Ovatko täydennetyt elintarvikkeet sinulle tuttuja? Täydennetyistä elintarvikkeista puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi kasvijuomia ja -jogurtteja, joihin on lisätty ravintoaineita.
Ravintoaineilla täydennettyjä elintarvikkeita suositellaan vegaaneille, sillä niistä saadaan monia tärkeitä ravintoaineita, kuten B12-vitamiinia, D-vitamiinia ja kalsiumia1, 2, 3, 4. Kasvipohjaisten, maitotuotteiden tapaan käytettävien tuotteiden käyttäminen tuo ruokavalioon monipuolisuutta ja ne soveltuvat hyvin myös suomalaiseen ruokakulttuuriin. Tuotteista suositeltavimpia ovat monipuolisesti täydennetyt vaihtoehdot, jotka sisältävät ainakin kalsiumia, jodia, B2-, B12- ja D-vitamiineja, ja joihin ei ole lisätty sokeria5.
Tuotteet ja niiden saatavuus
Suomessa täydennettyjen elintarvikkeiden valikoima on kasvanut viime aikoina ja uusia tuotteita tulee markkinoille säännöllisesti. Suomessa vegaanisten täydennettyjen elintarvikkeiden valikoimaan kuuluu esimerkiksi soija-, riisi-, kaura-, manteli-, cashewpähkinä-, hasselpähkinä- ja kookospohjaisia maidon tavoin käytettäviä juomia. Lisäksi on saatavilla jogurttia, rahkaa ja vanukkaita korvaavia soija- ja kaurapohjaisia vaihtoehtoja sekä A- ja D2-vitamiineilla täydennettyjä margariineja ja kasvirasvalevitteitä. Kasvijuomissa kivennäisaine- ja vitamiinitäydennykset vaihtelevat sekä tuotteittain että valmistajittain: yleisin täydennys on kalsium, joissain tuotteissa on lisäksi esimerkiksi B2-, B12- ja D2-vitamiinia ja jodia. Luomutuotteisiin ei lisätä ravintoaineita, mutta osa luomulaatuisista kasvijuomista täydennetään kalsiumilla.
Kasvijuomien ravintosisältö vaihtelee sen mukaan, mistä raaka-aineista ne on valmistettu ja onko tuotteita täydennetty ravintoaineilla. Oheisessa taulukossa on esitetty soijajuoman, kaurajuoman, mantelijuoman ja riisijuoman ravintosisältöä energiaravintoaineiden osalta. Vertailuun on valittu Alpro-merkkisiä tuotteita, koska kyseisen merkin valikoimista löytyy jokaisesta neljästä edellä mainitusta raaka-aineesta valmistettuja täydennettyjä juomia, joita ei ole maustettu ja joihin ei ole lisätty sokeria.
Taulukko 1.
Ravintosisältö / 100 ml
Soijajuoma
Kaurajuoma
Mantelijuoma
Riisijuoma
Energia, kcal
32
44
13
47
Hiilihydraatti, g josta sokereita, g
0,2 0,1
6,8 3,3
0,1 0,1
9,5 3,3
Proteiini, g
3,3
0,3
0,4
0,1
Rasva, g josta tyydyttynyttä, g
1,8 0,3
1,5 0,1
1,1 0,1
1,0 0,1
Ravintokuitu, g
0,6
1,4
0,4
0,0
Makeuttamattoman ja maustamattoman soija-, kaura-, manteli- ja riisijuoman ravintosisältötietoja (5)
Soijajuoma on kasvijuomista proteiinipitoisin. Siinä on saman verran proteiinia kuin lehmänmaidossa. Muissa kasvijuomissa proteiinia on alle 0,5 grammaa desilitrassa. Kaikki vertailussa olleet kasvijuomat sisältävät rasvaa vähintään prosentin, mutta niiden rasva on hyvälaatuista ja suositeltavaa: tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa on vain vähän ja tyydyttymätöntä runsaasti. Rasvaprosenttia ei siis tarvitse tuijottaa. Kookospohjaisissa tuotteissa tyydyttyneen rasvan määrä on sen sijaan korkeampi. Kasvijuomat sisältävät myös pääsääntöisesti pieniä määriä terveyttä edistävää kuitua. Kaura- ja riisijuoman sisältämä sokeri on viljojen omaa, ei lisättyä sokeria.
Kasvijuomia käytetään samalla tavoin kuin lehmänmaitotuotteita. Taulukossa 2 on vertailtu joidenkin kasvijuomien ravintosisältöä lehmänmaidon ravintosisältöön.
Taulukko 2. Vertailussa kasvijuomia ja lehmänmaito.
Tuote /100 g
B12-vitamiini, µg
D2-vitamiini, µg
Jodi, µg
Kalsium, mg
B2-vitamiini, mg
Lehmänmaito
0,4
1 (D3)
13,7
120
0,19
Alpro soijajuoma täydennetty
0,38
0,75
–
120
0,21
Alpro soijajuoma täydentämätön
–
–
0,6
16,8
0,003
Fazer Aito kaurajuoma*
0,4
1
16
120
0,2
Kotimaista kaurajuoma*
0,4
1
16
120
0,2
Oatly kaurajuoma
0,38
1,1
22,5
120
0,21
Oattis kaurajuoma*
0,4
1
–
120
0,21
Oddlygood kaurajuoma
0,4
1
22,5
120
0,21
Pirkka iskukuumennettu kaurajuoma*
0,6
0,75
–
120
0,21
Pirkka korkeapastoröitu kaurajuoma*
0,4
1
16
120
0,2
Planti kaurajuoma*
0,6
0,75
–
120
0,21
Rainbow kaurajuoma**
0,38
0,75
–
120
0,21
* sisältävät lisäksi foolihappoa 22-30 µg/100 g ** Rainbow kaurajuoman sisältö muuttui maaliskuussa 2020. Se ei enää sisällä A- ja E- vitamiineja kuten aiemmin.
Ravintoaineilla täydennetyn soijajuoman ravintosisältö on hyvin lähellä rasvattoman lehmänmaidon ravintosisältöä: kalsiumia, B2-vitamiinia, B12-vitamiinia ja D-vitamiinia on lisätty tuotteeseen likimain saman verran kuin mitä lehmänmaito sisältää. Jodia soijajuomiin ei ole lisätty, mutta useisiin kaurajuomiin sitä lisätään nykyään. D-vitamiini on aina lisättyä, myös lehmänmaitoon.
Täydentämätön luomusoijajuoma vastaa energiaravintoaineiden osalta täydennettyä vaihtoehtoa, mutta tuotteiden erot tulevat esille kalsiumin ja vitamiinien kohdalla. Vegaanien kannattaa siis suosia elintarvikkeita, jotka on täydennetty monipuolisesti. Koko väestölle suunnattujen suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan nestemäisten maitotuotteiden (esim. maito, jogurtti ja piimä) sijaan voidaan käyttää kasvipohjaisia, täydennettyjä vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi soija- tai kaurajuomaa2.
Lain mukaan kasvimaitoja ei saa myydä ja markkinoida maitoina, siksi niiden mainonnassa ja pakkausmerkinnöissä käytetään termiä “juoma”. Yleiskielisissä teksteissä, kuten uutisissa, voi käyttää käyttää vakiintuneita termejä, kuten kasvimaito tai -kerma7.
Melina V, Craig W, Levin S. Position of the Academy of Nutrition and Dietetics: vegetarian diets. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics 2016;116:1970-1980.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille. Tampere: THL Kide 26, 2016.
Hyvärinen R. Kauramaito ja kaurajuoma. Kielikello (kielenhuollon tiedotuslehti) 4/2018.
Energiaravintoaineita ovat proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit. Proteiineja ja rasvoja nauttimalla saadaan myös elimistön toiminnoille välttämättömiä aminohappoja ja rasvahappoja. Hiilihydraatteihin lukeutuvat tärkkelys, sokerit sekä suoliston hyvinvointia tukevat kuidut. Kun energian saanti on tasapainossa energian kulutuksen kanssa, ihminen pysyy normaalipainoisena. Lapsilla normaali kasvu kertoo siitä, että energian saanti on ollut riittävää1.
Hiilihydraatit
Ravinnon hiilihydraatteihin kuuluvat sokerit, tärkkelys ja ravintokuitu. Niiden ensisijainen tehtävä on toimia elimistön energianlähteenä, mutta monipuolisista hiilihydraattilähteistä saadaan myös elimistölle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita2. Hiilihydraattien osuudeksi suositellaan 45–60 % päivittäisestä energiansaannista. Lisätyn sokerin osuuden olisi hyvä olla alle 10 %. Lisätyllä sokerilla tarkoitetaan kotona tai elintarviketeollisuudessa ruokaan tai elintarvikkeisiin lisättyä sokeria, jota löytyy esimerkiksi makeisista, leivonnaisista sekä virvoitusjuomista. Sen sijaan hedelmien, marjojen, vihannesten ja viljan sisältämät sokerit eivät ole lisättyä sokeria, eikä niitä tarvitse välttää2 3. Gramma hiilihydraattia pitää sisällään 4 kcal (17 kJ) energiaa. Kuitua suositellaan saatavaksi vähintään 25–35 g päivittäin, mikä puolestaan sisältää energiaa 2 kcal (9 kJ) grammaa kohden. Hiilihydraattien vaikutus terveyteen ei riipu kuitenkaan vain määrästä, vaan myös siitä, minkä tyyppisiä hiilihydraatteja ja mistä lähteistä niitä nautitaan3.
Tärkeitä hiilihydraattien lähteitä ovat täysjyväviljavalmisteet, peruna, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä palkokasvit, pähkinät ja siemenet2 3. Täysjyväviljatuotteet valmistetaan koko viljanjyvästä, jolloin mukana ovat myös kuoriosan ravintoaineet kuten kuidut. Kuitu hidastaa verensokerin nousua aterian jälkeen ja tukee suoliston normaalia toimintaa sekä auttaa lisäämään kylläisyyden tunnetta. Suositeltava kuitupitoisuus leivässä on vähintään 6 g/100 g tai 10 g/100 g näkkileivissä ja hapankorpuissa2.
Vähäkuituisissa viljatuotteissa puolestaan käytetään vain jyvän ydintä, jolloin suuri osa kuidusta, vitamiineista ja kivennäisaineista jää pois. Vähäkuituisia ja runsassokerisia valmisteita suositellaan käyttämään maltillisesti, sillä ne sisältävät runsaasti energiaa, mutta vain vähän elimistölle hyödyllisiä suojaravintoaineita2. Vegaanilasten ruokavaliossa vähäkuituisilla viljatuotteilla voi kuitenkin olla ajoittain paikkansa, sillä ne voivat auttaa turvaamaan riittävän energiansaannin ilman runsaan kuidun aiheuttamaa täyttävyyttä.
Kasvissyöjä saa usein suositellun määrän hiilihydraatteja ja kuitua helposti. Vaikka vähähiilihydraattiset dieetit ovat muodissa tällä hetkellä, ravitsemusasiantuntijat eivät suosittele niitä. Ne voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä ravintoainepuutoksia ja lisätä sairastumisriskiä.
Rasvat
Rasva on elimistölle välttämätöntä. Sitä tarvitaan muun muassa solujen rakennusaineeksi, hormonituotantoon sekä energianlähteeksi2. Tasapainoisessa ja monipuolisessa ruokavaliossa rasvan määrä on 25–40 % kokonaisenergiasta. 1 gramma rasvaa sisältää 9 kcal (37 kJ) energiaa3. Riittämätön rasvan saanti voi haitata välttämättömien rasvahappojen sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä sekä lisätä ravitsemuksellisesti heikompien hiilihydraattilähteiden kulutusta2 3. Vielä rasvan määrääkin oleellisempaa on kuitenkin rasvan laatu.
Kovan eli tyydyttyneen rasvan määrän tulisi olla alle 10 % päivän kokonaisenergiasta ja transrasvahappojen määrän mahdollisimman pieni3. Useat kasviöljyt, pähkinät ja siemenet sisältävät elimistölle tärkeitä rasvahappoja. Suomalainen vegaaniruokavalio sisältää yleensä riittävästi sekä omega-6-, että omega-3-rasvahappoja, mutta omega-3-saantiin kannattaa silti kiinnittää erityistä huomiota. Sen osuus tulisi olla vähintään 0,5 % kokonaisenergiasta4. Pellavansiemen-, hampunsiemen-, rapsi- ja rypsiöljy, chiasiemenet sekä saksanpähkinät ovat hyviä omega-3-rasvahapon lähteitä. Esimerkiksi 0,5 rkl jauhettuja pellavansiemeniä, 1 rkl rypsiöljyä tai 3 rkl saksanpähkinöitä tyydyttää päivittäisen omega-3-rasvahappojen tarpeen3 5.
Proteiini
Kehomme tarvitsee proteiinia muun muassa energiatuotantoon, kudosten uusiutumiseen sekä ylläpitääkseen normaalia vastustuskykyä. Proteiinien saantisuositus on 10–20 % kokonaisenergiantarpeesta, mikä tarkoittaa noin 1,1-1,3 grammaa proteiinia painokiloa kohden2 3. Proteiinissa on 4 kcal (17 kJ) energiaa grammassa. Hyviä proteiininlähteitä kasvisruokavaliossa ovat palkokasvit kuten soija sen eri muodoissa, pavut, linssit ja herneet, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet.
Monipuolisesta ja huolellisesti koostetusta vegaaniruokavaliosta on mahdollista saada riittävästi proteiinia. Kasviproteiineja saatetaan usein pitää heikompilaatuisina eläinproteiineihin verrattuna. Proteiinien ravitsemuksellinen laatu vaihtelee sen mukaan mistä lähteestä ne ovat peräisin. On totta, että joidenkin kasvikunnan proteiinien välttämättömien aminohappojen määrä voi olla vähäinen, mutta yhdistelemällä eri kasviperäisiä proteiininlähteitä kuten täysjyväviljaa ja palkokasveja on mahdollista saavuttaa ravitsemuksellisesti laadukas aminohappokoostumus1. Soijaproteiini on yksi ravitsemuksellisesti laadukkaimmista kasviproteiineista. Sen etuna on paitsi hyvä aminohappokoostumus, myös monipuolinen tuotevalikoima ja helppo saatavuus. Kaikkia aminohappoja ei tarvitse saada samalla aterialla, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee lopputuloksen.
Ateriaesimerkkejä proteiinin osalta löytyy urheiluartikkelista. Huomaa, että ateriaesimerkkien proteiinisuositus (1,2-2,0 g/kg) on korkeampi, koska ateriaesimerkit on suunnattu helpottamaan erityisesti urheilijoiden riittävän proteiininsaannin laskemista.
Oheisessa taulukossa on listattu eri kasvipohjaisten elintarvikkeiden energiaravintoaineiden määriä.
Elintarvike (käyttövalmiina, ellei toisin mainittu)
Proteiini G/100G
Hiilihydraatti G/100G
Rasva G/100G
Energiaa KCAL/100G
Lähde
Adukipapu
9,3
21,3
0,2
137
Fineli
Auringonkukansiemen
24,3
2,7
56,1
617
Fineli
Avokado, kokonainen
1,9
0,5
13,8
141
Fineli
Banaani kuorineen
0,8
12,3
0,3
59
Fineli
Cashewpähkinä
20,0
18,8
46,4
574
Fineli
Chiansiemen
22,9
0,2
33,9
459
Fineli
Falafel, kikherneistä
6,5
14,4
4,6
134
Fineli
Gluteenijauho (seitanin raaka-aine)
80
8
2
365
Pakkaus
Grahamjauho
12,9
61,7
2,5
344
Fineli
Gramjauho, kikherneistä
22,4
57,8
6,7
385,4
Pakkaus
Halva, seesaminsiemenvalmiste
16,4
30,6
22,5
407
Fineli
Hampunsiemen, kuorittu
33,0
2,4
53,6
625
Fineli
Hasselpähkinä
14,1
3,4
61,0
644
Fineli
Herkkusieni, tuore
2,1
0,3
0,2
15
Fineli
Herne, tuore
5,6
9,5
0,8
75
Fineli
Härkäpapu, keitetty
7,6
14,1
0,4
102
Pakkaus
Härkäpapuvalmiste, Härkis
17,0
13,1
9,0
210
Fineli
Jogurtti, soija
4,0
2,1
2,3
47
Fineli
Kaurahiutale
13,6
60,0
7,3
382
Fineli
Kidneypapu, ruskea/valkoinen, keitetty
8,6
15,3
0,5
116
Fineli
Kikherne, keitetty
8,4
17,6
2,5
137
Fineli
Kvinoa, keitetty
4,8
22,9
2,4
139
Fineli
Linssi, punainen, keitetty
7,6
15,6
0,4
101
Fineli
Linssi, vihreä/ruskea, keitetty
7,0
14,0
0,6
97
Pakkaus
Maapähkinä
25,6
12,5
43,0
551
Fineli
Maissinjyvä, keitetty
2,7
24,3
1,3
128
Fineli
Maito, kaura
1,2
7,2
1,1
45
Fineli
Maito, soija
3,1
2,0
1,8
39
Pakkaus
Makaroni, tumma, raaka
13,5
65,7
2,5
355
Fineli
Mannasuurimo
11,5
63,6
1,1
321
Fineli
Manteli
24,1
6,6
51,2
601
Fineli
Mungpapu, keitetty
7,7
14,9
0,4
105
Fineli
Mustapapu, säilyke
6,0
9,7
0,3
79
Fineli
Nokkonen, tuore
6,2
0,8
0,2
43
Fineli
Ohrasuurimo
8,2
63,1
2,0
322
Fineli
Parapähkinä
14,3
2,6
66,4
670
Fineli
Parsakaali
3,9
1,6
0,5
35
Fineli
Pellavansiemen
22,1
2,4
43,8
537
Fineli
Peruna, keitetty
1,7
15,5
0,1
75
Fineli
Pistaasipähkinä
21,4
16,7
46,0
569
Fineli
Riisi, tumma, keitetty
2,1
21,4
0,7
104
Fineli
Ruisleipä
9,5
45,9
1,4
257
Fineli
Saksanpähkinä
15,2
3,2
65,2
664
Fineli
Seesaminsiemen, kuorittu
24,6
1,2
59,7
655
Fineli
Sinimailasensiemen (idätetty)
4,0
0,3
0,7
29
Pakkaus
Sipuli, kuivattu
10,5
35,1
0,7
264
Fineli
Soijajauho, rasvainen
34,5
23,5
23,5
466
Fineli
Soijajauho, vähärasvainen
45,3
28,4
7,2
390
Fineli
Soijapapu, keitetty
16,1
4,6
8,0
168
Fineli
Soijarouhe, vaalea tai tumma, kuiva
49,2
20,9
2,4
334
Fineli
Soijasuikale
70
0,4
0,5
328
Pakkaus
Spagetti, kuiva
12,0
66,4
1,4
337
Fineli
Tattarisuurimo/jauho
13,0
60,5
2,0
327
Fineli
Tempeh
18,5
5,5
10,8
201
Fineli
Tofu, kiinteä
17,3
0,5
8,7
154
Fineli
Valkoinen papu, keitetty
8,3
14,0
0,8
111
Fineli
Vehnäjauho
11,6
74,0
1,6
368
Fineli
Vehnänalkio
29,4
31,0
10,0
360
Fine
Lähteet
Mutanen M, Voutilainen E, Freese R. Energiaravintoaineet, ravintokuitu ja alkoholi. Kirjassa Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. Helsinki:
Kustannus Oy Duodecim 2021.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta - Suomalaiset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki:
PunaMusta OY, 2024. Saatavilla:
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2024 (PDF)