Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Prosessoimaton ja lisäaineeton ruoka

Prosessoimaton ja lisäaineeton ruoka

Teksti: Johanna Kaipiainen (ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti) Evy Peltola (TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti), Charlotta Hyttinen (ravitsemusasiantuntija, ETM)

Asiasanat: erityisruokavaliot, lisäaineet, lisäaineeton, lisäaineeton ruoka, prosessoimattomuus, prosessointi, puhdas ruoka

Päivitetty: 27.2.2022

Tarkistettu:

Viime vuosina on puhuttu paljon “puhtaasta ruoasta”. Käsitteelle ei ole olemassa mitään virallista määritelmää, vaan eri ihmisille se tarkoittaa eri asioita. Joku mieltää sen prosessoimattomaksi ruoaksi, jollekin se tarkoittaa luomua tai lähellä tuotettua ruokaa. 

Ruoan prosessoinnilla voi olla negatiivinen kaiku, mutta se tarkoittaa kaikkea ruoan käsittelyä pilkkomisesta säilömiseen. Prosessointi ei tee ruoasta kelvotonta tai “epäpuhdasta”, vaan tekee useimmiten ruoasta turvallisempaa, helpommin syötävää ja parantaa ravintoaineiden hyväksikäytettävyyttä. Esimerkiksi kuivatut linssit, säilötyt palkokasvit, tofu, soijarouhe, pakasteherneet, Nyhtökaura ja Härkis ovat prosessoituja kasviproteiinivalmisteita, mutta suositeltavia ja terveellisiä vaihtoehtoja. Samoin kasvirasvamargariini on prosessoitu tuote, mutta silti terveellinen valinta. Voit lukea lisää margariineista Vegaanihaasteen sivuilta.

Jotkut pitkälle prosessoidut tuotteet, ns. ultraprosessoidut elintarvikkeet voivat olla runsassuolaisia- tai sokerisia, rasvan laadultaan huonoja tai sisältää niukasti ravintoaineita. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat esim. vegemakkarat ja kookosrasvapohjaiset vegejuustot. Niitäkään ei tarvitse kokonaan välttää, riittää että käyttö pysyy kohtuudessa. Lue lisää ruoan prosessoinnista Vegaanihaasteen sivuilta.

Lisäaineita käytetään mm. parantamaan ruoan säilyvyyttä, rakennetta, väriä ja makua.  Monet lisäaineet ovat peräisin luonnosta. Esimerkiksi C-vitamiinia eli askorbiinihappoa (E300) käytetään hapettumisenestoaineena ja A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia (E160a) väriaineena.

Lisäaineiden turvallisuutta tutkitaan ja niiden käyttö on säädeltyä. Kun syö suositusten mukaisesti, lisäaineiden saanti pysyy kohtuudessa. Lisäaineita oleellisempaa olisi usein tarkkailla pakkausselosteista suolan määrää, sillä FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta saa ravinnostaan liian paljon suolaa.

Terveellisen syömisen tavoittelu voi mennä liiallisuuksiin ja siitä voi tulla pakkomielteenomaista, jolloin puhutaan ortoreksiasta. Ortoreksia on yksi syömishäiriön muoto, mutta toistaiseksi se ei ole virallinen syömishäiriödiagnoosi. Voit lukea lisää syömishäiriöistä seuraavasta kappaleesta

Lähteet

  1. Schwab U. Ruokien lisäaineet (E-koodit). Duodecim Terveyskirjasto 16.6.2020 (viitattu 20.1.2022).