Veganismi on Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojaama vakaumus
Euroopan ihmisoikeussopimus turvaa meille kaikille ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden. Euroopan ihmisoikeuskomissio on vuonna 1993 todennut, että vegaaninen vakaumus suhteessa eläinperäisiin tuotteisiin voidaan katsoa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa tarkoitetuksi ihmisoikeussopimuksen suojaamaksi vakaumukseksi. Vastaavasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuonna 2019 laatimassaan 9 artiklaa koskevassa ohjeessa (Guide on Article 9 of the European Convention on Human Rights) todennut, että veganismi sekä eläinperäisten ja eläimillä testattujen tuotteiden hyväksikäytön vastustus kuuluvat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan alla suojattaviin vakaumuksiin.
Vakaumuksia suojataan myös Suomen perustuslaissa (731/1999), jonka mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Perustuslain 11 §:n mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa ja oikeus ilmaista vakaumustaan. Vegaaniliitto katsoo, että veganismissa on kysymys perustuslain suojaamasta vakaumuksesta. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Vegaanin oikeus elää vakaumuksensa mukaisesti
Syrjintä ja häirintä veganismin perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa
Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa vakaumuksen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tätä perusoikeutta suojellaan yksityiskohtaisemmin yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014), jonka 8 §:n mukaan syrjintä muun muassa uskonnon tai vakaumuksen perusteella on kielletty.
Lain tarkoittamana välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta toista kohdeltaisiin samanlaisessa tilanteessa. Käytännössä tällainen tilanne voisi olla kyseessä esimerkiksi, jos vegaani työnhakija jätettäisiin huomioimatta rekrytointitilanteessa veganismin perusteella. Välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vegaaniliiton näkemyksen mukaan välilliseksi syrjinnäksi tulisi katsoa esimerkiksi se, ettei perusopetukseen kuuluvassa ilmaisessa ruokailussa mahdollisteta vegaanilasten vakaumuksen mukaista ruokailua.
Yhdenvertaisuuslailla on kielletty häirintä, jona voidaan pitää sellaista loukkaavaa käyttäytymistä, joka liittyy vakaumukseen ja mielipiteeseen ja jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Tällainen kielletty käyttäytyminen voi ilmetä esimerkiksi puheena, sähköpostiviesteinä, ilmeinä, epäasiallisen materiaalin esille laittamisena tai muunlaisena viestintänä. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitse kohdistua suoraan tiettyyn ihmiseen vaan se voi kohdistua myös johonkin ihmisryhmään. Esimerkiksi vegaaneja kohtaan hyökkäävä uutisointi tai mielipidekirjoittelu voi täyttää häirinnän tunnusmerkistön. Vastaavasti opettajan vihamielinen suhtautuminen vegaanioppilaaseen voisi täyttää häirinnän tunnusmerkistön. Yhdenvertaisuuslaki asettaa työnantajalle velvoitteen puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään.
Miksi vegaanien oikeuksien edistäminen on tärkeää?
Veganismin merkitystä vegaaneille vakaumuksena ei usein ymmärretä, vaikka vegaaniseen elämäntapaan sitoutuminen vaatii yleensä elämäntapojen perustavanlaatuista muuttamista. Vegaaniseen elämäntapaan siirtyminen ja ylläpitäminen tarkoittaakin monista länsimaiselle kulttuurille ominaisista asioista luopumista ja voi aiheuttaa haasteita muun muassa kodin ulkopuolella tapahtuvassa ruokailussa. Puuttuessamme vegaaneihin kohdistuvaan syrjintään ja häirintään teemme yhteiskunnassa ymmärrettäväksi, että veganismissa ei ole kyse pelkästä päähänpistosta tai mieltymyksestä vaan sitoutumisesta elää omien moraalikäsitysten mukaisesti, jota muiden ihmisten tulee kunnioittaa.
Vegaanien oikeuksien edistämisellä veganismista tehdään helpompaa ja arkipäiväisempää. Tämä tarkoittaa arkielämän helpottumista nykyvegaaneille, kuin myös veganismiin siirtymisen helpottumista siitä haaveileville.
Viime aikoina veganismi on yhä enenevässä määrin sidottu ruoantuotannon ympäristövaikutuksia koskevaan keskusteluun ja useissa tutkimuksissa vegaaninen ruokavalio on todettu ympäristöä vähiten kuormittavaksi ruokavalioksi. Puolustaessaan oikeuttaan pitää kiinni vakaumuksestaan vegaani siis samalla puolustaa laajempaa oikeutta ilmastoystävälliseen ja kestävään ruokaan.
Kuten ylempänä on todettu, veganismia vakaumuksena suojataan ihmisoikeuksilla. Puolustaessaan vakaumustaan ihmisoikeuksiin vedoten vegaani samalla pitää kiinni oikeudestaan olla osallistumatta eläinten tehotuotantoon ja muuhun hyväksikäyttöön. Tällä tavalla vegaani voi laajentaa häntä koskevia ihmis- ja perusoikeuksia suojaamaan myös eläimiä, joille lainsäädännössä annettu suoja joutuu yleensä taipumaan muiden perusoikeuksien, kuten elinkeinovapauden, edessä.
Apua syrjintätilanteissa
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto tarjoaa puhelimitse neuvontaa epäillessäsi syrjintää tai häirintää. Myös rikosuhripäivystys tarjoaa neuvontaa syrjintätilanteissa.
Voit myös saattaa asiasi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaistavaksi.
Työsuhteessa, julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa, työharjoittelussa ja työhönotossa tapahtuvaa syrjintää ja häirintää valvovat työsuojeluviranomaiset.
Viranomaisen päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen päätöksen mukana tulleen valitusosoituksen ohjeita noudattaen. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta keskittyen edistämään perus- ja ihmisoikeuksia. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille voi tehdä kantelun epäillessään, ettei viranomainen tai virkamies ole noudattanut lakia tai etteivät perus- ja ihmisoikeudet ole toteutuneet asianmukaisesti.
Vegaaniliitto tarjoaa jäsenilleen sähköpostitse (oikeusasiat@vegaaniliitto.fi) neuvontaa, jossa jäsenet voivat tarkistaa lainmukaisia oikeuksiaan ja saada näihin asioihin liittyvää yleisluontoista ohjausta. Vegaaniliiton juridinen ohjaus toteutetaan vapaaehtoistyönä tehtävään ilmoittautuneiden juristien ja oikeustieteen opiskelijoiden toimesta, mistä syystä annettava tieto on yleisluontoista eikä juridisesti sitovaa.