Ravitsemus ja terveys

Vastaanotolla (lokakuu 2014)

Eveliina JaurakkajärviAsiantuntijat vastaavat tällä palstalla vegaanista ruokavaliota koskeviin kysymyksiin. Tällä kertaa asiantuntijana on vastaanottotyötä tekevä oululainen yleislääkäri Eveliina Jaurakkajärvi.

Uskotko, että 100-prosenttisella kasvisruokavaliolla voi tulla toimeen, jos huolehtii D- ja B12-vitamiinien saannista?

Sain elämäni takaisin!

Hedelmiä

Kahden kuukauden mittaisella matkallani Thaimaahan tapasin inspiroivia ihmisiä ja osallistuin Fruit Winter -tapaamiseen. Sinne kokoontuville ihmisille oli yhteistä kiinnostus hedelmäpainotteiseen ruokavalioon, ja muutama fruitariaani pysähtyi kertomaan minulle kokemuksiaan.

Fruitariaanit syövät pääasiassa hedelmiä, vihanneksia ja salaattia. Esimerkiksi 80/10/10 -ruokavaliota noudattavat syövät hedelmiä suurimman osan päivästä ja ison salaatin päivälliseksi. Salaatinkastikkeen voi tehdä esimerkiksi appelsiinista tai mangosta. Esimerkiksi Raw till 4 -ruokavalion noudattajat syövät myös kypsennettyä ruokaa.

Pieni ihme: Jotenkin vain tiesin

Ai mistäkö tiesin olevani raskaana? Kuukautiset olivat ensimmäistä kertaa vuosiin yli viikon myöhässä, ja siitä aloin jo hieman aavistella. Alkoholin juominen jäi sisäisestä tunteesta, ihan tuosta vain. Jotenkin vain tiesin. Tunteestani huolimatta minun piti tehdä viisi raskaustestiä, ennen kuin lopulta uskoin. Testien tekemisen jälkeen oloni oli epätodellinen. Kun olin jotenkin sisäistänyt ajatuksen, tunnetilat vaihtelivat paniikista innostukseen: Ihanaa saada oma pieni vegevauva! Mutta syönköhän minä varmasti niin, että mahaasukki saa tarpeeksi kaikkia ravintoaineita? Mitä jos en, ja mitä ne ajattelevat minusta neuvolassa? Päällimmäisenä oli kuitenkin onnen tunne siitä, että sisälläni kasvoi pieni elämän alku.

Porkkanan ja pinaatin voimin liikkeelle!

Eli miten urheillaan vegaanisesti

Vegaaniurheilu on alkanut lisääntyä myös Suomessa. Tänä vuonna aiheesta ilmestyy kaksi opinnäytetyötä. Vegaia selvitti, mitä urheilevan vegaanin kannattaa huomioida.

Liikuntaneuvojiksi opiskeleville Esmeray Konnulle ja Visa Savolaiselle liikunta ei ole pelkkä harrastus, vaan myös ammatti. He pureutuvat opinnäytetöissään vegaaniurheiluun. Kummankin tavoitteena on osoittaa, että vegaaninen ruokavalio ei ole este aktiiviselle liikunnalle, päinvastoin.

Mistä alkaisin? Omenan halkaisin

Oletko kiinnostunut terveyttä tuovasta raakaravinnosta, mutta et tiedä mistä aloittaa? Tai ehkä sekoittelet jo pirtelöitä, mutta et pääse eteenpäin. Raakaravinto ei ole jokin oppi, jonka teoria täytyisi ensin hallita. Ala vain valmistaa raaka-aterioita tavallisen ruokasi lisäksi.

Moni raaka-ateria valmistuu muutamassa minuutissa. Pilkkomista, huraus tehosekoittimella ja pöytään. Raakaruokaa voi maistella ruoanlaiton aikana ja aineksia lisäillä maun ja halutun koostumuksen mukaan. Raaka-ateriat valmistuvat hedelmistä, marjoista, kasviksista, siemenistä ja pähkinöistä.

Luuston hyvä kunto riippuu monesta tekijästä

Kasviksia

Luuston hyvä kunto ei ole itsestäänselvyys -- ruokavaliosta riippumatta. Vegaani Anniina Ljokkoi kertoo kokemuksistaan ja ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen kartoittaa vegaanien ravitsemusta kalsiumiin ja luuston kuntoon liittyen.

Luuston haurastuminen pantiin kasvissyönnin syyksi

Anniina Ljokkoi

Sain keväällä tietää, että luustoni on huonossa kunnossa. Se olisi huono uutinen kenelle tahansa, mutta minulle vegaanina se oli suuri isku.

Osallistuin Tarton ammattikorkeakoulun ja Tarton yliopiston yhteiseen tutkimukseen, joka kartoittaa kasvissyönnin ja runsaan kahvinjuonnin vaikutuksia terveyteen. Vegaaneista suurin osa lähti tutkimukseen mukaan varmoina siitä, että tässä oli tilaisuus näyttää kasvissyönnin supervaikutukset terveyteen. 

Kirjaesittely: Raakaruoka-aika

KansikuvaRaakaruoka-aika! Herkkuja ilman hellaa ja uunia. Outi Rinne. Atena 2013. 235 s.

Edellisessä suomenkielisessä raakaruokakirjassa, Mea Salon mainiossa Hellattomassa kokissa (Moreeni 2011), raakaravintofilosofiaa ja -käytäntöjä käytiin läpi runsaan sadan sivun verran ennen ensimmäistäkään ruokaohjetta. Outi Rinteen ote on rennompi. Hän lähtee liikkeelle ruuan nautinnollisuudesta, ja terveysseikat tulevat kylkiäisinä. Resepteissä ei nipoteta: retikkanuudeleissa on jopa tofua täytteenä.

Kasvissyönti vähentää sydänsairauksien riskiä

Sydänsairauksista johtuvan kuoleman tai sairaalahoitoon joutumisen riski kasvissyöjillä on 32 prosenttia pienempi kuin lihaan ja kalaa syövillä ihmisillä. Tämän johtopäätöksen tekivät Oxfordin yliopiston tutkijat laajimmassa Iso-Britanniassa aiheesta tehdyssä tutkimuksessa. Siinä analysoinnin kohteina oli 45 000 vapaaehtoista, joista 34 prosenttia oli kasvissyöjiä.

– Suurimmat erot johtuvat todennäköisesti kolesterolista ja verenpaineesta, mikä osoittaa ruokavalion tärkeän roolin sydänsairauksien ehkäisyssä, selittää tutkimusta johtanut tohtori Francesca Crowe

Tutkijat ottivat riskiarviossa ruokavalion lisäksi huomioon myös muita tekijöitä, kuten tutkituiden henkilöiden iän, tupakoinnin, alkoholinkulutuksen, fyysisen aktiivisuuden, koulutustason ja sosioekonomisen taustan.

Oxfordin yliopisto 30.1.2013

Ravintotiheyden ja puhtaiden makujen liitto

Kasvisruokala Etra Oulun Karjasillalla tarjoaa ravintotiheää vegaaniruokaa, jossa on kaikki tarpeellinen eikä mitään liikaa. Kauppahallin myymälä avautui 10-vuotisjuhlan kunniaksi.

Ruokapaikkoja on totuttu arvioimaan maku-, hinta- ja palveluperustein. Oululaisen vegaaniruokala Etran ansiokkuus piilee kuitenkin pintaa syvemmällä, sillä sen johtoajatus on terveellisyys. Uskollisen asiakaskunnan mukaan terveellinen voi olla myös hyvää: tuoreen kyselyn mukaan Etraan tullaan nimenomaan maukkaan kasvisruoan perässä. Valtaosa Etran asiakkaista on sekasyöjiä, jotka syövät vegaanilounaan vaihtelun vuoksi pari kertaa viikossa. Asiakaskunnassa on myös paljon niitä, jotka ovat siirtyneet vegaaneiksi terveydellisistä syistä. Harvemminkin käyvät ovat valmiita myöntämään, että Etran ruoasta tulee hyvä olo.

Vähähiilihydraattista vegaaniruokaa

Vähähiilihydraattinen ruokavalio, tutummin karppaus, esiintyy taajaan mediassa. Välillä se on terveellistä, välillä epäterveellistä, mutta vasta viime aikoina on alettu kunnolla puhua siitä, miten kestämätöntä runsas lihan ja maitotuotteiden käyttö on ekologisesti. Kaikki maailman ihmiset eivät mitenkään voisi olla karppaajia, eikä vegaani voi karppausta edes harkita. Vai voisiko sittenkin?

Vegaia-lehdessäkin on otettu kantaa siihen, miksi vegaaninen ruokavalio on terveellisempää kuin karppaus. Nämä kaksi eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, ja moni yhdistelee molempia suuntauksia edustamatta puhtaasti kumpaakaan. Samasta perheestä voi löytyä sekä vegaani että karppaaja, jolloin on kätevää, jos heille löytyy yhteisiä ruokia.

Enemmän jodia ja porkkanaa − suomalaisvegaanien ravitsemusta tutkittiin

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten vegaanien ravinnon saantia. Tutkimukseen osallistui 16 iältään 24-49 -vuotiasta vegaaninaista, kuusi 23-39 -vuotiasta vegaanimiestä sekä yhteensä 19 sekasyöjää. Vegaaninaiset olivat olleet vegaaneina keskimäärin 9 vuotta ja miehet 7 vuotta. Ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia tutkittiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla. Lisäksi verestä mitattiin B12- ja D-vitamiinin, homokysteiinin, folaatin, seleenin ja polyfenolien pitoisuuksia.

Vegaanit saivat ruoastaan riittävästi energiaa ja proteiinia. Vegaaninaisilla energian saanti oli keskimäärin 1988 kcal/vrk, josta proteiinin osuus oli 13 % (suositus 10- 20 % energiasta). Miesvegaanit saivat energiaa keskimäärin 2606 kcal/vrk, josta proteiinista saatiin 15 %. Rasvan laatu oli parempi vegaanien ruokavaliossa, sillä heillä tyydyttyneen rasvan saanti oli pienempää.

Lihankulutus kasvanut maailmanlaajuisesti

Worldwatch Instituutin tuoreen raportin mukaan lihan kulutus henkeä kohden kasvoi 41,3 kilosta 41,9 kiloon vuodesta 2009 vuoteen 2010. Kehitysmaissa lihaa syötiin 32 kiloa henkeä kohden vuodessa, kun taas teollisuusmaissa kulutus oli 80 kiloa henkeä kohden. Eniten maailmassa syödään sianlihaa, mutta siipikarjan osuus syödystä lihasta kasvaa nopeimmin.

Kasvava lihansyönti on haitaksi paitsi ympäristölle, myös terveydelle ja tietenkin eläimille. Karjankasvatus kuluttaa esimerkiksi 23 % maatalouteen käytetystä vedestä ja käsittää 18 % ihmisen tuottamista kasvihuonepäästöistä. Maailman metaanipäästöistä karjankasvatuksen osuus on 40 % ja typpidioksidipäästöistä 65 %. Worldwatch Instituutin mukaan arvioilta 11 - 16 % kuolemista voitaisiin estää sillä, että ihmiset vähentäisivät lihansyöntiään vähiten lihaa kuluttavien tasolle.

IVU News, tammikuu 2012 ja Worldwatch Institute.

Punainen ja prosessoitu liha yhteydessä haimasyöpään

Ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin tutkijat tekivät meta-analyysin lihan syöntiä ja haimasyöpää selvittäneistä seurantatutkimuksista. Meta-analyysin mukaan prosessoidun lihan syönti korreloi haimasyövän kanssa.

Meta-analyysissä oli mukana 11 tutkimusta, jotka käsittivät kaikkiaan 6643 haimasyöpätapausta. Päivittäinen 120 gramman annos punaista lihaa lisäsi haimasyövän riskiä 13 %, mutta riski ei jakautunut tasaisesti eri sukupuolilla. Naisilla lihansyönti ei lisännyt riskiä lainkaan, mutta miehillä haimasyövän todennäköisyys kasvoi 29 prosentilla. Prosessoitu liha oli vielä vahvemmin yhteydessä haimasyöpään. Vain 50 grammaa prosessoitua lihaa päivittäin lisäsi haimasyövän riskiä 19 %. Prosessoidun lihan osalta ei ollut eroa sukupuolten välillä.

Haimasyöpä havaitaan yleensä myöhään ja siksi sen ennuste on huono. Viiden vuoden päästä diagnoosista vain 5,5 % potilaista on elossa.

Runsas lihansyönti voi lisätä suusyövän vaaraa

Runsas lihan syöminen näyttäisi lisäävän riskiä sairastua suusyöpään. Hammaslääketieteen professori Stina Syrjäsen mukaan tuoreet hedelmät, vihannekset, kuitupitoinen ruoka ja kala puolestaan suojaavat taudilta. Suusyöpää on perinteisesti pidetty vanhojen, tupakoivien ja alkoholia käyttävien miesten sairautena. Tauti on kuitenkin lisääntymässä monissa länsimaissa nuorilla ja naisilla. Suusyöpä etenee nopeasti ja lähettää varhain etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin. Esimerkiksi kielisyöpäpotilaista noin puolet menehtyy sairauteensa, koska limakalvomuutosten toteaminen on viivästynyt.

STT ja Helsingin Sanomat 12.1.2012

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa