syrjintä

Veganismi on Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä Suomen perustuslain (731/1999) suojaama vakaumus.

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota maksuton ateria opetukseen osallistuvalle. Vegaaniliitto katsoo, että eettisistä syistä vegaaniruokavaliota noudattavilla tulisi olla oikeus saada kouluissa ja päiväkodeissa vakaumuksensa mukaista ravintoa.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus tarjota maksuton ateria

Perusopetuslain (628/1998) 31 §:n 2 momentin mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Vastaavasti varhaiskasvatuslain (540/2018) 11 §:n 1 momentin mukaan varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu.

Maksuton ateria tulee tarjota myös toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville. Lukiolain (714/2018) 35 §:n mukaan nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 100 §:n 1 momentin mukaan päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.

Virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti vegaaniruokavalio sopii oikein toteutettuna myös raskaana oleville, imettäville, lapsille sekä nuorille. Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille sisältää vegaanista ruokavaliota noudattavalle sopivan lautasmallin. Myös Helsingin hallinto-oikeus on 28.8.2019 antamassaan ratkaisussa (Dnro 00295/18/1301) todennut vegaanisen aterian olevan lain tarkoittama täysipainoinen ateria. Helsingin hallinto-oikeus on ratkaisussaan todennut, että koulutuksen järjestäjällä voidaan katsoa olevan lainsäädännöstä tulevan vahvan pääsäännön mukaan velvollisuus järjestää oppilaalle sellainen erityisruokavalio, jota hänen terveytensä tai eettinen vakaumuksensa edellyttää. Vegaanisen ruokavalion voidaan katsoa olevan vakiintunut ja yleisesti tunnettu ruokavalio, jonka noudattaminen perustuu eettiseen vakaumukseen. Hallinto-oikeus on erikseen todennut, ettei lakto-ovo-vegetaariseen kasvisruokavalioon perustuvalla aterialla voida korvata eettiseen vakaumukseen perustuvaa vegaanista ateriaa.

Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa lapsen etu huomioon

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklassa todetaan, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Vegaaniliiton näkemyksen mukaan vegaanista ruokavaliota noudattavan lapsen tai nuoren etu on saada vakaumukseensa perustuvaa ruokavaliota myös oppilaitoksen tarjoamassa ruokailussa.

Onko vegaaniruoan tarjoamatta jättäminen syrjintää?

Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan vakaumuksen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 8 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Syrjinnän kielto edellyttää, ettei vegaaniruokavaliota noudattavaa aseteta muita huonompaan asemaan vakaumuksensa perusteella. Yhdenvertaisuuslain 5 §:ssä myös asetetaan viranomaisille velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on ratkaissut neljä aikaisempaa tapausta koskien vegaanisen aterian tarjoamista päiväkodissa ja koulussa. Ratkaisut ovat koskeneet lisämaksun perimistä vegaanisesta ruoasta (291/2017) sekä vegaaniruon tarjoamatta jättämistä (317/2017).

Viimeisimmissä ratkaisuissa on katsottu, että oikeudellisesti merkityksellisenä seikkana on pidettävä vegaaniruokavalion perustumista vakaumukseen. Lautakunta on ratkaisussaan (607/2018 ja 614/2018) katsonut, että vegaaniruoan tarjoamatta jättäminen vegaanilapselle asettaa vegaanilapsen tosiasiallisesti muita epäedullisempaan asemaan vakaumuksen perusteella. Tällaisessa tilanteessa siis syntyy tilanteesta riippuen olettama välittömästä tai välillisestä syrjinnästä, jonka kumotakseen koulu- tai päiväkotiruokailusta vastaavan tahon on pystyttävä osoittamaan, että vegaaniruoan tarjoamatta jättäminen perustuu laissa tarkoitettuun hyväksyttyyn perusteeseen. Välittömän syrjinnän toteaminen edellyttää vertailukelpoista tilannetta. Lautakunta on katsonut, että vegaanilasten kanssa vertailukelpoisessa tilanteessa ovat ne lapset, joille tarjotaan ravintoa heidän vakaumuksensa tai uskontonsa perusteella. Kunnan tarjotessa vakaumuksensa tai uskontonsa mukaista ravintoa muille lapsille, on vegaanisen aterian tarjoamatta jättäminen välitöntä syrjintää.

Siinäkin tapauksessa, ettei kunta tarjoa erityisruokavalion mukaista ateriaa kenellekään uskonnon tai vakaumuksen perusteella, on kunnan pystyttävä todistamaan, ettei vegaaniruoan tarjoamatta jättämisessä vegaanilapselle ole kyse välillisestä syrjinnästä. Välillisestä syrjinnästä voi olla kyse, jos näennäisesti neutraali ja kaikkia koskeva käytäntö kuitenkin käytännössä asettaa vegaanilapsen muista poikkeavaan epäedulliseen asemaan. Jos kunta voi osoittaa, että erityisruokavalion tarjoamatta jättäminen uskonnon tai vakaumuksen perusteella perustuu laissa tarkoitettuun hyväksyttyyn perusteeseen, ei välillistä syrjintää katsota tapahtuneen.

Vegaaniruokailun tulevaisuus

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Syödään ja opitaan yhdessä-kouluruokasuosituksen mukaan vegaanisen ruoan tarjoamisesta päätetään opetuksen järjestäjän tekemän linjauksen pohjalta. Vegaaniliitto kannustaa opetuksen järjestäjiä laajentamaan vegaanisen ruoan tarjoilua.

Kasvipohjaisen ruokavalion edistäminen liittyy keskeisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin. Myös perusopetussuunnitelmassa tuodaan esiin koulun roolin vahvistaminen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lisäämällä mahdollisuuden vegaaniseen ateriaan kouluruokailu tukee kestävän kehityksen tavoitteita.

Vegaaniliiton näkemyksen mukaan vegaanisen ruoan tuominen päivittäiseksi ateriavaihtoehdoksi poistaisi tarpeen valmistaa useita erillisiä ateriavaihtoehtoja kasvissyöjille, vegaaneille, uskontoon perustuville ruokavalioille, laktoosi-intoleranteille sekä maito- ja kananmuna-allergikoille. Näiden erityisruokavalioiden tarpeiden täyttäminen yhdellä ateriavaihtoehdolla voisi tuoda paitsi säästöjä kuntien ateriapalveluille, myös pienentäisi erityisruokavalioiden hallinnoinnista johtuvaa työmäärää.

Apua syrjintätilanteessa

Vegaaniliitto tarjoaa jäsenilleen sähköpostitse (oikeusasiat@vegaaniliitto.fi) neuvontaa päiväkoti- ja kouluruokailuun liittyvissä tilanteissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto tarjoaa puhelimitse neuvontaa epäillessäsi syrjintää. Asian voi saattaa ratkaistavaksi Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle.

Veganismi on Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojaama vakaumus 

Euroopan ihmisoikeussopimus turvaa meille kaikille ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden. Euroopan ihmisoikeuskomissio on vuonna 1993 todennut, että vegaaninen vakaumus suhteessa eläinperäisiin tuotteisiin voidaan katsoa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa tarkoitetuksi ihmisoikeussopimuksen suojaamaksi vakaumukseksi. Vastaavasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuonna 2019 laatimassaan 9 artiklaa koskevassa ohjeessa (Guide on Article 9 of the European Convention on Human Rights) todennut, että veganismi sekä eläinperäisten ja eläimillä testattujen tuotteiden hyväksikäytön vastustus kuuluvat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan alla suojattaviin vakaumuksiin. 

Vakaumuksia suojataan myös Suomen perustuslaissa (731/1999), jonka mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Perustuslain 11 §:n mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa ja oikeus ilmaista vakaumustaan. Vegaaniliitto katsoo, että veganismissa on kysymys perustuslain suojaamasta vakaumuksesta. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 

Vegaanin oikeus elää vakaumuksensa mukaisesti 

Syrjintä ja häirintä veganismin perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa 

Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa vakaumuksen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tätä perusoikeutta suojellaan yksityiskohtaisemmin yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014), jonka 8 §:n mukaan syrjintä muun muassa uskonnon tai vakaumuksen perusteella on kielletty.  

Lain tarkoittamana välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta toista kohdeltaisiin samanlaisessa tilanteessa. Käytännössä tällainen tilanne voisi olla kyseessä esimerkiksi, jos vegaani työnhakija jätettäisiin huomioimatta rekrytointitilanteessa veganismin perusteella. Välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vegaaniliiton näkemyksen mukaan välilliseksi syrjinnäksi tulisi katsoa esimerkiksi se, ettei perusopetukseen kuuluvassa ilmaisessa ruokailussa mahdollisteta vegaanilasten vakaumuksen mukaista ruokailua. 

Yhdenvertaisuuslailla on kielletty häirintä, jona voidaan pitää sellaista loukkaavaa käyttäytymistä, joka liittyy vakaumukseen ja mielipiteeseen ja jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Tällainen kielletty käyttäytyminen voi ilmetä esimerkiksi puheena, sähköpostiviesteinä, ilmeinä, epäasiallisen materiaalin esille laittamisena tai muunlaisena viestintänä. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitse kohdistua suoraan tiettyyn ihmiseen vaan se voi kohdistua myös johonkin ihmisryhmään. Esimerkiksi vegaaneja kohtaan hyökkäävä uutisointi tai mielipidekirjoittelu voi täyttää häirinnän tunnusmerkistön. Vastaavasti opettajan vihamielinen suhtautuminen vegaanioppilaaseen voisi täyttää häirinnän tunnusmerkistön. Yhdenvertaisuuslaki asettaa työnantajalle velvoitteen puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään. 

Miksi vegaanien oikeuksien edistäminen on tärkeää? 

Veganismin merkitystä vegaaneille vakaumuksena ei usein ymmärretä, vaikka vegaaniseen elämäntapaan sitoutuminen vaatii yleensä elämäntapojen perustavanlaatuista muuttamista. Vegaaniseen elämäntapaan siirtyminen ja ylläpitäminen tarkoittaakin monista länsimaiselle kulttuurille ominaisista asioista luopumista ja voi aiheuttaa haasteita muun muassa kodin ulkopuolella tapahtuvassa ruokailussa. Puuttuessamme vegaaneihin kohdistuvaan syrjintään ja häirintään teemme yhteiskunnassa ymmärrettäväksi, että veganismissa ei ole kyse pelkästä päähänpistosta tai mieltymyksestä vaan sitoutumisesta elää omien moraalikäsitysten mukaisesti, jota muiden ihmisten tulee kunnioittaa. 

Vegaanien oikeuksien edistämisellä veganismista tehdään helpompaa ja arkipäiväisempää. Tämä tarkoittaa arkielämän helpottumista nykyvegaaneille, kuin myös veganismiin siirtymisen helpottumista siitä haaveileville.  

Viime aikoina veganismi on yhä enenevässä määrin sidottu ruoantuotannon ympäristövaikutuksia koskevaan keskusteluun ja useissa tutkimuksissa vegaaninen ruokavalio on todettu ympäristöä vähiten kuormittavaksi ruokavalioksi. Puolustaessaan oikeuttaan pitää kiinni vakaumuksestaan vegaani siis samalla puolustaa laajempaa oikeutta ilmastoystävälliseen ja kestävään ruokaan. 

Kuten ylempänä on todettu, veganismia vakaumuksena suojataan ihmisoikeuksilla. Puolustaessaan vakaumustaan ihmisoikeuksiin vedoten vegaani samalla pitää kiinni oikeudestaan olla osallistumatta eläinten tehotuotantoon ja muuhun hyväksikäyttöön. Tällä tavalla vegaani voi laajentaa häntä koskevia ihmis- ja perusoikeuksia suojaamaan myös eläimiä, joille lainsäädännössä annettu suoja joutuu yleensä taipumaan muiden perusoikeuksien, kuten elinkeinovapauden, edessä.  

Apua syrjintätilanteissa 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto tarjoaa puhelimitse neuvontaa epäillessäsi syrjintää tai häirintää. Myös rikosuhripäivystys tarjoaa neuvontaa syrjintätilanteissa.

Voit myös saattaa asiasi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaistavaksi.  

Työsuhteessa, julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa, työharjoittelussa ja työhönotossa tapahtuvaa syrjintää ja häirintää valvovat työsuojeluviranomaiset. 

Viranomaisen päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen päätöksen mukana tulleen valitusosoituksen ohjeita noudattaen. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta keskittyen edistämään perus- ja ihmisoikeuksia. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille voi tehdä kantelun epäillessään, ettei viranomainen tai virkamies ole noudattanut lakia tai etteivät perus- ja ihmisoikeudet ole toteutuneet asianmukaisesti.

Vegaaniliitto tarjoaa jäsenilleen sähköpostitse (oikeusasiat@vegaaniliitto.fi) neuvontaa, jossa jäsenet voivat tarkistaa lainmukaisia oikeuksiaan ja saada näihin asioihin liittyvää yleisluontoista ohjausta. Vegaaniliiton juridinen ohjaus toteutetaan vapaaehtoistyönä tehtävään ilmoittautuneiden juristien ja oikeustieteen opiskelijoiden toimesta, mistä syystä annettava tieto on yleisluontoista eikä juridisesti sitovaa.