Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Tietoa » Energiaravintoaineet

Energiaravintoaineet

Teksti: Sari Komulainen ja Lotta Pelkonen, TtK

Asiasanat: energiaravintoaineet, proteiini, ravitsemus

Päivitetty: 12.2.2026

Tarkistettu: Vegaaniliiton ravitsemustiimi

Energiaravintoaineita ovat proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit. Proteiineja ja rasvoja nauttimalla saadaan myös elimistön toiminnoille välttämättömiä aminohappoja ja rasvahappoja. Hiilihydraatteihin lukeutuvat tärkkelys, sokerit sekä suoliston hyvinvointia tukevat kuidut. Kun energian saanti on tasapainossa energian kulutuksen kanssa, ihminen pysyy normaalipainoisena. Lapsilla normaali kasvu kertoo siitä, että energian saanti on ollut riittävää1

Hiilihydraatit 

Ravinnon hiilihydraatteihin kuuluvat sokerit, tärkkelys ja ravintokuitu. Niiden ensisijainen tehtävä on toimia elimistön energianlähteenä, mutta monipuolisista hiilihydraattilähteistä saadaan myös elimistölle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita2. Hiilihydraattien osuudeksi suositellaan 45–60 % päivittäisestä energiansaannista. Lisätyn sokerin osuuden olisi hyvä olla alle 10 %. Lisätyllä sokerilla tarkoitetaan kotona tai elintarviketeollisuudessa ruokaan tai elintarvikkeisiin lisättyä sokeria, jota löytyy esimerkiksi makeisista, leivonnaisista sekä virvoitusjuomista. Sen sijaan hedelmien, marjojen, vihannesten ja viljan sisältämät sokerit eivät ole lisättyä sokeria, eikä niitä tarvitse välttää2 3. Gramma hiilihydraattia pitää sisällään 4 kcal (17 kJ) energiaa. Kuitua suositellaan saatavaksi vähintään 25–35 g päivittäin, mikä puolestaan sisältää energiaa 2 kcal (9 kJ) grammaa kohden. Hiilihydraattien vaikutus terveyteen ei riipu kuitenkaan vain määrästä, vaan myös siitä, minkä tyyppisiä hiilihydraatteja ja mistä lähteistä niitä nautitaan3.  

Tärkeitä hiilihydraattien lähteitä ovat täysjyväviljavalmisteet, peruna, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä palkokasvit, pähkinät ja siemenet2 3. Täysjyväviljatuotteet valmistetaan koko viljanjyvästä, jolloin mukana ovat myös kuoriosan ravintoaineet kuten kuidut. Kuitu hidastaa verensokerin nousua aterian jälkeen ja tukee suoliston normaalia toimintaa sekä auttaa lisäämään kylläisyyden tunnetta. Suositeltava kuitupitoisuus leivässä on vähintään 6 g/100 g tai 10 g/100 g näkkileivissä ja hapankorpuissa2

Vähäkuituisissa viljatuotteissa puolestaan käytetään vain jyvän ydintä, jolloin suuri osa kuidusta, vitamiineista ja kivennäisaineista jää pois. Vähäkuituisia ja runsassokerisia valmisteita suositellaan käyttämään maltillisesti, sillä ne sisältävät runsaasti energiaa, mutta vain vähän elimistölle hyödyllisiä suojaravintoaineita2. Vegaanilasten ruokavaliossa vähäkuituisilla viljatuotteilla voi kuitenkin olla ajoittain paikkansa, sillä ne voivat auttaa turvaamaan riittävän energiansaannin ilman runsaan kuidun aiheuttamaa täyttävyyttä.  

Kasvissyöjä saa usein suositellun määrän hiilihydraatteja ja kuitua helposti. Vaikka vähähiilihydraattiset dieetit ovat muodissa tällä hetkellä, ravitsemusasiantuntijat eivät suosittele niitä. Ne voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä ravintoainepuutoksia ja lisätä sairastumisriskiä. 

Rasvat 

Rasva on elimistölle välttämätöntä. Sitä tarvitaan muun muassa solujen rakennusaineeksi, hormonituotantoon sekä energianlähteeksi2. Tasapainoisessa ja monipuolisessa ruokavaliossa rasvan määrä on  25–40 % kokonaisenergiasta. 1 gramma rasvaa sisältää 9 kcal (37 kJ) energiaa3. Riittämätön rasvan saanti voi haitata välttämättömien rasvahappojen sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä sekä lisätä ravitsemuksellisesti heikompien hiilihydraattilähteiden kulutusta2 3. Vielä rasvan määrääkin oleellisempaa on kuitenkin rasvan laatu.  

Kovan eli tyydyttyneen rasvan määrän tulisi olla alle 10 % päivän kokonaisenergiasta ja transrasvahappojen määrän mahdollisimman pieni3. Useat kasviöljyt, pähkinät ja siemenet sisältävät elimistölle tärkeitä rasvahappoja. Suomalainen vegaaniruokavalio sisältää yleensä riittävästi sekä omega-6-, että omega-3-rasvahappoja, mutta omega-3-saantiin kannattaa silti kiinnittää erityistä huomiota. Sen osuus tulisi olla vähintään 0,5 % kokonaisenergiasta4. Pellavansiemen-, hampunsiemen-, rapsi- ja rypsiöljy, chiasiemenet sekä saksanpähkinät ovat hyviä omega-3-rasvahapon lähteitä. Esimerkiksi 0,5 rkl jauhettuja pellavansiemeniä, 1 rkl rypsiöljyä tai 3 rkl saksanpähkinöitä tyydyttää päivittäisen omega-3-rasvahappojen tarpeen3 5

Proteiini 

Kehomme tarvitsee proteiinia muun muassa energiatuotantoon, kudosten uusiutumiseen sekä ylläpitääkseen normaalia vastustuskykyä. Proteiinien saantisuositus on 10–20 % kokonaisenergiantarpeesta, mikä tarkoittaa noin 1,1-1,3 grammaa proteiinia painokiloa kohden2 3. Proteiinissa on 4 kcal (17 kJ) energiaa grammassa. Hyviä proteiininlähteitä kasvisruokavaliossa ovat palkokasvit kuten soija sen eri muodoissa, pavut, linssit ja herneet, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet.  

Monipuolisesta ja huolellisesti koostetusta vegaaniruokavaliosta on mahdollista saada riittävästi proteiinia. Kasviproteiineja saatetaan usein pitää heikompilaatuisina eläinproteiineihin verrattuna. Proteiinien ravitsemuksellinen laatu vaihtelee sen mukaan mistä lähteestä ne ovat peräisin. On totta, että joidenkin kasvikunnan proteiinien välttämättömien aminohappojen määrä voi olla vähäinen, mutta yhdistelemällä eri kasviperäisiä proteiininlähteitä kuten täysjyväviljaa ja palkokasveja on mahdollista saavuttaa ravitsemuksellisesti laadukas aminohappokoostumus1. Soijaproteiini on yksi ravitsemuksellisesti laadukkaimmista kasviproteiineista. Sen etuna on paitsi hyvä aminohappokoostumus, myös monipuolinen tuotevalikoima ja helppo saatavuus. Kaikkia aminohappoja ei tarvitse saada samalla aterialla, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee lopputuloksen.  

Ateriaesimerkkejä proteiinin osalta löytyy urheiluartikkelista. Huomaa, että ateriaesimerkkien proteiinisuositus (1,2-2,0 g/kg) on korkeampi, koska ateriaesimerkit on suunnattu helpottamaan erityisesti urheilijoiden riittävän proteiininsaannin laskemista. 

Oheisessa taulukossa on listattu eri kasvipohjaisten elintarvikkeiden energiaravintoaineiden määriä. 

Elintarvike (käyttövalmiina, ellei toisin mainittu) Proteiini G/100G Hiilihydraatti G/100G Rasva G/100G Energiaa KCAL/100G Lähde 
Adukipapu 9,3 21,3 0,2 137 Fineli 
Auringonkukansiemen 24,3 2,7 56,1 617 Fineli 
Avokado, kokonainen 1,9 0,5 13,8 141 Fineli 
Banaani kuorineen 0,8 12,3 0,3 59 Fineli 
Cashewpähkinä 20,0 18,8 46,4 574 Fineli 
Chiansiemen 22,9 0,2 33,9 459 Fineli 
Falafel, kikherneistä 6,5 14,4 4,6 134 Fineli 
Gluteenijauho (seitanin raaka-aine) 80 365 Pakkaus 
Grahamjauho 12,9 61,7 2,5 344 Fineli 
Gramjauho, kikherneistä 22,4 57,8 6,7 385,4 Pakkaus 
Halva, seesaminsiemenvalmiste 16,4 30,6 22,5 407 Fineli 
Hampunsiemen, kuorittu 33,0 2,4 53,6 625 Fineli 
Hasselpähkinä 14,1 3,4 61,0 644 Fineli 
Herkkusieni, tuore 2,1 0,3 0,2 15 Fineli 
Herne, tuore 5,6 9,5 0,8 75 Fineli 
Härkäpapu, keitetty 7,6 14,1 0,4 102 Pakkaus 
Härkäpapuvalmiste, Härkis 17,0 13,1 9,0 210 Fineli 
Jogurtti, soija 4,0 2,1 2,3 47 Fineli 
Kaurahiutale 13,6 60,0 7,3 382 Fineli 
Kidneypapu, ruskea/valkoinen, keitetty 8,6 15,3 0,5 116 Fineli 
Kikherne, keitetty 8,4 17,6 2,5 137 Fineli 
Kvinoa, keitetty 4,8 22,9 2,4 139 Fineli 
Linssi, punainen, keitetty 7,6 15,6 0,4 101 Fineli 
Linssi, vihreä/ruskea, keitetty 7,0 14,0 0,6 97 Pakkaus 
Maapähkinä 25,6 12,5 43,0 551 Fineli 
Maissinjyvä, keitetty 2,7 24,3 1,3 128 Fineli 
Maito, kaura 1,2 7,2 1,1 45 Fineli 
Maito, soija 3,1 2,0 1,8 39 Pakkaus 
Makaroni, tumma, raaka 13,5 65,7 2,5 355 Fineli 
Mannasuurimo 11,5 63,6 1,1 321 Fineli 
Manteli 24,1 6,6 51,2 601 Fineli 
Mungpapu, keitetty 7,7 14,9 0,4 105 Fineli 
Mustapapu, säilyke 6,0 9,7 0,3 79 Fineli 
Nokkonen, tuore 6,2 0,8 0,2 43 Fineli 
Ohrasuurimo 8,2 63,1 2,0 322 Fineli 
Parapähkinä 14,3 2,6 66,4 670 Fineli 
Parsakaali 3,9 1,6 0,5 35 Fineli 
Pellavansiemen 22,1 2,4 43,8 537 Fineli 
Peruna, keitetty 1,7 15,5 0,1 75 Fineli 
Pistaasipähkinä 21,4 16,7 46,0 569 Fineli 
Riisi, tumma, keitetty 2,1 21,4 0,7 104 Fineli 
Ruisleipä 9,5 45,9 1,4 257 Fineli 
Saksanpähkinä 15,2 3,2 65,2 664 Fineli 
Seesaminsiemen, kuorittu 24,6 1,2 59,7 655 Fineli 
Sinimailasensiemen (idätetty) 4,0 0,3 0,7 29 Pakkaus 
Sipuli, kuivattu 10,5 35,1 0,7 264 Fineli 
Soijajauho, rasvainen 34,5 23,5 23,5 466 Fineli 
Soijajauho, vähärasvainen 45,3 28,4 7,2 390 Fineli 
Soijapapu, keitetty 16,1 4,6 8,0 168 Fineli 
Soijarouhe, vaalea tai tumma, kuiva 49,2 20,9 2,4 334 Fineli 
Soijasuikale 70 0,4 0,5 328 Pakkaus 
Spagetti, kuiva 12,0 66,4 1,4 337 Fineli 
Tattarisuurimo/jauho 13,0 60,5 2,0 327 Fineli 
Tempeh 18,5 5,5 10,8 201 Fineli 
Tofu, kiinteä 17,3 0,5 8,7 154 Fineli 
Valkoinen papu, keitetty 8,3 14,0 0,8 111 Fineli 
Vehnäjauho 11,6 74,0 1,6 368 Fineli 
Vehnänalkio 29,4 31,0 10,0 360 Fine 

Lähteet

  1. Mutanen M, Voutilainen E, Freese R. Energiaravintoaineet, ravintokuitu ja alkoholi. Kirjassa Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2021.
  2. Schwab U. Terveyttä edistävä ruokavalio. Duodecim Terveyskirjasto; 2025 [viitattu 10.6.2025]. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00935/terveytta-edistava-ruokavalio#s4
  3. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta - Suomalaiset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta OY, 2024. Saatavilla: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2024 (PDF)
  4. Schwab U. Omega-rasvahapot. Duodecim Terveyskirjasto; 2023 [viitattu 23.6.2025]. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00900
  5. Fineli®. Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. http://www.fineli.fi