Vegaaniruokavalion ja suun terveyden välinen yhteys
Kyllä kasvisyöjän tunnistaa hampaista heti! Raakojen vihannesten syönti kuluttaa hampaita! Ihmisellä on sekasyöjän hampaat!
.. Kuulostaako tutulta? Tällaisia väitteitä saattaa kuulla vegaaniruokavaliosta ja hampaista puhuttaessa.
Tietoa vegaaniruokavalion vaikutuksista suun terveyteen löytyy niukasti. Terve suu on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua (1). Tämän opinnäytetyöhön perustuvan artikkelin on tarkoitus tuoda tietoa vegaaniruokavalion erityispiirteiden vaikutuksista suun terveyteen ja antaa neuvoja hyvän suun terveyden ylläpitoon.
Artikkeli on Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön ”Vegaaniruokavalion vaikutus suun terveyteen” tuotos. Artikkelin tilaajana on Vegaaniliitto Ry.
Pureskeltava ruoka lisää syljeneritystä
Kasvisruokavalion noudattamisella on etunsa myös suunterveyden ylläpitämisessä, sillä pureskeltava ruoka, kuten esimerkiksi juurekset, lisäävät syljen eritystä ja näin vähentävät bakteerien määrää suussa (2) suojaten hampaita reikiintymiseltä (3). Tasapainoisella vegaaniruokavaliolla ei ole merkittäviä vaikutuksia suun mikrobiomiin tai suun bakteerikannan muodostumiseen (4).
Ravinnon happamuus vaikuttaa hampaiden hyvinvointiin
Kasvisruoka voi olla pH:ltaan hapanta ja rakenteeltaan kovaa. Ruoan happamuus pehmentää hampaan pintaa, ja voimakas pureskelu edesauttaa kiilteen kulumista, aiheuttaen hampaan kulumista eli eroosiota (2). Kasvisruokavalioita noudattavilla on tutkimuksissa havaittu syljen pH:n laskua (5), joka kulkee käsi kädessä lisääntyneen hampaan kulumisen kanssa (2).
Huolellisesti koottu vegaaniruokavalio on terveyttä edistävä
Suositusten mukaisesti koostettu vegaaniruokavalio edistää terveyttä kaikissa ikävaiheissa (3). Koostaminen vaatii perehtymistä, sillä huonosti koottu ruokavalio saattaa altistaa tiettyjen ravintoaineiden puutokselle. Näitä kriittisiä ravintoaineita ovat B12- ja D-vitamiini, kalsium, jodi, sinkki ja rauta (6). Tässä artikkelissa perehdytään tarkemmin näiden ravintoaineiden puutosten aiheuttamiin suun terveyden muutoksiin. Lisäksi perehdytään hampaiden kulumiseen, sekä monen aikuisen suusta löytyvään hampaiden reikiintymiseen, omahoitoa unohtamatta.
B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa kipua kielessä
B12- vitamiinin puutoksen aiheuttamat oireet voivat olla moninaiset. Puutoksen aiheuttaman megaloblastisen anemian tyypillisiä suuoireita ovat kielikivut, nielemisvaikeudet (7) tai jopa kielitulehdus (8), joka näkyy kielen punaisena värinmuutoksena sekä kielen halkeamina (9). B12- vitamiinin puutos voi aiheuttaa myös sammasta, suupielen tulehduksia ja aftoja (10).
D-vitamiini vaikuttaa suun terveyteen myönteisesti
D-vitamiini vaikuttaa tulehdusta ehkäisevästi ja vähentää bakteerien määrää suussa (11). Sen ensisijainen tehtävä on luiden ja hampaiden lujittaminen (10). D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa kehityshäiriöitä hampaan kiilteeseen (12), muutoksia leukaluun lujuudessa tai jopa luun menettämistä (10).
Kalsiumin puute heikentää hampaan kiinnittymistä
Kalsiumin riittävä saanti on hampaiston hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä (12), sillä kalsium ja fosfaatti ovat pääasialliset kivennäisaineet hampaissa (3). Kalsiumin liian alhainen saanti yhdistettynä matalaan D- vitamiinitasoon heikentää leukaluun lujuutta sekä hampaan kiinnittymistä leukaluuhun (9).
Raudanpuuteanemia näkyy suun limakalvoilla
Raudan puute on maailmanlaajuisesti yleisin anemian aiheuttaja (13). Sen aiheuttamia suuoireita ovat vaalea ja ohentunut limakalvo, limakalvojen hidastunut paraneminen, haavaumat suussa, kielikipu, suupielen halkeamat, nielemisvaikeudet, ientulehdus (7) tai kielitulehdus (13). Raudan puute voi myös altistaa hampaiden reikiintymiselle (14).
Sinkki parantaa makuaistia
Sinkillä on tärkeä rooli suun- sekä yleisterveydessä. Sen puute voi aiheuttaa hidastunutta haavojen paranemista, muutoksia kielessä tai kuivan suun tunnetta. Sinkki parantaa makuaistia sekä ruokahalua, ja sen puute voi vaikuttaa makuaistimuksen heikkenemiseen (14). Sinkillä on myös reikiintymiseen vaikuttavien bakteerien kasvua ja lisääntymistä ehkäiseviä ominaisuuksia (15).
Eroosio on hampaan kiilteen kulumista
Tasapainoisen vegaaniruokavalion ainoaksi kompastuskiveksi voi muodostua eroosio, mikäli ruokavalioon sisältyy runsaasti happamia marjoja, hedelmiä tai etikkatuotteita (16). Eroosio tarkoittaa ravinnon happojen aiheuttamaa hampaan kiilteen kulumista (17). Eroosio näkyy hampaan pinnan mattamaisuutena ja hampaan uurteiden häviämisenä (17) useimmiten etuhampaissa (3). Sen oireena voi olla vihlonta (17).
Vältä mehuja, nauti hedelmät pureskellen
Eroosion yleinen syy on tiheä altistuminen happamalle ruoalle tai juomalle (3). Erityisesti hedelmämehut, hedelmät (17) kuten omena, ananas, rypäleet, sitrushedelmät, marjat ja etikkaiset salaatinkastikkeet ovat pH:ltaan happamia (16). Mikäli ruokavalioon kuuluu runsaasti happamia ruoka-aineita, voi hedelmien haitallisuutta vähentää nauttimalla ne pureskellen mehujen sijaan, pureskelun lisäämään syljenerityksen ansiosta (2). Esimerkiksi kokonaisena syödyn porkkanan pH on noin kuusi, mutta mehuksi puristettuna pH laskee lähes neljään (18).
Keinoja eroosion välttämiseen
Happamien ruokien haittavaikutuksia voidaan tasapainottaa nauttimalla maustamattomia pähkinöitä aterian jälkeen. Happaman ravinnon jälkeen tulisi käyttää ksylitolituotteita, suosien mieluummin pastilleja purukumin sijasta. Riittävä veden juonti on tärkeää, sillä kuivassa suussa hapan ruoka viipyy pidempään (2). Vaurioiden välttämiseksi hampaita ei tulisi harjata heti happaman ruokailun jälkeen (2), sillä se kuluttaa hampaan pintaa (12). Voimakkaasti hankaavan tahnan käyttöä kannattaa välttää ja hammasharjaksi valita pehmeä harja. Hampaiden vastustuskykyä tulisi vahvistaa säännöllisellä fluorin saannilla (17).
Happohyökkäys -reikiintymisen aiheuttaja
Happohyökkäysten aiheuttama hampaiden reikiintyminen eli karies on maailmanlaajuisesti levinnein infektiosairaus ja suun sairauksista yleisin (19). Happohyökkäys tarkoittaa reaktiota, jossa suun bakteerit tuottavat ravinnon sokereista ja muista hiilihydraateista happoja, jotka liuottavat hammaskiillettä reikiinnyttäen hampaan. Lähes jokainen syömis- ja juomiskerta aiheuttaa suussa happohyökkäyksen (1).
Säännöllinen ruokailu on tärkeää
Täysipainoisen ruokavalion lisäksi on tärkeää huolehtia säännöllisestä ruokarytmistä. Välipalat mukaan lukien ruokailukertoja tulisi olla 5–6 päivässä (20). Tällöin syljelläkin on aikaa neutraloida suun happamuutta happohyökkäysten välillä (1). Jos välissä ei ole tarpeeksi lepojaksoja (2–3 tuntia), kariesvaurio etenee (3). Kun tekee mieli herkutella, olisi sokeripitoiset ruoat hyvä nauttia ruokailun yhteydessä jälkiruokana (20). Janojuomana tulisi käyttää tavallista vettä (21).
Tehokkain reikiintymisen ehkäisykeino on fluorin käyttö
Väestötasolla tehokkaimmaksi reikiintymisen ehkäisykeinoksi on osoittautunut fluorin käyttö (22). Aikuisten tulisi käyttää kahdesti päivässä hammastahnaa, joka sisältää 1450 ppm fluoria (21). Fluorin reikiintymistä ehkäisevä vaikutus perustuu sen kykyyn heikentää bakteerien toimintaa (23).
Ksylitoli lisää syljen eritystä
Ksylitolituotteita tulisi käyttää ruoan nauttimisen jälkeen. Tämä lyhentää happohyökkäyksen kestoa (19) ja vähentää hammasplakin määrää. Ksylitolia tulisi käyttää vähintään 5 grammaa vuorokaudessa optimaalisen reikiintymistä ehkäisevän vaikutuksen saavuttamiseksi (3).
Suun omahoito -keino edistää suun terveyttä
Suun terveyden edistämisessä suun omahoito on avainasemassa. Hampaat tulee harjata kahdesti päivässä fluorihammastahnalla: aamuisin sekä illalla viimeisenä ennen nukkumaanmenoa. Sähköhammasharjan käyttö on suositeltavaa sen paremman puhdistus- tehon vuoksi. Myös hammasvälit tulee puhdistaa vähintään kerran päivässä (22). Hammasplakki aiheuttaa reikiintymistä sekä ientulehdusta, paras keino poistaa plakkia on tehokas hampaiden harjaus (24).
Omahoitoon kannattaa panostaa, sillä hyvällä omahoidolla voidaan alkava reikiintyminen saada pysäytettyä (19).
