Yleistä
Mikä on vegaani?
Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita, kuten nahkaa ja villaa, eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon.
Vegaaneja voi halutessaan luokitella monilla tavoin, mutta harva vegaanikaan mahtuu minkään tietyn kategorian alle. Vegaanit eivät ole yhtenäistä massaa, jolla olisi yhtenevä maailmankuva, vaan he ovat mitä erilaisimpia yksilöitä, jotka kaikki ovat kuitenkin syystä tai toisesta ryhtyneet vegaaneiksi.
Entä fennovegaani?
Fennovegaaniksi kutsutaan henkilöä, joka pyrkii kuluttamaan vain lähialueella tuotettuja tuotteita. Suomessa asuva vegaani käyttää tällöin lähinnä kotimaisia tuotteita. Koska Suomen kasvivalikoima on erityisesti proteiinirikkaiden kasvien osalta vielä melko suppea, Suomessa ei tiettävästi ole yhtään vegaania, joka olisi täysin fennovegaani. Kuitenkin useat vegaanit, jotka haluavat huomioida tuotantoeläinten lisäksi myös ympäristön ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin, pyrkivät fennoveganismiin.
Fennovegaaneja kutsutaan myös lähialuevegaaneiksi, koska he syövät vain lähialueella tuotettua ruokaa, jolloin ruoan kuljettamisesta aiheutuva ympäristön kuormitus on minimaalista ja he voivat olla varmempia siitä, että tuotteen valmistus on tapahtunut muutenkin eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Lisätietoa lähiruoasta ja fennoveganismista löytyy täältä.
Mitä vegaanit syövät?
Vegaanit syövät kaikkia kasviksia eli vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, pähkinöitä, sieniä, ja viljatuotteita. Maailmassa on yli 20 000 syötävää kasvilajia.
Lue tarkemmin artikkelista Mitä on vegaaninen ruoka?. Artikkelin Vinkkejä ruoanlaittoon lopussa on esimerkki vegaanin ruokakaapin sisällöstä.
Vegaani-sanan alkuperä?
Donald Watson kirjoitti vuonna 1944: ”Meidän tulisi tarkkaan harkita, millä nimellä ryhmäämme, lehteämme ja meitä itseämme pitäisi kutsua. ’Maidottomasta ruokavaliosta’ on tullut yleisesti ymmärretty käsite, mutta se – kuten myös ’non-lakto’ – on liian kielteinen. Sitä paitsi siitä ei käy ilmi, että vastustamme munien käyttöä ravinnoksi. Tarvitsemme nimen, joka korostaa enemmän sitä, mitä syömme, kuin sitä, mitä emme syö. Koska sanat ’vegetaristi’ ja ’fruitariaani’ liittyvät jo yhteisöihin, jotka sallivat lehmien ja siipikarjan ’hedelmät'(!), meidän täytyy keksiä uusi sopiva sana. Kun tälle lehtemme ensimmäiselle numerolle piti antaa jokin nimi, päätin käyttää otsikkoa ’The Vegan News’ (’Vegaaniuutiset’). Jos otamme käyttöön tämän, niin ruokavaliomme tulee pian tunnetuksi VEGAANIruokavaliona.”
Miksi vegaaniksi?
Vegaaniksi ryhtymisen taustalla voi olla yksi tai useampia syitä. Jokaisella on omat syynsä, mutta useimmin käytetyt argumentit voivat liittyä eläinten oikeuksiin, eläinten oloihin, ympäristöön tai terveyteen. Myös uskonnolliset tai henkiset syyt voivat olla veganismin taustalla.
Miksi välittäisin muista eläimistä kun niin moni ihminenkin kärsii?
Kysymys ei ole valitsemisesta jomman kumman välillä. Vegaani voi yhtä hyvin olla huolissaan ihmisten kuin eläintenkin kärsimyksestä. Käytännön tasolla veganismi ei useimmille ole mitenkään suuri asia vaan kuuluu jokapäiväisenä osana muuhun elämään.
Sen sijaan veganismista voi olla etua esimerkiksi ympäristön ja ihmisten terveyden suhteen. Eläinperäisten tuotteiden tuotanto kuluttaa keskimäärin huomattavasti enemmän luonnonresursseja kuin kasvisruoan tuotanto ja siten vaikuttaa kaikkien yhteiseen elinympäristöön.
Mitä tarkoittavat eläinten oikeudet?
Eläimet ovat itsessään arvokkaita olentoja, aivan kuin ihmisetkin. Eläinten oikeuksissa ei kuitenkaan ole kysymys ihmisoikeuksien vaatimisesta eläimille. Sen sijaan eläimille halutaan taata oikeus elää ilman, että niitä riistetään ja sorretaan. Lue lisää täältä.
Onko ötököilläkin oikeuksia?
Puhuttaessa eläinten oikeuksista ei huoli hyönteisten oloista tai oikeuksista ole yleensä päällimmäisenä. Useimmat vegaanit kuitenkin haluavat elää niin, että mahdollisimman harvan eläimen tarvitsee kärsiä. Miksi tappaa hyönteisiäkään tarpeettomasti? Siksi useimmat vegaanit eivät käytä esim. hunajaa ja silkkiä.
Hyönteisten kyvystä tuntea kipua ei tiedetä vielä paljoa. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että silkkiperhostoukkien elimistö tuottaa fyysisenä reaktiona kipuun samankaltaisia aineita kuin ihmisen elimistö. Vaikka emme voi tietää, miten toukat kokevat kivun, voimme miettiä, onko oikein tappaa joukoittain eläviä olentoja esim. sellaisen ylellisyystuotteen kuin silkin takia. Tosiasia kuitenkin on, että vegaanitkin tappavat välillisesti lukuisia hyönteisiä (esim. syömällä kasviksia, joiden viljelyssä on kuollut eläimiä).
Mitä eläimille tehdään/tehtäisiin jos niitä ei syötäisi?
Tuotannossa olevia eläimiä on paljon, koska niitä lisäännytetään jatkuvasti suuria määriä vastaamaan eläinkunnan tuotteiden kysyntään. Eläinten määrää voitaisiin vähentää lopettamalla eläinten pakotettu lisääntyminen.
Ovatko luomutuotetut lihat, maidot ja kananmunat parempia kuin ei-luomutuotetut?
Eläinten kannalta luomuolosuhteet tarkoittavat ei-luomuun verrattuna lähinnä hieman suurempaa liikkumatilaa, ulkoilumahdollisuutta sekä luomutuotettua rehua. Asetelma on kuitenkin molemmissa tapauksissa sama: eläin synnytetään tuottaakseen jotakin ja tapetaan, kun elossa pitäminen ei ole enää taloudellisesti tai muutoin hyödyllistä.
Eihän kananmunien vuoksi tarvitse tappaa?
Kananmunien tuotanto on suoraan kytköksissä eläinten teurastamiseen. Esimerkiksi kukkotiput tapetaan heti kuoriutumisen jälkeen. Kukoista ei ole munintakyvyttöminä hyötyä munantuotannossa, ja munijalinjojen kukkopoikia ei hyödynnetä myöskään lihantuotannossa.
Mitä ongelmia maidontuotannossa on?
Maidon- ja naudanlihantuotanto ovat samaa teollisuutta: suurin osa naudanlihasta tulee lypsykarjatiloilta. Jotta lehmät tuottavat ihmisille tarpeetonta maitoa jatkuvasti, niiden on synnytettävä joka vuosi. Syntyneitä sonnivasikoita ei voida hyödyntää maidontuotannossa, ja ne päätyvät lihantuotantoon. Lehmät teurastetaan yleensä noin 5-vuotiaina, kun elossa pitäminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Suuri osa navetoista on parsinavettoja, joissa naudat ovat kaulastaan kiinni kytkettyinä, niin että monien luontaisten käyttäytymismallien toteuttaminen on vähäistä tai mahdotonta, esimerkkeinä sosiaalinen kanssakäyminen ja laiduntaminen. Eläinsuojelullisten ongelmien ohella maidontuotannossa lehmällä nähdään arvoa vain silloin, kun tämä tuottaa jotakin ihmiselle kelpaavaa, ja kohdellaan sen mukaisesti.
Onko moraali subjektiivista?
Tekijälle moraali on subjektiivista. Uhrille, esimerkiksi syötävälle eläimelle, se ei kuitenkaan koskaan ole. Moraali on aina subjektiivista vain silloin, kun lauseen sanoja ei ole uhri.
Käyttämällä “ravintoketju”- ja “elämän kiertokulku”-perusteluita ihminen vapauttaa aina itsensä mahdollisesta uhriudesta.
Onko luonnollista syödä lihaa?
Luonnollisuus ei ole keskeinen tekijä, koska se ei tarkoita, että lihan syöminen olisi eettistä tai hyvä asia. Emme tee asioita ainoastaan sen takia, että ne ovat luonnollisia. Käytämme lentokoneita, autoja, rakennuksia, vaatteita, astioita, laseja ja muita asioita, jotka eivät ole luonnollisia. Syömämme eläimetkin ovat pakolla ja järjestelmällisesti kasvatettuja. Ne ovat kesytettyjä, eivätkä siten villejä eläimiä (joten ne ovat pohjimmiltaan ihmisen luomia). Tuotantoeläimille syötetään myös antibiootteja ja muita epäluonnollisia asioita.
On olemassa paljon luonnollisia asioita, joita vältämme. Luonto on usein väkivaltainen. Lisäksi monet taudit ja terveysongelmat ovat luonnollisia, mutta teemme kaikkemme parantuaksemme niistä.
Yhteiskuntamme on pitkälti keskittynyt mieluummin vähentämään kärsimystä kuin pysymään linjassa luonnon kanssa. Monissa tapauksissa pyrimme välttämään luonnon vaaroja. Meidän pitäisi toimia eettisesti sen sijaan että keskitymme esi-isiemme tapakulttuurin vaalimiseen.
Ravitsemus
Mitä aloittelevan vegaanin on huomioitava?
Vegaaniruokavalion monipuolinen koostaminen on tärkeää. Vitamiineista B12-vitamiini ja D-vitamiinin saanti kannattaa varmistaa. B12-vitamiinia ei saa kasvikunnan tuotteista ja D-vitamiinia taas suositellaan yleisesti alueilla joilla ei ole tarpeeksi ympärivuotista auringon UV-säteilyä. Vegaaneille suunniteltuja vitamiinivalmisteita löytyy apteekeista tai luontaistuotekaupoista.
Lisätietoa vegaaniruokavalion koostamisesta löytyy sivulta:
Ruokavalion koostaminen
Vegaaniruokavaliosta kertoviin kirjoihin, pääset tutustumaan sivulla:
Kirjasto
Vegaanisia reseptejä löytyy reseptiarkistostamme:
Reseptit
Neuvoja vegaanisista tuotteista ja kaupoista löytyy täältä:
Tuotteet ja kaupat
Useimmista ravintoloista saa myös vegaani-vaihtoehdon suoraa listalta, kysymällä erikseen tai ilmoittamalla siitä etukäteen.
Mitä kaikkien vegaanien tulee muistaa?
Monipuolinen ruokavalio ja B12-vitamiini, muulloin kuin kesällä myös D-vitamiini.
Saako vegaani tarpeeksi B12-vitamiinia / D-vitamiinia / rautaa jne. ?
B12-vitamiinia on kasveissa vain hyvin vähän. Pitkään uskottiin, että merilevät ja käymisen avulla valmistetut soijatuotteet (kuten tempeh ja miso) sisältävät runsaasti B12-vitamiinia. Nämä tuotteet eivät kuitenkaan ole luotettavia vitamiinin lähteitä. Jokaisen vegaanin on syytä huolehtia riittävästä B12-vitamiinin saannista heti vegaaniksi ryhtymisestään alkaen, koska B12-vitamiinin pitkäaikaisesta puutoksesta aiheutuvat sairaudet ovat hyvin vakavia ja johtavat lopulta peruuttamattomiin terveydentilan muutoksiin. Lue lisää täältä.
Kaikki suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinilisää syksystä kevääseen. Lue lisää D-vitamiinista.
Vegaani saa hyvin kalsiumia syömästään ravinnosta. Lue lisää.
Raudasta vegaaniruokavaliossa löytyy lisätietoa täältä.
Tietoa jodista löydät täältä.
Tietoa sinkistä löydät täältä.
Milloin ja mitä veriarvoja vegaanin kannattaisi mittauttaa?
Moni vegaani pohtii, pitäisikö mittauttaa joidenkin ravintoaineiden pitoisuuksia verestä, jotta varmistuisi, että saa riittävästi näitä ravintoaineita. Jos ruokavalio on monipuolinen ja tarvittavista ravintolisistä on huolehdittu, ei vegaanin mittauksille ole sen suurempaa tarvetta kuin muillakaan.
Vegaaniliiton asiantuntijat ovat koostaneet tietopaketin, josta voi lukea milloin mittaukset voivat olla ajankohtaisia ja mitä mittauksilla kannattaa ylipäänsä selvittää. Tietoa vegaaneille tärkeistä veriarvomittauksista löydät täältä.
Saako vegaaniruoasta tarpeeksi proteiinia?
Proteiinia saa tarpeeksi vegaaniruokavaliollakin. Virallisten suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan aikuiset ja yli 2-vuotiaat lapset tarvitsevat proteiinia päivässä 1,1-1,3 g painokiloa kohti. Sekaruokavalio sen sijaan sisältää yleensä proteiinia yli tarpeen, mikä ei ole terveellistä.
Hyviä proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos. Näin ollen vegaaniravinnollakin tyydyttyy elimistön proteiinintarve. Eri ruoka-aineiden proteiinipitoisuuksia on lueteltu täällä. Proteiinista on kirjoitettu myös Urheilijan ruokavalio -artikkelissa.
Jaksaako vegaani urheilla?
Kyllä jaksaa! Lue lisätietoa täältä.
Pärjäävätkö vauvat ja lapset vegaaniruoalla?
Kyllä. Lue lisää raskausajan ja lasten ruokavaliosta.
Mitä haittaa terveydelle on kananmunista ja maitotuotteista?
Aivan kuten lihantuottajat haluaisivat sinun uskovan, että lihansyönti on välttämätöntä, munan- ja maidontuottajat käyttävät valtavia rahasummia munien ja maitotuotteiden terveellisyyden mainostamiseen.
Munissa ja maitotuotteissa on runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja, joita pidetään yhtenä tärkeimmistä sydänsairauksien aiheuttajista. Maitotuotteet ovat suomalaisten suurin tyydyttyneen rasvan lähde. Maitotuotteet sisältävät laktoosia, maitosokeria, mikä voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia. Suurimmalla osalla maailman ihmisistä kyky hajottaa maitosokeria häviää iän myötä. Laktoosi-intoleranssi ei siis ole sairaus, vaan ennemminkin ihmisen normaalitila.
Runsas maidonjuonti on usein pikkulasten anemian taustalla. Maitoproteiinin epäillään myös olevan yhtenä syynä lapsuusiän diabetekseen. Lapsilla maitotuotteet aiheuttavat usein allergioita, joiden oireita ovat ripuli, rohtumat ja ihottumat, astma ja krooninen unettomuus. Maitosokerilla näyttää myös olevan yhteyttä harmaakaihin syntyyn myöhemmällä iällä.
Katso myös Maitomyytit ja artikkeli kalsiumista.
Mutta kala olisi terveellistä?
Lue Vegaian 3/2004 artikkeli Kalako terveellistä?.
Eikö soija ole epäterveellistä/epäekologista?
Soija ei ole epäterveellistä paitsi allergiatapauksissa. Soijan terveysvaikutuksista on kirjoittanut omilla sivuillaan Vegaaniliitossakin toiminut laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen.
Huomattavan suuri osa eli n. 80-90% maailman soijasadosta käytetään eläinten rehuksi. Näin ollen eläintuotanto on vastuussa suurimmasta osasta soijanviljelystä aiheutuvista ympäristöongelmista. Jos soija käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi, sitä tarvittaisiin murto-osa nykymäärästä, koska yhden eläinproteiinikilon tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä soijaa kuin suoraan ihmisille kelpaavan kasvisproteiinikilon tuottamiseen.
Vegaanin arki
Onko vegaaniksi ryhtyminen vaikeaa?
Riippunee omasta asenteesta ja muutoksen nopeudesta. Jos motivaatiota on, niin muutokset voivat tapahtua hyvinkin helposti. Kannattaa tutustua asioihin rauhassa ja tehdä muutoksia sopivan tuntuisella vauhdilla.
Eniten vaivaa menee yleensä sen kartoittamiseen, mitä esimerkiksi ostaa kaupasta ja miten korvata joitain eläinperäisiä aineksia. Helpoiten vegaaniksi siirtyminen käy, jos kysyy neuvoja muilta vegaaneilta (esim. Facebookissa) tai lueskelee eri sivustoja ja blogeja (katso Blogit ja linkit) ja esimerkiksi aloittaa tekemällä joitain lempiruokiaan vegaanisena tai muuten kokeilemalla eri reseptejä.
Kun veganismi alkaa tulla tutummaksi, homma onkin jo hyvin helppoa.
Onko vegaanina oleminen kallista?
Ei välttämättä sen kalliimpaa kuin sekaruokavaliokaan. Toki joihinkin erikoistuotteisiin kuten einesmakkaroihin, juustoihin, jäätelöihin ja vastaaviin voi kulua enemmän rahaa kuin vastaaviin tuotteisiin sekaruokavaliossa, mutta vegaanin perusruoka-aineet ovat melko edullisia. Katso esimerkki vegaanin ruokakaapin sisällöstä tämän artikkelin lopusta.
Kuluuko veganismiin enemmän aikaa?
Alun opetteluvaiheen jälkeen ei kulu. Veganismista tulee vain tavallinen arjen osa.
Laihdunko/lihonko vegaanina?
Ruokavalion muuttaminen ei automaattisesti vaikuta kehonpainoon. Vegaaninakin voi syödä hyvin eri tavoin, mm. lihottavasti tai laihduttavasti.
Mitä söisin vegaanina?
Mahdollisuuksia on periaatteessa pilvin pimein, koska maailmassa on noin 20 000 syötävää kasvilajia ja loputtomasti erilaisia vegaanisiakin reseptejä. Voit tutustua eläintuotteiden korvaamiseen ja mm. vegaanin ruokakaapin sisältöön artikkelissa Vinkkejä ruoanlaittoon. Kaupoista löytyvistä tuotteista on esimerkkejä ja linkkejä artikkelissa Tuotteet ja kaupat. Ravintoloissakin on usein vegaanisia vaihtoehtoja tai niitä voi pyytää erikseen.
Onko raakaruoka tai elävä ravinto sama asia kuin vegaaninen ruoka?
Ei ole. Raakaruoka tai elävä ravinto tarkoittaa vain, ettei aineksia ole kuumennettu yli 45 asteen. Vegaaninen ruoka voi toki olla kuumennetun ohella myös kuumentamatonta eli raakaa tai elävää, mutta kaikki raakaruoka ei ole automaattisesti vegaanista.
En voi luopua lehmänmaidosta/juustosta/lihasta jne. !
Useimmiten kannattaa aloittaa muutokset helpoimmasta päästä ja syödä kasvisruokaa sen verran kuin tuntuu sopivalta ja sujuvalta. Ajan myötä ja ruokavalion muuttuessa myös makutottumukset voivat muuttua ja muutoksetkin tuntuvat helpommalta. Kaikkea kannattaa kokeilla, mutta jos kokeilujenkin jälkeen ehdottomasti tuntuu siltä, ettei jotain muutosta voi tehdä, niin silti on todennäköisesti tehnyt jo paljon muita hyödyllisiä muutoksia.
Mitä käyttää kananmunan, juuston, maidon tai lihan sijaan?
Lähes kaikille eläinperäisille aineksille löytyy vastaavia vegaanisia aineksia tai tuotteita. Varsinkin erilaiset lihalle tai juustolle vaihtoehtoina toimivat tuotteet ovat kehittyneet vuosien varrella. Lue lisää Vinkkejä ruoanlaittoon -artikkelista Vinkkejä ruoanlaittoon. Kuvia ja linkkejä eri tuotteista löytyy sivulta Tuotteet ja kaupat.
Erinomainen lähde vegaanisten elintarvikkeiden löytämiseen on Vegaanituotteet.net -sivusto
Mitä on tofu/tempe/seitan jne. ?
Kasviperäiset proteiinituotteet ovat lihaa vastaavia tuotteita. Lisää tietoa erilaisista vegaanisista ruoka-aineista löytyy sivulta Vinkkejä ruoanlaittoon.
Voinko syödä vegaanisesti myös ulkona?
Toki. Monissa ravintoloissa on jo valmiita vegaanisia annoksia ja niitä voi pyytää myös erikseen.
Mitä ovat erilaiset eläinperäiset lisäaineet ja E-koodit?
Eläinperäisiä aineksia on voitu käyttää myös elintarvikkeiden lisäaineissa. Myöskään valmistusaineiden alkuperä ei aina selviä pelkän nimen perusteella. Eläinperäisistä valmistus- ja lisäaineista elintarvikkeissa kerrotaan tarkemmin täällä.
Vegaaninen vaatetus?
Vegaanisista vaatekuiduista löytyy lisätietoa vaatetus sivulta.
Eläinystävällistä kosmetiikkaa ja kodinpuhdistusaineita?
Vegaanista ja eläinkokeetonta kosmetiikkaa löytyy jo monista kosmetiikkaa myyvistä kaupoista. Lisätietoa vegaanisesta kosmetiikasta ja kemikaaleista.
Muuta
Entä luomuviljely? Siinähän käytetään eläinten lantaa.
Jos vegaani viljelisi itse ruokansa, hän todennäköisesti käyttäisi vegaanisia viljelymenetelmiä, joissa ei käytetä eläinten lannoitteita. Tällöin muun muassa kateviljely ja viljelykierto olisivat varteenotettavia vaihtoehtoja. Kyseisiä viljelymenetelmiä käytetään karjattomilla tiloilla jo melko yleisesti Saksassa, ja Suomessakin on jokunen kateviljelyä suosiva tila. Vegaaninen luomuviljely on todennäköisesti myös ekologisempi vaihtoehto kuin niin sanottu tavallinen luomu.
Nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin vaikeaa ostaa kaupasta luomutuotteita, joita ei olisi lannoitettu eläinten ulosteilla. Luomuviljeltyjen peltojen lannoitteena saatetaan myös käyttää turkiseläinten jätöksiä. Mutta jotain on syötävä ja luomu on kuitenkin ekologisempi vaihtoehto kuin tehotuotettu ruoka. Esimerkiksi perhoset ja muut hyönteiset viihtyvät paremmin luomu- kuin tehotuotetulla pellolla. Ja käytetäänhän myös tehotuotetulla pellolla eläinten, kuten turkiseläinten, ulosteita.
Tietenkin jos vegaanilla on mahdollisuus valita, miltä tilalta ruokansa ostaa, niin silloin turkiseläinten tai broilerien jätöksillä lannoitettu pelto ei olisi ykkösvaihtoehto.
Jokainen vegaani kuitenkin viime kädessä itse päättää mihin vegaanisuuden rajan vetää. Onko tärkeämpää pohtia lannoitteen alkuperää vai viljelyn kokonaisvaikutuksia eläimiin ja ympäristöön?
Vegaanisesta luomuviljelystä löytyy tietoa esimerkiksi sivulta www.veganorganic.net.
Mitä kirjoja kannattaisi lukea?
Vegaaniliiton kirjastosta löytyy lukuisa määrä kirjoja liittyen niin ravitsemukseen, ruuanlaittoon, eläinten oikeuksiin kuin ympäristökysymyksiin ja moniin muihinkin aiheisiin. Monet näistä kirjoista on lainattavissa myös muista kirjastoista tai tilattavissa esim. netissä toimivista kirjakaupoista.
Entä olisiko hyviä esitteitä?
Vegaaniliiton esitteet -sivulta löytyy monia yhdistyksen julkaisemia esitteitä, jotka kaikki eivät enää ole ajan tasalla. Uudempia voi myös tilata Vegaanipuodista.
Mistä muualta saa lisätietoa?
Kasvissyöntiin, veganismiin ja eläinsuojeluun liittyviä opinnäytteitä on lueteltu täällä. Lisäksi erilaisia nettisivuja ja kasvisruokablogeja on lueteltu täällä. Voit myös kysyä meiltä alla olevalla lomakkeella.
Entä niiden ihmisten työt, jotka työskentelevät eläintuotannossa?
Jos ihmiset siirtyvät kasvispainotteisempaan ruokavalioon ja työpaikat eläintuotannon parissa vähenevät, uusia työpaikkoja ilmaantuu kasvisruoan tuotannon parissa. Ei myöskään ole todennäköistä että eläintuotanto loppuu pian tai yllättäen – siirtymäaika takaisi mahdollisuuden järjestää asioita kuten koulutusta ja tuotantotukia. Lisäksi voidaan miettiä, onko koskaan oikein ja perusteltua ylläpitää ja tukea epäeettisiä työpaikkoja valtion taholta.
Mutta eläimethän syövät muita eläimiä?
Meidän ei pitäisi perustaa etiikkaamme siihen, mitä eläimet tekevät luonnossa.
Leijonat syövät jälkeläisiään ravinnon puutteessa, käyvät väkivaltaisia kiistoja reviiristään ja siittävät naaraita pakolla. Koirat haistelevat toistensa takapuolia, kun he tapaavat ensimmäisen kerran. Monet eläimet tappavat jopa omien lajiensa jäseniä.
Jos pitäisimme eläinten käyttäytymistä perustana ihmisen moraalille, voisimme puoltaa monenlaista epäeettistä toimintaa.
On myös tärkeää tiedostaa, että luonnossa eläimet tappavat pysyäkseen hengissä. Meidän ei tarvitse syödä eläimiä selviytyäksemme. Meidän pitäisi välttää kärsimysten aiheuttamista ja tappamista. Muunlajiset eläimet eivät sovi eettisiksi roolimalleiksi.
Mitä elämän kiertokulusta tulisi ajatella? Ihminenhän on ravintoketjun huipulla.
Tutkijat ovat osoittaneet, että emme todellisuudessa ole ravintoketjun huipulla. Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian tutkimuksessa todettiin, että ”ihmiset ovat samanlaisia kuin sardellit tai siat, eikä niitä voida pitää supersaalistajina (apex predators).”
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien, jotka käyttävät “elämän kiertokulku” tai ”olemme ravintoketjun huipulla” -perusteita, pitäisi tyynesti hyväksyä jos jokin ravintoketjussa korkeammalla oleva eläin söisi heidät.
Vaikka olemme sikojen kanssa samalla tasolla ravintoketjussa, harva olisi valmis hyväksymään sitä että ihmisiä kohdeltaisiin samalla tavoin kuin sikoja.
Kysy lisää
Jos jokin asia jäi askarruttamaan ota vain rohkeasti yhteyttä.