Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Arki » Terve suu!

Terve suu!

Teksti: Suuhygienisti opiskelijat Oili Ahola ja Viivi Lilja THM Helena Stedt

Asiasanat: hammashygienia, suun terveys, terve suu

Päivitetty:

Tarkistettu:

Vegaaniruokavalion ja suun terveyden välinen yhteys

Kyllä kasvisyöjän tunnistaa hampaista heti! Raakojen vihannesten syönti kuluttaa hampaita! Ihmisellä on sekasyöjän hampaat!

.. Kuulostaako tutulta? Tällaisia väitteitä saattaa kuulla vegaaniruokavaliosta ja hampaista puhuttaessa.

Tietoa vegaaniruokavalion vaikutuksista suun terveyteen löytyy niukasti. Terve suu on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua1. Tämän opinnäytetyöhön perustuvan artikkelin on tarkoitus tuoda tietoa vegaaniruokavalion erityispiirteiden vaikutuksista suun terveyteen ja antaa neuvoja hyvän suun terveyden ylläpitoon.

Artikkeli on Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön ”Vegaaniruokavalion vaikutus suun terveyteen” tuotos. Artikkelin tilaajana on Vegaaniliitto Ry.

Pureskeltava ruoka lisää syljeneritystä

Kasvisruokavalion noudattamisella on etunsa myös suunterveyden ylläpitämisessä, sillä pureskeltava ruoka, kuten esimerkiksi juurekset, lisäävät syljen eritystä ja näin vähentävät bakteerien määrää suussa2 suojaten hampaita reikiintymiseltä3. Tasapainoisella vegaaniruokavaliolla ei ole merkittäviä vaikutuksia suun mikrobiomiin tai suun bakteerikannan muodostumiseen4.

Ravinnon happamuus vaikuttaa hampaiden hyvinvointiin

Kasvisruoka voi olla pH:ltaan hapanta ja rakenteeltaan kovaa. Ruoan happamuus pehmentää hampaan pintaa, ja voimakas pureskelu edesauttaa kiilteen kulumista, aiheuttaen hampaan kulumista eli eroosiota2. Kasvisruokavalioita noudattavilla on tutkimuksissa havaittu syljen pH:n laskua5, joka kulkee käsi kädessä lisääntyneen hampaan kulumisen kanssa2.

Huolellisesti koottu vegaaniruokavalio on terveyttä edistävä

Suositusten mukaisesti koostettu vegaaniruokavalio edistää terveyttä kaikissa ikävaiheissa3. Koostaminen vaatii perehtymistä, sillä huonosti koottu ruokavalio saattaa altistaa tiettyjen ravintoaineiden puutokselle. Näitä kriittisiä ravintoaineita ovat B12- ja D-vitamiini, kalsium, jodi, sinkki ja rauta6. Tässä artikkelissa perehdytään tarkemmin näiden ravintoaineiden puutosten aiheuttamiin suun terveyden muutoksiin. Lisäksi perehdytään hampaiden kulumiseen, sekä monen aikuisen suusta löytyvään hampaiden reikiintymiseen, omahoitoa unohtamatta.

B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa kipua kielessä

B12- vitamiinin puutoksen aiheuttamat oireet voivat olla moninaiset. Puutoksen aiheuttaman megaloblastisen anemian tyypillisiä suuoireita ovat kielikivut, nielemisvaikeudet7 tai jopa kielitulehdus8, joka näkyy kielen punaisena värinmuutoksena sekä kielen halkeamina9. B12- vitamiinin puutos voi aiheuttaa myös sammasta, suupielen tulehduksia ja aftoja10.

D-vitamiini vaikuttaa suun terveyteen myönteisesti

D-vitamiini vaikuttaa tulehdusta ehkäisevästi ja vähentää bakteerien määrää suussa11. Sen ensisijainen tehtävä on luiden ja hampaiden lujittaminen10. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa kehityshäiriöitä hampaan kiilteeseen12, muutoksia leukaluun lujuudessa tai jopa luun menettämistä10.

Kalsiumin puute heikentää hampaan kiinnittymistä

Kalsiumin riittävä saanti on hampaiston hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä12, sillä kalsium ja fosfaatti ovat pääasialliset kivennäisaineet hampaissa3. Kalsiumin liian alhainen saanti yhdistettynä matalaan D- vitamiinitasoon heikentää leukaluun lujuutta sekä hampaan kiinnittymistä leukaluuhun9.

Raudanpuuteanemia näkyy suun limakalvoilla

Raudan puute on maailmanlaajuisesti yleisin anemian aiheuttaja13. Sen aiheuttamia suuoireita ovat vaalea ja ohentunut limakalvo, limakalvojen hidastunut paraneminen, haavaumat suussa, kielikipu, suupielen halkeamat, nielemisvaikeudet, ientulehdus7 tai kielitulehdus13. Raudan puute voi myös altistaa hampaiden reikiintymiselle14.

Sinkki parantaa makuaistia

Sinkillä on tärkeä rooli suun- sekä yleisterveydessä. Sen puute voi aiheuttaa hidastunutta haavojen paranemista, muutoksia kielessä tai kuivan suun tunnetta. Sinkki parantaa makuaistia sekä ruokahalua, ja sen puute voi vaikuttaa makuaistimuksen heikkenemiseen14. Sinkillä on myös reikiintymiseen vaikuttavien bakteerien kasvua ja lisääntymistä ehkäiseviä ominaisuuksia15.

Eroosio on hampaan kiilteen kulumista

Tasapainoisen vegaaniruokavalion ainoaksi kompastuskiveksi voi muodostua eroosio, mikäli ruokavalioon sisältyy runsaasti happamia marjoja, hedelmiä tai etikkatuotteita16. Eroosio tarkoittaa ravinnon happojen aiheuttamaa hampaan kiilteen kulumista17. Eroosio näkyy hampaan pinnan mattamaisuutena ja hampaan uurteiden häviämisenä17 useimmiten etuhampaissa3. Sen oireena voi olla vihlonta17.

Vältä mehuja, nauti hedelmät pureskellen

Eroosion yleinen syy on tiheä altistuminen happamalle ruoalle tai juomalle3. Erityisesti hedelmämehut, hedelmät17 kuten omena, ananas, rypäleet, sitrushedelmät, marjat ja etikkaiset salaatinkastikkeet ovat pH:ltaan happamia16. Mikäli ruokavalioon kuuluu runsaasti happamia ruoka-aineita, voi hedelmien haitallisuutta vähentää nauttimalla ne pureskellen mehujen sijaan, pureskelun lisäämään syljenerityksen ansiosta2. Esimerkiksi kokonaisena syödyn porkkanan pH on noin kuusi, mutta mehuksi puristettuna pH laskee lähes neljään18.

Keinoja eroosion välttämiseen

Happamien ruokien haittavaikutuksia voidaan tasapainottaa nauttimalla maustamattomia pähkinöitä aterian jälkeen. Happaman ravinnon jälkeen tulisi käyttää ksylitolituotteita, suosien mieluummin pastilleja purukumin sijasta. Riittävä veden juonti on tärkeää, sillä kuivassa suussa hapan ruoka viipyy pidempään2. Vaurioiden välttämiseksi hampaita ei tulisi harjata heti happaman ruokailun jälkeen2, sillä se kuluttaa hampaan pintaa12. Voimakkaasti hankaavan tahnan käyttöä kannattaa välttää ja hammasharjaksi valita pehmeä harja. Hampaiden vastustuskykyä tulisi vahvistaa säännöllisellä fluorin saannilla17.

Eroosiovaurioita etuhampaissa

Happohyökkäys -reikiintymisen aiheuttaja

Happohyökkäysten aiheuttama hampaiden reikiintyminen eli karies on maailmanlaajuisesti levinnein infektiosairaus ja suun sairauksista yleisin19. Happohyökkäys tarkoittaa reaktiota, jossa suun bakteerit tuottavat ravinnon sokereista ja muista hiilihydraateista happoja, jotka liuottavat hammaskiillettä reikiinnyttäen hampaan. Lähes jokainen syömis- ja juomiskerta aiheuttaa suussa happohyökkäyksen1.

Säännöllinen ruokailu on tärkeää

Täysipainoisen ruokavalion lisäksi on tärkeää huolehtia säännöllisestä ruokarytmistä. Välipalat mukaan lukien ruokailukertoja tulisi olla 5–6 päivässä20. Tällöin syljelläkin on aikaa neutraloida suun happamuutta happohyökkäysten välillä1. Jos välissä ei ole tarpeeksi lepojaksoja (2–3 tuntia), kariesvaurio etenee3. Kun tekee mieli herkutella, olisi sokeripitoiset ruoat hyvä nauttia ruokailun yhteydessä jälkiruokana20. Janojuomana tulisi käyttää tavallista vettä21.

Tehokkain reikiintymisen ehkäisykeino on fluorin käyttö

Väestötasolla tehokkaimmaksi reikiintymisen ehkäisykeinoksi on osoittautunut fluorin käyttö22. Aikuisten tulisi käyttää kahdesti päivässä hammastahnaa, joka sisältää 1450 ppm fluoria21. Fluorin reikiintymistä ehkäisevä vaikutus perustuu sen kykyyn heikentää bakteerien toimintaa23.

Ksylitoli lisää syljen eritystä

Ksylitolituotteita tulisi käyttää ruoan nauttimisen jälkeen. Tämä lyhentää happohyökkäyksen kestoa19 ja vähentää hammasplakin määrää. Ksylitolia tulisi käyttää vähintään 5 grammaa vuorokaudessa optimaalisen reikiintymistä ehkäisevän vaikutuksen saavuttamiseksi3.

Suun omahoito -keino edistää suun terveyttä

Suun terveyden edistämisessä suun omahoito on avainasemassa. Hampaat tulee harjata kahdesti päivässä fluorihammastahnalla: aamuisin sekä illalla viimeisenä ennen nukkumaanmenoa. Sähköhammasharjan käyttö on suositeltavaa sen paremman puhdistus- tehon vuoksi. Myös hammasvälit tulee puhdistaa vähintään kerran päivässä22. Hammasplakki aiheuttaa reikiintymistä sekä ientulehdusta, paras keino poistaa plakkia on tehokas hampaiden harjaus24.
Omahoitoon kannattaa panostaa, sillä hyvällä omahoidolla voidaan alkava reikiintyminen saada pysäytettyä19.

Eväät suun terveyden ylläpitoon:
Pese hampaat huolellisesti 2 minuuttia / 2 kertaa päivässä fluorihammastahnalla.
Käytä ruokailun jälkeen ksylitolituotteita, happaman ruoan jälkeen mieluiten ksylitolipastilleja.
Juo riittävästi vettä.
Älä harjaa hampaita heti ruokailun jälkeen.
Vältä hankaavia tahnoja ja suosi pehmeää harjaa.
Vältä sitrushedelmien runsasta käyttöä.
Käy säännöllisesti tarkastuksessa.

Lähteet

  1. Hammaslääkäriliitto
  2. Keskinen, Heljä 2015. Terve suu. Kasvisruokavalio ja suun terveys.  Kustannus Oy Duodecim 2020
  3. Aro, Antti – Mutanen, Marja – Uusitupa, Matti 2012. Ravitsemustiede. Kustannus Oy Duodecim. 4 painos. 2012. 90-579.
  4. Francesca De Filippis - Lucia Vannini - Antonietta La Storia -Luca Laghi - Paola Piombino - Giuseppina Stellato - Diana I. Serrazanetti - Giorgia Gozzi - Silvia Turroni, Ilario Ferrocino - Camilla Lazzi - Raffaella Di Cagno - Marco Gobbetti - Danilo Ercolini. 2014. The same Microbiota and a Potentially Discriminant Metabolome in the Saliva of Omnivore, Ovo-Lacto-Vegetarian and Vegan Individuals. PlosOne 2014; 9(11): e112373.
  5. Zotti, F. –Laffranchi, L. –Fontana, P. –Dalessandri, D. – Bonetti, S. 2014. Effects of fluorotherapy on oral changes caused by a vegan diet. University o Turin, Italy. Pubmed 2014.
  6. McEwen Bradley – Maddie Bingham. Vegan diet and chronic disease. Journal of the Australian Traditional-Medicine society. 2019. 77- 79
  7. Thomas Danielle Marie – Mirowski Ginat W. 2010. Nutrition and oral mucosal diseases. Clinics in Dermatology 2010 (28) 426-431.
  8. Uwitonze Anne Marie – Murererehe Julienne – Ineza Claire Marie – Harelimana Ingabire Eliane – Nsabinama Usiel – Uwambaye Peace – Gatarayiha Agnes – Haq Afrozul – Razzaque Mohammed S. 2016. Effects of vitamin D status on oral health. Journal of Steroid Biochemistry & molecular Biology. 2018 (175) 190-194.
  9. Helenius-Hietala, Jaana 2019. Terve suu. Karies (hampaan reikiintyminen). Kustannus Oy Duodecim 2020.
  10. Boerum Amanda. 2012. Suplement Usage and Its Effect on Oral Health. 2012. Clinical features. 2012
  11. Uwitonze Anne Marie – Murererehe Julienne – Ineza Claire Marie – Harelimana Ingabire Eliane – Nsabinama Usiel – Uwambaye Peace – Gatarayiha Agnes – Haq Afrozul – Razzaque Mohammed S. 2016. Effects of vitamin D status on oral health. Journal of Steroid Biochemistry & molecular Biology. 2018 (175) 190-194.
  12. Gondivkar Shailes – Gadbail Amol – Gondivkar Rima – Sarode Sachin – Sarode H´Gardi - Patil Shankargouda – Awan Kamran. 2018. Nutrition and oral Health. Disease-a-Month 65 (2019) 147-154.
  13. Moll Rachel – Davis Bernard 2017. Iron, Vitamin B12 and folate. Medicine 2017 45:4. 198-203
  14. Thomas Danielle Marie – Mirowski Ginat W. 2010. Nutrition and oral mucosal diseases. Clinics in Dermatology 2010 (28) 426-431.
  15. Almoudi Manal Mohammed – Hussein Alaa Sabah – Hassan Mohamed Ibrahim Abu – Zain Nurhayati Mohamad. 2017. A systematic review on antibakterial activity of zinc against Streptococcus mutans. Saudi dental journal. 2018 (30) 283-291
  16. Pylvänen, Emma 2019. Hammaseroosio ja kasvisruokavalio sen etiologisena tekijänä. Helsingin yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta.
  17. Tenovuo Jorma 2019. Therapia Odontologica. Eroosiot. Academia kustannus oy 2019.
  18. Helenius-Hietala, Jaana 2019. Terve suu. Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio. Kustannus Oy Duodecim 2020.
  19. Helenius-Hietala, Jaana 2019. Terve suu. Karies (hampaan reikiintyminen). Kustannus Oy Duodecim 2020.
  20. Pelkonen, Lotta 2017. Kasvisruokavaliot. Duodecim terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 20.11.2017
  21. Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Luettu 11.9.2019
  22. Tenovuo Jorma 2019. Therapia Odontologica. Kariesprofylaksia. Academica-Kustannus Oy 2020.
  23. Sirviö Kaarina 2019. Fluori. Tervesuu 2019. Kustannus Oy Duodecim 2019.
  24. Sydor Anna 2019. Oral health: Manual and powered Toothbrushing. The Joanna Briggs Institute 2019.