Veganismi on myös päivittäisiä ympäristötekoja
Nykyiset ruokavalintamme ylikuluttavat maapallon resursseja ja uhkaavat hyvinvointiamme. Kestämätön ruoantuotanto jatkaa silti kasvuaan, ja esimerkiksi suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Maailman ruoantuotannon kannalta ongelma ei ole väestönkasvu, vaan eläinperäisten tuotteiden kulutuksen lisääntyminen. Viljaa kasvatetaan yhä enemmän tuotantoeläimille ihmisten sijaan. Nykyisen viljantuotannon määrällä voitaisiin ruokkia esimerkiksi maapallon koko kasvava väestö, jos se käytettäisiin suoraan ihmisruoaksi.
Tietoisuus omien ruokavalintojen vaikutuksista ympäristöön vahvistaa päätöstä muuttaa tottumuksiaan paitsi eläinten myös ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Eläinperäisistä tuotteista luopumalla tai vähentämällä niiden käyttöä voi edistää ekologisesti ja eettisesti kestävää ruokakulttuuria myös globaalisti.
Lihantuotanto aiheuttaa päästöjä ja hukkaa resursseja
Eläinten tuotanto ruoaksi aiheuttaa ison osan maailman kasvihuonepäästöistä. Globaalisti ruoantuotannon arvioidaan aiheuttavan kolmanneksen maailman päästöistä, joista suurin osa tulee eläintuotannosta1. Liharuokien ilmastokuormitus onkin moninkertainen kasvisruokiin verrattuna. Naudanliha puolestaan aiheuttaa eläintuotteista eniten ilmastopäästöjä2.
Verrattuna kasvisruoan tuotantoon eläinten tehotuotanto tarvitsee enemmän resursseja kuten peltopinta-alaa ja puhdasta vettä. Lisäksi se heikentää vesistöjen tilaa ja luonnon monimuotoisuutta.
Eläinten ruoka voitaisiin käyttää ihmisravinnoksi
Eläimiä ruokitaan rehulla ja erilaisilla viljelykasveilla, joiden kasvattamiseen tarvitaan valtava määrä peltopinta-alaa. Eläintuotannon hyötysuhde on heikko; esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Eläimiä ruokitaan myös soijalla ja viljalla, joita ihminenkin voisi suoraan syödä.
Myös Suomeen tuodaan rehusoijaa, jonka kasvatus Etelä-Amerikassa on yhteydessä sademetsien hakkuisiin. Peltopinta-alaa raivataan rehun- ja karjankasvatuksen tarpeisiin. Suurin osa Eurooppaan tuotavasta soijasta tuotetaan Brasiliassa, Argentiinassa ja Yhdysvalloissa. Suomeen tuodusta soijasta noin 95 % menee eläinrehuksi, josta siipikarjan kasvatus (broilerinliha ja kanamunat) käyttää soijaa eniten3. Syötäväksi kelpaavan kasvisravinnon kierrättäminen eläinten kautta on tehotonta resurssien käyttöä. Soija voitaisiin yhtä hyvin käyttää ihmisravinnoksi. Suomessa arviolta 70 % peltopinta-alasta käytetään eläinten ravinnon tuottamiseen4.
Lanta valuu vesistöihin
Eläinmaatalous kuluttaa paljon vettä. Esimerkiksi puolen naudanlihakilon tuottaminen kuluttaa saman verran vettä kuin päivittäinen suihkussa käynti puolen vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan 5 000–15 000 litraa vettä, mikä voi olla jopa noin kymmenkertainen määrä viljaan, soijapapuun tai muihin palkokasveihin verrattuna5.
Suomessa vedestä ei ole pulaa. Kuitenkaan eläinmaatalouden vaikutukset eivät rajoitu pelkästään makean veden käyttöön. Eläinten kasvatus ruoaksi rehevöittää vesistöjä ja on pääsyy esimerkiksi Suomen rannikon joka kesäisiin myrkyllisiin sinilevälauttoihin. Tämä johtuu valtavasta lannan määrästä, jota syntyy erityisesti Varsinais-Suomen ja länsirannikon eläintalousvaltaisilla alueilla. Lannan kuljettaminen muualle on kallista. Siksi päädytään tilanteeseen, jossa raivataan lisää peltotilaa lannan levitykseen tai lantaa levitetään olemassa oleville pelloille liikaa. Pelloilta lannan ravinteet valuvat vesistöihin ja rehevöittävät niitä6.
Luonnon monimuotoisuus
Tehomaatalous köyhdyttää luontoa. Yksittäisten rehu- ja ruokakasvien monokulttuuriviljelmät ja viljelyssä käytetyt torjunta-aineet vaikuttavat luontoon haitallisesti. Globaalissa mittakaavassa tehomaatalouteen perustuva ruoantuotanto heikentää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää metsäkatoa.
Monet suomalaisten käyttämät ruokatuotteet tuodaan ulkomailta. Samalla heikennämme luonnon monimuotoisuutta muualla maailmassa. Onkin arvioitu, että 90 % suomalaisten kuluttaman ruoan vaikutuksista monimuotoisuuteen tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella7.
Kun huomioidaan eläinten kasvatukseen tarvittavat resurssit globaalisti, voidaan todeta sen heikentävän luonnon monimuotoisuutta merkittävästi. Maailmassa teurastetaan vuosittain arviolta yli 55 miljardia maaeläintä, joista noin puolet kasvatetaan tehotuotantolaitoksissa8. Suomessa ns. tuotantoeläimiä teurastetaan vuodessa yli 80 miljoonaa, mikä on väestöön nähden valtava määrä. Luvussa ei ole mukana munijakanoja eikä kasvatettuja kaloja9. Tällaisten eläinmäärien kasvatus vaati huomattavasti resursseja – maapinta-alaa, ruokaa, vettä ja energiaa sekä tuottaa valtavasti jätettä.
Myös merten monimuotoisuus on uhattuna. Suurin osa maailman ruoantuotantoon käytetyistä kalakannoista on liikakalastettuja ja vaarassa romahtaa10. Lisäksi monet pyyntimenetelmät, kuten pohjatroolaus, ovat hyvin haitallisia muulle meriluonnolle. Suomessa syödään paljon Norjassa kasvatettua lohta, jonka ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin siipikarjalla. Norjalainen lohi on myös epäeettistä, sillä lohet ovat sairaiksi jalostettuja ja kärsivät äärimmäisestä stressistä11. Lisäksi kalankasvatus rehevöittää vesistöjä.
Kirjoittajat:
Lotte Suveri, FM
Taru Konst, FT, KTL
Käytännön vinkkejä ympäristövastuulliseen ruokailuun
- Tutustu uusiin kasvisruokaresepteihin, joita netistä löytyy lukemattomia. Tuttuihinkin resepteihin on erilaisia kasvipohjaisia vaihtoehtoja, kuten kasvimaitoja, -kermoja, -jogurtteja, -jäätelöitä ja erilaisia papu-, kaura-, herneproteiini- ja vehnägluteiinipohjaisia kasviproteiinituotteita.
- Tee kaupassa käynnistä uusi innostava seikkailu. Mitä resepteissä mainittuja vegaanisia ainesosia ja ruokia löytyykään. Myös vegaanisten valmisruokien määrä on yllättävän suuri.
- Kysy vinkkiä tutulta kasvissyöjältä.
- Osallistu vegaanihaasteeseen (vegaanihaaste.fi) ja tutustu Vegaaniliiton reseptipankkiin: www.vegaaniliitto.fi/reseptit.
- Suosi sesongin mukaisia kasviksia ja hedelmiä .
- Älä heitä ruokaa roskiin. Kolmannes maailman ruoasta menee nykyään hävikkiin.
- Miltei jokaisesta ravintolasta saa nykyisin pyydettäessä vegaanisen annoksen, vaikkei sellaista listalla näkyisikään .