessa olo on niin hyvä, että seuraavana vuonna on lähes pakko lähteä uudestaan.

80-luvulla perustetussa Ahvenanmaan Elävän Ravinnon Instituutissa järjestetään joka kesä kuukauden ajan kursseja eri teemoilla. Tällä kertaa edessä on viisi päivää pilatesta, yrttitietoutta ja elävän ravinnon periaatteita. 

Murtautuuko kasvissyönti marginaalista? (osa 6)

Tie paratiisiin on pitkä

Suomalainen kasvissyönti on ja ei ole murtautunut marginaalista. Mikäli liikkeen tavoitteet hahmotetaan "ihmiskeskeisesti", voidaan tyydytyksellä todeta, että laktovegetaristi ei enää ole Pohjan perukoillakaan minkäänlainen kuriositeetti ja että vegaanikin pärjäilee arjessaan kohtuullisin hankaluuksin. Tämä ei kuitenkaan varmastikaan ollut kasvissyöntiliikkeen päätavoite.

Peter Singer toteaa liikettä inspiroineessa klassikkokirjassaan: "Käytännössä on mahdotonta kasvattaa eläimiä suuressa mittakaavassa ilman, että niille aiheutettaisiin huomattavaa kärsimystä". Ja juuri tämän mittakaavan radikaalin pienentämisen näky lienee ollut se tekijä, joka synnytti 90-lukulaisen kasvissyönnin aallon. Nyt on ilmeisenä vaarana, että asemansa vakiinnuttaa pienehkö kasvissyöjien alakulttuuri, jota kuin kuriositeettina tutkitaan, mutta joka ei sittenkään kykene aikaansaamaan kovin laajaa kulttuurista muutosta.

Kirjaesittely: Vegaanin uusi keittokirja

Vegaanin uusi keittokirja -kansikuva

Kirjaesittely: Vegaanin uusi keittokirja. Eläinoikeusyhdistys Fauna ry (toim.)  Like Kustannus 2010, 151 s.

Eläinoikeusyhdistys Fauna ry:n toimittaman Vegaanin uuden keittokirjan nimi viittaa siihen, että kyseessä on jatkoa vuonna 1999 ilmestyneelle huippusuositulle Vegaanin kasviskeittokirjalle. Sen seitsemää painosta on myyty yhteensä reilusti yli 10 000 kappaletta. Kirja on nyt uudistettu täysin, ja se sisältää uusia reseptejä, ajanmukaisempia tekstejä sekä useita nelivärikuvia. Reseptejä löytyy laidasta laitaan aina perinteisistä etnisiin ja arjesta juhlaan. Ohjeissa on pyritty suosimaan kotimaisia tuotteita, eikä paljon proteiinia tarvitsevia urheilijoita myöskään ole unohdettu.

Kirjaesittely: Oikean ruoan puolesta

Oikean ruoan puolesta -kansikuva

Kirjaesittely: Oikean ruoan puolesta. Michael Pollan, 2010, Atena Kustannus Oy, 240 sivua.

Michael Pollanin teesit oikean ruoan puolesta ovat hyvin yksinkertaiset: Syö ruokaa. Sopivasti. Lähinnä kasviksia. Asiaa kuitenkin mutkistaa se, että ruoaksi ei lasketa ihan mitä hyvänsä. Pois lasketaan lisäainemössöt kuten margariini ja muut "ruoankaltaiset tuotteet", puhdistettu jauho ja sokeri sekä tehotuotetut raaka-aineet ja jalosteet. Pollan väittää ravitsemustieteen muuttuneen nutritionismi-ideologiaksi, josta hyötyvät lähinnä elintarvikkeiden jalostajat. Suuryrityksillä on tietysti paljon sanottavaa myös tutkimusten tuloksiin ja niiden perusteella annettaviin suosituksiin. Koska meidät kaikki on aivopesty, emme enää syö ruokaa vaan ravintoaineita.

Raakailusta lisää virtaa

Vegaaneja ei tarvitse kehottaa syömään lisää kasviksia. Vegaanin ruokavalio ei silti automaattisesti ole aina terveellinen. Jos tuntee kaipaavansa lisää energiaa, kannattaa ehkä ottaa raaka suunta.



Ryhdyin vegaaniksi vuonna 2003 lähes yhdessä yössä. Olin sekaani eli ruuan sekakäyttäjä, ja halusin alkaa valmistaa enemmän kasvisruokia. Etsin netistä reseptejä ja eksyin Vegaaniliiton sivuille. Kymmenien kiinnostavien reseptien lisäksi tulin lukeneeksi myös tuotantoeläinten ankeasta elämästä ja järkytyin. Eläinrakkaana ihmisenä siirtyminen vegaaniksi kävi helposti.



Olin luullut, että energiatasoni nousisi huimasti eläintuotteiden syömisen lopetettuani. Runsas makean mussuttaminen ja raskaiden tärkkelyspitoisten ruokien syöminen kuitenkin jatkui. Vegaanina eläminen toi silti iloa, koska tunsin juurtuvani tälle pallolle tehdessäni luomakuntaa suojelevia kulutusvalintoja. Tämän sanon silläkin uhalla, että jotkut nimittävät minua omahyväiseksi.



Kalan syönti ei suojaa sydänkohtauksilta

European Journal Of Heart Failure -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan kalan syönti ei vähennä sydänkohtauksen riskiä. Tutkijat seurasivat 11 vuoden ajan 5 000 miehen ja naisen tietoja, joista 670:llä oli sydänkohtauksia.

Eniten kalaa syövillä ei todettu etua muihin henkilöihin verrattuna. Tämä tutkimus oli osa Rotterdam Study -tutkimusta Alankomaissa, jossa muiden länsimaiden tavoin sydäntaudit ovat yleisiä.

Dijkstra SC et al. Intake of very long chain n-3 fatty acids from fish and the incidence of heart failure: the Rotterdam Study. Eur J Heart Fail. 2009.

Kasvissyöjän Belgia

Vegaiassa 1/2010 kerrottiin Belgialaisen Gentin kaupungin viikottaisesta kasvisruokapäivästä ja ravintoloiden runsaasta kasvisruokatarjonnasta. Muualla Belgiassa kasvissyöjällä saattaa olla vaikeampaa. Suomalaisten kasvissyöjien elämää helpottamaan on perustettu Kasviksena Belgiassa –blogi.

Belgialaisissa ravintoloissa kasvissyöjä joutuu välillä koville, mutta ostoksilla käynti on sitäkin mukavampaa. Suhtautumisessa kasvissyöntiin on myös suuria alueellisia eroja. Hollanninkielisessä Gentin kaupungissa on jopa organisoitu kunnallishallinnon tuella kouluihinkin ulottuva viikottainen kasvisruokapäivä (donderdag veggiedag). Se on saanut valtavasti myönteistä huomiota ympäri maailmaa. 

Pähkinäkuuri parantaa kolesterolia

Archieves of Internal Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan veren kolesterolipitoisuuksia voi pienentää pähkinöitä syömällä. Samalla myös sydän- ja verisuonitautien sekä monien muiden sairauksien riski pienenee. Suurimman hyödyn pähkinöistä saavat hoikat, epäterveellisesti syövät ja ne, joiden veressä on runsaasti haitallista LDL-kolesterolia. 

Yhdysvaltalais-espanjalaisen tutkijaryhmän tulokset perustuvat 25 pähkinätutkimuksen yhteisanalyysiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 583 miestä ja naista, joista osalla oli kolesteroliongelmia. Osallistujat eivät käyttäneet kolesterolilääkkeitä. Tutkitut söivät päivittäin keskimäärin 67 grammaa pähkinöitä.

Muutoksia hyvään suuntaan havaittiin myös terveillä, mutta muutokset olivat suurimmat niillä, joilla oli kolesteroliongelmia. Vaikutukset ovat samat riippumatta siitä, mitä pähkinöitä syö. 

Helsingin Sanomat, 17.5.2010.

Saksan Bremen siirtyy ensimmäisenä saksalaisena kaupunkina viikottaiseen kasvisruokapäivään

Vuonna 2009 belgialainen Gentin kaupunki siirtyi viikottaiseen kasvisruokapäivään. Nyt ilmiö on rantautunut myös Saksaan, sillä viranomaiset ovat hyväksyneet bremeniläisen Bürgerstiftung Bremen -kansalaisjärjestön ajaman kasvisruokapäivän. Kasvisruokapäivä koskee ainakin kaupungin kouluja ja henkilöstöravintoloita, ja arvioiden mukaan 550 000 asukkaan Bremenin kaupunki säästää sen avulla viikossa noin 20 000 eläimen hengen sekä vähentää hiilioksidipäästöjä vuodessa noin 40 000 auton päästöjen verran. Saksalaiset syövät lihaa keskimäärin kolme kertaa enemmän kuin Saksan yleiset ravitsemussuositukset suosittelevat. Tämä taas altistaa mm. ylipainolle, sydäninfarktille sekä syövälle, kerrotaan www.sein.de -verkkosivuston tiedotteessa.

Helsinkiläisiin kouluihin viikottainen kasvisruokapäivä

Emma Karin (Vihr.) tekemä aloite hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 17.2. pitkän ja tunteita herättäneen keskustelun jälkeen äänin 47-35. Päätös tarkoittaa, että jatkossa yhtenä päivänä viikossa kouluissa on tarjolla vain lihatonta ruokaa. Myös Vegaaniliitto on osallistunut kampanjointiin kasvisruokapäivän puolesta olemalla mukana Valitse Vege –kampanjassa.  

Helsingin Sanomat, 17.2.2010.

Gent - Viikottaisen kasvisruokapäivän pioneeri maailmalla

Donderdag Veggiedag

Belgian flaaminkielisen alueen kasvissyöntijärjestö Ethisch Vegetarisch Alternatief aloitti vuonna 2007 kampanjan viikottaisen kasvisruokapäivän puolesta. Toukokuussa 2009 torstai julistettiin Gentin kaupungin viralliseksi kasvisruokapäiväksi ja Gentistä tuli näin tiettävästi maailman ensimmäinen kasvissyöntipäivää viettävä kaupunki. Tempaus on saanut paljon kansainvälistä mediahuomiota, ja viikottaisen kasvissyönnin kelkkaan on hypännyt jo useampi kaupunki niin Belgiassa kuin muuallakin maailmassa.

Kampanjallaan Donderdag Veggiedag Ethisch Vegetarisch Alternatief (EVA) -järjestö haluaa inspiroida niitäkin, jotka eivät täysin halua luopua eläinkunnan tuotteista ainakaan suorilta käsin, siirtymään kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Jo yksi lihaton päivä viikossa tuottaa järjestön mukaan merkittävää tulosta eläinten, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Murtautuuko kasvissyönti marginaalista? (osa 4)

Miessukupuoli - ongelma sinänsä

Sukupuoli on valitettavasti keskeisimpiä muuttujia kasvis- ja lihansyöntikysymyksissä. Ero miesten ja naisten kasvissyöntiprosenteissa on niin suuri, että asia vaatii erillisen analyysin, vaikka on selvää, että suuret miesjoukot eivät juuri millään muullakaan alalla toimi edistyksen ensimmäisinä lipunkantajina. Sukupuolipuheessa on kuitenkin sudenkuoppansa.

Onko sukupuoli ensisijaisesti sosiaalisesti vai biologisesti määräytynyt, kumpi on tärkeämpi: biologinen "sex" vai sosiaalinen "gender"? Käsittääkseni nämä näkökulmat tulisi yhdistää. Toisin kuin tiukimmat biologismikriitikot väittävät, on ilmeistä, että miesten ja naisten välillä on biologisia eroja, mutta myös sosiaalistamisprosessi on erittäin tärkeä. Kuitenkin ehkä juuri "luonnosta" kumpuaa tahto muokata sosiaalistaminen juuri sellaiseksi kuin se ilmenee. 

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa

Vegaaninen verkkolehti Vegaia. Uutisia, artikkeleita, arvioita, kolumneja, reseptejä ja kaikkea veganismiin liittyvää.