Keliakia ja gluteeniton ruokavalio

Teksti: Johanna Kaipiainen (ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti) Evy Peltola (TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti), Charlotta Hyttinen (ravitsemusasiantuntija, ETM)
Päivitetty: 27.2.2022

Keliakia ei ole allergia, vaan autoimmuunisairaus, jossa elimistö muodostaan vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan. Sen syytä ei tiedetä. Hoitamattomassa keliakiassa gluteenin aiheuttama tulehdus vaurioittaa ohutsuolen suolinukkaa. Suoliston pinnalla olevan suolinukan tarkoituksena on kasvattaa suoliston pinta-alaa ja näin tehostaa ravintoaineiden imeytymistä. Hoitamaton keliakia heikentää siis ravintoaineiden imeytymistä.

Keliakian ainoa hoito on pysyvä gluteeniton ruokavalio. Se on myös ainoa sairaus, jossa gluteenin välttäminen on ehdotonta. Gluteeni on proteiini, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Useimmat keliaakikot pystyvät syömään kauraa.

Suomalaisista noin 2 % sairastaa keliakiaa ja se on osittain perinnöllinen sairaus. Keliakian mahdollisuus kannattaa tutkituttaa, jos on siihen viittaavia oireita – etenkin silloin, jos lähisukulaisilla on todettu keliakia. Oireita voivat olla vatsakivun lisäksi esim. ilmavaivat ja ripuli. Keliakia voi olla myös oireeton tai oireilla ihokeliakiana. Keliakian toteamiseen ei tarvita läheskään aina suoliston tähystystä, vaan uuden Käypä hoito suosituksen (2018) mukaan diagnoosi voidaan tehdä useimmiten verikokeesta keliakian vasta-aineita mittaamalla.

Keliakialiitto tarjoaa tietoa ja tukea gluteenittomaan arkeen keliakiaa sairastaville. Keliakialiiton sivuilta löytyy mm. listaus gluteenittomista kasviproteiinituotteista. Jokaisen keliakiaa sairastavan pitäisi saada ravitsemusterapeutin ohjausta ja myös hoidon tehon seuranta on tärkeää.

Gluteeni voi aiheuttaa oireita myös silloin, vaikka keliakian mahdollisuus olisi suljettu pois. Tällöin kyseessä voi olla joko vilja-allergia, gluteeniyliherkkyys ilman keliakiaa tai toiminnallinen ärtyvän suolen oireyhtymä.  Vilja-allergia on yleisin lapsuusiässä ja paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä. Se aiheuttaa suoli-, iho-, tai hengitystieoireita ja joskus myös vakavan anafylaktisen reaktion. Vilja-allergia diagnosoidaan välttämis-altistuskokeella. Yleisimmin allergiaa aiheuttavia viljoja ovat vehnä, ohra ja ruis.

Jos sekä keliakia että vilja-allergia ovat poissuljettuja, oireiden aiheuttaja voi olla joko gluteeniherkkyys ilman keliakiaa tai ärtyvä suoli. Gluteeniyliherkällä saattaa olla keliakian tai vilja-allergian tyypillisiä oireita, mutta suolinukka ei ole vaurioitunut. On edelleen epäselvää, onko gluteeniyliherkkyys erillinen vaiva, vai onko kyse sittenkin ärtyvän suolen oireyhtymästä (Arkkila ym. 2021).

Ärtyvän suolen oireyhtymästä ja allergioista voit lukea lisää muilta erityisruokavalion yhdistäminen -osion alasivuilta.

  1. 1. Arkkila P, Saarnio J, Schwab U. Ravitsemus ja maha-suolikanavan sairaudet. Kirjassa Mutanen M, Niinikoski H, Schwab U, Uusitupa M (toim.). Ravitsemustiede. Kustannus Oy Duodecim. 8. painos 2021.
  2. 2. Keliakialiitto ry
  3. 3. Keliakia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 17.1.2022). Saatavilla internetissä: Käypä hoito

Valikko

Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

[email protected]