Voiko noudattaa vegaaniruokavaliota, jos sairastaa jotain sairautta, jossa joutuu rajoittamaan ruokavaliota jotenkin? Tai jos ei pysty syömään esimerkiksi papuja tai viljatuotteita? Yleensä vegaaniruokavalion voi yhdistää muuhun erityisruokavalioon, jos ruokavalion suunnittelee huolella siihen perehtyneen ravitsemusasiantuntijan kanssa. Vegaaniruokavalion karsiminen omin päin on riski, joka voi johtaa energian tai joidenkin ravintoaineiden vajaaseen saantiin. Itse asiassa vain harvoin on edes tarpeen välttää kokonaan jotakin ruoka-ainetta. Kokosimme tietopaketin joistain yleisistä sairauksista ja ruokavalioista vegaanin näkökulmasta katsottuna.
Tärkeintä on ensin selvittää mistä on kyse, jos esim. vatsa oireilee. Usein vegaaniruokaan siirryttäessä elimistöltä kestää jonkin aikaa tottua uuteen ruokavalioon. Erityisesti kuidun määrän lisääntyminen voi aiheuttaa alussa vatsaoireita, kuten turvotusta ja ilmavaivoja. Jos kuitenkin oireet pitkittyvät ja haittaavat selvästi normaalia elämää, niiden syy on hyvä selvittää lääkärillä. Jatkuva ripuli, tahaton laihtuminen tai epätavallinen väsymys ovat aina syitä hakeutua viipymättä lääkärin tutkimuksiin. Jos mitään sairautta ei löydy, ruokavalion riittävyys ja monipuolisuus voi olla hyvä tarkistuttaa yliopistokoulutuksen käyneellä ravitsemusasiantuntijalla.
Monipuoliseen vegaaniruokavalioon kuuluvat viljatuotteet, palkokasvit, kasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät, siemenet ja kasvirasvat, näistä valmistetut elintarvikkeet sekä ravintolisinä B12-vitamiini, D-vitamiini ja jodi. Jos jotain ruoka-aineryhmää voi syödä vain rajoitetusti tai ei ollenkaan, on tärkeä tietää, minkä ravintoaineiden saanti voi tällöin jäädä riittämättömäksi, ja millä sen voi korvata. Esimerkiksi täysjyväviljatuotteet ovat tärkeitä kuidun, proteiinin, B-ryhmän vitamiinien, raudan, sinkin, magnesiumin ja seleenin lähteitä. Ilman palkokasveja taas riittävä proteiinin, raudan, sinkin sekä B-ryhmän vitamiinien saanti tulee haasteelliseksi.
Vegaaninen ruoka sopii moneen yleiseen erityisruokavalioon, kuten laktoosittomaan, maidottomaan, kala-, kananmuna- ja pähkinäallergisille. Ruoanlaitto helpottuu kun samaa ruokaa voi tarjota kaikille. On kuitenkin tiettyjä erityisruokavalioita, joissa ruokavalion koostamiseen tulee perehtyä erityisen huolellisesti tai ammattilaisen avulla.
Lue lisää erityisruokavalioista ja syömishäiriöistä.
Keliakia ei ole allergia, vaan autoimmuunisairaus, jossa elimistö muodostaan vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan. Sen syytä ei tiedetä. Hoitamattomassa keliakiassa gluteenin aiheuttama tulehdus vaurioittaa ohutsuolen suolinukkaa. Suoliston pinnalla olevan suolinukan tarkoituksena on kasvattaa suoliston pinta-alaa ja näin tehostaa ravintoaineiden imeytymistä. Hoitamaton keliakia heikentää siis ravintoaineiden imeytymistä.
Keliakian ainoa hoito on pysyvä gluteeniton ruokavalio. Se on myös ainoa sairaus, jossa gluteenin välttäminen on ehdotonta. Gluteeni on proteiini, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Useimmat keliaakikot pystyvät syömään kauraa.
Suomalaisista noin 2 % sairastaa keliakiaa ja se on osittain perinnöllinen sairaus. Keliakian mahdollisuus kannattaa tutkituttaa, jos on siihen viittaavia oireita – etenkin silloin, jos lähisukulaisilla on todettu keliakia. Oireita voivat olla vatsakivun lisäksi esim. ilmavaivat ja ripuli. Keliakia voi olla myös oireeton tai oireilla ihokeliakiana. Keliakian toteamiseen ei tarvita läheskään aina suoliston tähystystä, vaan uuden Käypä hoito suosituksen (2018) mukaan diagnoosi voidaan tehdä useimmiten verikokeesta keliakian vasta-aineita mittaamalla.
Keliakialiitto tarjoaa tietoa ja tukea gluteenittomaan arkeen keliakiaa sairastaville. Keliakialiiton sivuilta löytyy mm. listaus gluteenittomista kasviproteiinituotteista. Jokaisen keliakiaa sairastavan pitäisi saada ravitsemusterapeutin ohjausta ja myös hoidon tehon seuranta on tärkeää.
Gluteeni voi aiheuttaa oireita myös silloin, vaikka keliakian mahdollisuus olisi suljettu pois. Tällöin kyseessä voi olla joko vilja-allergia, gluteeniyliherkkyys ilman keliakiaa tai toiminnallinen ärtyvän suolen oireyhtymä. Vilja-allergia on yleisin lapsuusiässä ja paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä. Se aiheuttaa suoli-, iho-, tai hengitystieoireita ja joskus myös vakavan anafylaktisen reaktion. Vilja-allergia diagnosoidaan välttämis-altistuskokeella. Yleisimmin allergiaa aiheuttavia viljoja ovat vehnä, ohra ja ruis.
Jos sekä keliakia että vilja-allergia ovat poissuljettuja, oireiden aiheuttaja voi olla joko gluteeniherkkyys ilman keliakiaa tai ärtyvä suoli. Gluteeniyliherkällä saattaa olla keliakian tai vilja-allergian tyypillisiä oireita, mutta suolinukka ei ole vaurioitunut. On edelleen epäselvää, onko gluteeniyliherkkyys erillinen vaiva, vai onko kyse sittenkin ärtyvän suolen oireyhtymästä (Arkkila ym. 2021).
Ärtyvän suolen oireyhtymästä ja allergioista voit lukea lisää muilta erityisruokavalion yhdistäminen -osion alasivuilta.
